Älä anna kulujen syödä tuottoja!

Keskiviikko, 22. lokakuuta, 2008

Asiasanat: Sijoittaminen, Rahastot, Kulut, Tuotot

Teksti: Antti Lampinen

Pitämällä kulut kurissa sijoittaja voi vaikuttaa valtavasti pitkän aikavälin tuottoon. Katso miten 10 000 euroa kasvaa, jos sijoituksen kulut vuodessa ovat vain 0,5 prosenttia.

Osakkeiden tulevaa tuottoa ei tiedä kukaan. Varmaa on vain se, että sijoittaja maksaa joka vuosi sijoitustoimintaan liittyvät kulut. Kun hakee tuottoja, kannattaa vahtia kuluja.

Rahastot voivat olla kalliita

Pankit ja muut sijoituspalveluiden myyjät kauppaavat säästäjille innokkaasti sijoitusrahastoja. Sijoitusrahastojen kautta sijoittaminen on helppoa, lisäksi säästäjä saa jo pienelle summalle hyvän hajautuksen useisiin sijoituskohteisiin. Rahastosijoittamisen huono puoli ovat suoraa osakesijoittamista korkeammat kulut. Rahastojen myyjät korostavat taitavasti hoidetun rahaston hyviä tuottomahdollisuuksia, joiden pitäisi korvata rahastojen perimät kulut.

Moni sijoittaja yrittää etsiä markkinoilta ne osakkeet, jotka kussakin tilanteessa tuottavat parhaiten. Tätä kutsutaan aktiiviseksi salkunhoidoksi. Toiset sijoittajat painottavat eri osakkeita salkussaan sen mukaan, mikä on kunkin osakkeen osuus koko pörssin markkina-arvosta. Tätä tyyliä kutsutaan passiiviseksi tai indeksisijoittamiseksi. Passiivisuuden ansiosta sijoitustoiminnan kulut pysyvät pieninä.

- Rahoitustutkijoilla on tällä hetkellä se käsitys, että aktiivinen sijoittaminen ei keskimäärin ole onnistunut tuottamaan ylituottoa eli tuotto on jäänyt otetun riskin mukaiseksi tai sen alle. Aktiivisen sijoittamisen aiheuttamien korkeampien kulujen vuoksi suurin osa aktiivisista sijoittajista häviää passiivisille sijoittajille, sanoo Turun kauppakorkeakoulun yritysrahoituksen professori Mika Vaihekoski.

Vuosien kuluessa kulujen vaikutus korostuu

Pitkällä aikavälillä pienenkin kulun vaikutus sijoittajan saamaan tuottoon on dramaattinen korkoa korolle -vaikutuksen vuoksi.

Suomeen sijoittavat osakerahastot perivät keskimäärin 1,5 prosentin vuotuisen hallinnointipalkkion. Lisäksi säästäjä maksaa rahaston mahdolliset merkintä- ja lunastuspalkkiot, rahaston varoista peritään myös sijoitustoiminnan vaatimat kaupankäyntipalkkiot.

Omatoiminen osakesäästäjä voi edullisten nettivälittäjien ansiosta hoitaa osakesalkkuaan murto-osalla rahaston kulusta.

Yksityissijoittaja joutuu maksamaan saamistaan osingoista veron, sijoitusrahastojen ei tarvitse tätä veroa maksaa. Toisaalta rahastojen tuotosta joutuu maksamaan pääomaveroa koko summasta toisin kuin osingoista. Verorasituksesta huolimatta osakesäästäjän vuotuiset sijoituskulut tuskin nousevat yli puolen prosentin salkun arvosta.

Kuluprosentilla on väliä

Olettakaamme, että rahaston ja yksityissijoittajan kustannuksissa on yhden prosenttiyksikön ero. Osakkeiden oletamme tuottavan 20 vuoden aikana yhdeksän prosenttia vuodessa. Tällä tuotolla 10 000 euroa kasvaa 51 168 euroksi, kun sijoittajan saamasta tuotosta kuluihin kuluu vuosittain puoli prosenttia.

Kulut syövät tuottoja

Katso Excel-taulukko >> kulujen_vaikutus_tuottoihin.xls

Jos sijoitustoiminnan kulut ovat 1,5 prosenttia, sijoittajan salkku kasvaa vain 42 537 euroon.

Prosentin suuremman kulun vuoksi rahastosäästäjän saama tuotto on lähes viidenneksen pienempi.

Mitä pienempi on sijoituskohteen tuotto, sitä suuremman osan kulut syövät tuotosta.

Jotkin taitavasti hoidetut rahastot tuottavat paremmin kuin osakkeet keskimäärin. Tällaisia rahastoja vain on vähän, siksi juuri niiden löytäminen on tuuripeliä.

Muista hajautus – äläkä lopeta säästämistä!

Rahaston suurin etu piensijoittajan kannalta on tehokas hajautus. Osakerahaston kautta sijoittaja saa pienenkin summan hajautettua kymmeniin eri yhtiöihin. Kun säästöt on hajautettu useisiin yhtiöihin, ei yhden yhtiön kurssiromahdus syö koko salkun tuottoa.

Ennen pidettiin riittävänä hajautuksena sitä, että sijoittajalla oli salkussaan kymmenen eri aloilla toimivan yhtiön osakkeita. Vaihekosken mukaan markkinat ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet niin yhtenäiseksi, että kymmenen yhtiöitä ei aina riitä tehokkaaseen hajautukseen.

- Säästäjän kannattaakin suorien osakesijoitusten rinnalle ostaa rahasto-osuuksia. Kun salkussa on eri toimialojen osakkeita eri markkinoilta, pienenee kokonaisriski tuoton siitä kärsimättä, Vaihekoski opastaa.

Vaihekosken mukaan sijoittajan kannattaa ostaa indeksi- tai indeksiosuusrahastoja, joissa kulut ovat pienet.

- Sijoittajan pitää myös muistaa ajallinen hajautus ja säännöllisyys. Moni lopettaa esimerkiksi kuukausisäästämisen rahastoon kun sijoitusten arvo on laskenut ja tuntuu, että säästämisessä ei ole mitään mieltä. Tällöin tekee itselleen karhunpalveluksen, koska juuri arvopaperien arvon ollessa alhaalla olisi tärkeää jatkaa, Vaihekoski muistuttaa.

Ilmainen uutiskirje

Tilaa Pörssisäätiön uutiskirje. Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan valkoiseen kenttään ja klikkaa sen jälkeen "Tilaan".

Kommentit (5)

1.

Olen mielestäni tehnyt hyvän ratkaisun suoran rahastosijoituksen osalta, en tiennytkään ennen että tämä voi olla mahdollista. Säästän/sijoitan pitkällä aikavälillä kuukausittain Sijoitusvakuutuksen kautta. Rahastojen vaihtaminen vakuutuksen sisällä on kuluton ja veroton. Jos haluan/tarvitsen rahaa jossain vaiheessa, voin nostaa sieltä kerran vuodessa ja niin kauan kun nostan pääomasta, en edelleenkään maksa veroa.

2.

Sijoitusvakuutuksessasi on parannuksia (esim., että rahaa saa nostaakin välillä) verrattuna omiin kokemuksiini v. 1999 ja 2000 ”tuotteista”. Huomaa kuitenkin, että maksat pakollista henkivakuutusta (oletko kenties vakuutettu jo työnantajasi kautta?), joka vähennetään säästöistäsi, ja mitkä ovat kulut pankille ja rahastojen hoidosta ja niiden sisällä (kuten edellä kerrottiin). Äitini Selekta-sijoitusvakuutuksessa otettiin iso hoitokorvaus heti päältä ja sitten alkoi osakekurssien lasku. Pääomasta oli kadonnut 50 % äitini kuollessa v. 2003. Oman eläkevakuutukseni ei käynyt paljon paremmin, vaikka säästin (v. 1999->) säännöllisin kuukausierin. Hoitokulut ym. olivat 6-11 %/ vuosi (vrt. määräaikaistileille vasta nyt maksestaan 5% !), ja koska em. kurssilasku vei tuoton miinukselle rahastojen osalta, niin saan nyt eläkettä 114 €/kk verojen jälkeen, kun säästin markkoina 1000 mk (+ indeksikorotus) kuussa. Siksi pidänkin verotushoukutinta vain pankkien ja vakuutuslaitosten etujen takaamisena, eikä säästämisenä asiakkaan eläkkeen turvaamiseksi.

3.

Kerrankin joku antaa hyvää itse koettua viisautta lukuina eläkevakuutuksista.
Tuttuni antoi joskus neuvon että ei ole kuin kaksi huonoa tapaa kuluttaa rahaa.
1. Ottaa vapaaehtoinen eläkevakuutus.
2. Mennä naimisiin ilman avioehtoa. (oli kolmas ero vireillä)

4.

Ei-kaupallisella sivustollani olen läpikäynyt aihetta kohtuullisen tarkasti.
Tervetuloa katsomaan
http://www.valistunutsijoittaja.com

5.

Fakta on, että 2/3 rahastoista jäävät alle indeksituoton, 1/3 kuitenkin onnistuu ylittämään indeksituoton. Tärkeintä ei ole siis ainoastaan kulu, vaan miten hyvin rahastoa onnistutaan hoitamaan. Jostain syystä osa rahastoista vaan onnistuu vuodesta toiseen ylittämään indeksin. Tämä ei ole tietenkään takuu tulevaisuudesta, mutta antaa vihjettä että jotain on ilmeisesti osattu tehdä systemaattisesti oikein. Kannattaa siis olla hyvin tarkka ja tehdä huolellinen, puolueeton vertailu. Omasta kulmapankista sitä on turha edes unelmoida saavansa, kaikki kun vaan ajavat etupäässä oman yhtiön etua, asiakkaan edun sijaan. Lada-kauppias kun ei myöskään suosittele muuta kuin Ladaa…

Ota kantaa

Tämän jutun kommentointi on suljettu.

Etusivu

Asiasanat