Pörssisäätiö

Torstai, 20. toukokuuta, 2010

Euroalueen kriisi toi useita huolia sijoittajalle

Asiasanat: Markkinat, Korkosijoitukset

Teksti: Teppo Kuittinen

Kreikasta alkanut ja koko euroaluetta huojuttanut valtionlainakriisi muutti nopeasti sijoittajan markkinanäkymät. Työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio (kuvassa) löytää kriisistä paljon elementtejä, joita nähtiin vuonna 2007 ja 2008 ennen finanssikriisiä.

- Nyt on vain kyse eri instrumentista.

Ritakallio on erityisen huolestunut siitä, että kyseessä on instrumentti, euroalueen valtionlaina, joka on aikaisemmin ollut likvidein ja riskittömin.

Euroalueen valtionlainoissa on ollut paljon eurooppalaisten pankkien likviditeettipositioita. Eurovaltion bondi on ollut ainoita instrumentteja, jota vastaan pankit ovat saaneet keskustapankista täysimääräisesti lainaa.

- Jos tällainen markkina kriisiytyy, niin se sotkee koko velkamarkkinan. On vaikea ajatella, että yritysten riskipreemiot olisivat keskimäärin pienempiä kuin eurovaltioiden.

Kriisi toi Ritakallion mukaan ison varjon lähikuukausien pörssin kehitykselle. - Kun katsotaan 3-4 vuotta taaksepäin, niin aina kun on katsottu että luottoriskistä pitää maksaa enemmän, niin niinä hetkinä osakekurssit ovat laskeneet, Ritakallio muistuttaa.

- Minun on vaikea nähdä, etteikö tätä yhteyttä olisi tulevienkin kuukausien tilanteessa. Sen takia tässä eletään hyvin epävarmaa aikaa.

Ritakallio muistuttaa myös, että valtionlainakriisin vuoksi valtiot joutuvat kiristämään vyötä ja lopettamaan elvytyksen. Korkoelvytys sentään vielä jatkuu.

Investoinnit ja kiinteistöt

Ritakallion mukaan toinen uhka on pankkien sääntelyn kiristymisessä. Talouden elpymisessä eletään vielä niin heikolla pohjalla, että jos pankkien vakavaraisuussäännöksiä kiristetään liian voimakkaasti ja liian aikaisin, niin pankkien rahoituskyky loppuu uudelleen.

- Tällöin loppuvat taas investoinnit ja loppuu uudelleen taas talouskasvu ja eletään uudelleen vuoden 2008 loppua ja vuoden 2009 alkua.

Ilmarisen varatoimitusjohtajan kolmas huoli koskee eurooppalaista kiinteistösektoria. Toimialalla erääntyy kertalyhenteisiä rahoitusjärjestelyjä parin seuraavan vuoden aikana 100 miljardia euroa uudelleenrahoitettavaksi.

- Jos pankkien luotonantokyky on heikentynyt ja tämmöinen potti pitää uudelleenrahoittaa, niin siitä on vaarassa tulla kiinteistömarkkinakaaos. Ja sekin lyö pankkijärjestelmää ja sitä kautta koko taloutta.

Vaatii kärsivällisyyttä

Piensijoittajia Ritakallio kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että näin epävarmana aikana osakkeisiin pitää sijoittaa vain hyvin kärsivällistä rahaa. Talouden murrostilanteessa kannattaa kiinnittää huomiota yrityksiin, jotka voisivat hyötyä tilanteesta.

- Euro on heikentynyt voimakkaasti suhteessa dollariin. Kannattaa katsoa yhtiöitä, jotka hyötyvät tästä. Jos tähän yhdistyy vielä lähivuosien hyvät kasvunäkymät, niin voi löytyä mielenkiintoisia sijoituksia.

Yleensä heikko euro vauhdittaa vientiä, joten pörssiyhtiöistä hyötyjiä voivat olla esimerkiksi metsäyhtiöt, Neste Oil, Metso ja Outokumpu.

Ritakallio lisää, että toisaalta ylivoimaisesti parhaimmat kasvunäkymät ovat suurissa kehittyvissä talouksissa eli niin sanotuissa BRIC-maissa, joita ovat Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina.

Posiitivista osakerintamalla ovat olleet myös yhtiöiden odotettua paremmat tulokset alkuvuodesta. Lisäksi liikevaihdon kehityksestä on saatu positiivisia signaaleja.

- Monessa yhtiössä on saneerattu kuluja. Jos tänä vuonna onnistutaan kasvattamaan liikevaihtoa, niin tulokset voivat parantua paremminkin kun ennakoidaan, Ritakallio arvioi.

Aiheesta aiemmin:

• Nämä osakkeet hyötyvät, jos dollari kallistuu (2008)