Eva Liljeblom haluaa sijoittajat samalle viivalle

Torstai, 3. kesäkuuta, 2010

Teksti: Juha Europaeus

Rahoituksen professori Eva Liljeblom ehdottaa osakeomistusten arvo-osuusjärjestelmään suuria uudistuksia. Piensijoittajalle muutos merkitsisi pienempiä kuluja.

Moniportainen hallinnointi tai niin sanottu hallintarekisteröinti pitäisi sallia myös kotimaisille sijoittajille, ehdottaa valtiovarainministeriölle tänään selvityksensä luovuttanut Svenska handelshögskolanin rahoituksen professori Eva Liljeblom.

Moniportaisella omistajarakenteella tarkoitetaan menettelyä, jossa arvopaperitilejä ei säilytetä omistajakohtaisesti arvopaperikeskuksen (Euroclear Finland) järjestelmässä, vaan arvopaperikeskuksen osapuolten järjestelmissä. Suomen nykyinen arvo-osuusjärjestelmä muodostuu arvo-osuustileistä. Jokaisella pörssiosakkeita omistavalla suomalaisella on oma henkilökohtainen arvo-osuustilinsä arvopaperikeskuksessa. Kaikki tehdyt kaupat päivitetään jatkuvasti palveluntarjoajan (pankin) kautta arvo-osuustilille. Tätä järjestelmää kutsutaan suoraksi omistukseksi.

Useissa muissa maissa on käytössä moniportainen omistusmalli, jossa riittää että pankki ylläpitää tietoa asiakkaan omistuksista. Pankilla puolestaan on tili arvopaperikeskuksessa. Samalla tilillä voidaan pitää kaikkia kyseisen pankin asiakkaiden omistuksia. Suomessa piensijoittajalla ei ole mahdollisuutta rekisteröidä osakeomistuksiaan vain omaisuudenhoitotileille. Ulkomaiset omistajat voivat näin kuitenkin Suomessa tehdä.

Liljeblomin mukaan arvopapereiden moniportaisen hallinnan laajentaminen lisäisi suomalaisen markkinapaikan kilpailukykyä ja likviditeettiä. Nyt arvopaperikaupan suorat selvityskulut kotimaiselle sijoittajalle saattavat olla jopa kymmenkertaiset ulkomaiselle sijoittajalle aiheutuviin kuluihin verrattuna.

Myös sisäpiirirekisteri
menisi täysremonttiin

”Moniportainen hallinta tulisi poistamaan kustannuseron kotimaisen ja ulkomaisen sijoittajan selvityshinnoissa suomalaisessa arvopaperikaupassa”, Liljeblom sanoo.

Jos yhä useampi osakkeenomistaja olisi hallintarekisterissä, joutuisivat listayhtiöt käyttämään ostopalveluja omistusrakenteensa selvittämiseksi. Tosin monelle pääosin ulkomaalaisomisteiselle yhtiölle kansainvälisten omistustietoihin erikoistuneiden hakupalvelujen käyttö on jo nyt rutiinia. Moniportaisessa hallinnassa nykyinen sisäpiirijärjestelmä (SIRE) menisi myös täysremontin.

Liljeblom arvelee, että moniportainen omistusten hallinta kasvattaisi kilpailua suomalaisten
osakkeiden omaisuudenhoitopalveluista, kun ulkomaalaisten osakevälittäjien ei tarvitsisi sopeuttaa järjestelmiään arvo-osuusrekisterin vaatimuksia varten.

”Tämä johtaa laskeviin säilytyskuluihin loppusijoittajalle ja voi myös johtaa parempaan ja edullisempaan pääsyyn ulkomaisille osakemarkkinoille, mikä tuo hajautushyötyä”, Liljeblom toteaa.

Pääomamarkkinoiden
merkitystä ei ymmärretä

Liljeblom ehdottaa myös lisää verokannustimia pitkäaikaiseen osakesäästämiseen. Yksi helppo keino suosia pitkäaikaista osakesäästämistä olisi lieventää arvopaperin myyntivoittoverotuksessa käytettyä hankintameno-olettamaa reippaammin tietyn sijoituskauden jälkeen.

Osakesäästämisen suosiminen on kansantaloudellisesti järkevämpää kuin asuntovarallisuuteen ohjautuvan säästämisen tukeminen. Kansalaisten osakevarallisuus tarjoaisi lisäturvaa eläkejärjestelmän haasteisiin. Osakesäästämiseen ohjatut varat vaikuttaisivat myös positiivisesti talouskasvuun ja työllisyyteen, kun yritysten pääomakustannukset alenisivat.

Liljeblom huomauttaa, että pääomamarkkinoiden kehittämishankkeet etenevät Suomessa vaivalloisesti eikä pääomamarkkinoiden merkittävyyttä talouskehitykselle tiedosteta.

Esimerkiksi yhtiömuotoisten kiinteistörahastojen mahdollistavaa lakia on odotettu turhaan useita vuosia.

Toinen pitkään jumissa ollut hanke on niin sanottujen sijoitusenkelien kannustaminen pääomasijoittamiseen esimerkiksi tarjoamalla edullisempaa verokohtelua.

Pörssisäätiön kommentti: piensijoittajan kannattaa olla tarkkana kulujen suhteen

Eva Liljeblomin ehdotus pitkäaikaiseen osakeomistukseen kannustamisesta myyntivoiton verotusta alentamalla on selkeä ja osakesäästäjää motivoiva, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Tällä hetkellä markkinaosapuolten halu kehittää markkinaa hallintarekisteröinnin sallivaan suuntaan on voimakas. Pörssisäätiö uskoo, että muutaman vuoden kuluttua hallintarekisteröinti sallitaan kotimaisillekin toimijoille. Tätä ennen pitää kuitenkin varmistaa viranomaisten tiedonsaanti.

On elintärkeää, että pääomamarkkinamme säilyy kilpailukykyisenä. Samoin on kuitenkin hyvä, että nykyinen suoran omistuksen mallimme säilyisi jatkossakin vaihtoehtona niille sijoittajille, jotka pitävät sitä hyvänä.

Mikäli hallintarekisteröinti tulee vaihtoehdoksi, kannattaa piensijoittajan pohtia seuraavia asioita: suoran omistuksen mallissa tieto omistuksista on arvopaperikeskuksen järjestelmissä, moniportaisessa mallissa vain palveluntarjoajalla. Tämä voi lisätä riskejä.

Säilytyskustannukset saattavat moniportaisessa mallissa olla alhaisemmat, mutta omistajan oikeuksien käyttämiseen saattaa tulla kustannuksia. Säilyttäjä saattaa vaatia maksua esimerkiksi yhtiökokousilmoittautumisesta tai osingonmaksusta. Tällöin riippuu omistajatyypistä, kumpi malli on lopulta edullisempi.

Liljeblomin raportti Valtionvaraiministeriön sivuilla (.pdf-tiedosto)

Aiemmin Pörssisäätiön sivuilla:

Uutiskirje

Tilaa Pörssisäätiön viikoittainen uutiskirje. Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan valkoiseen kenttään ja klikkaa sen jälkeen "Tilaan".

Kommentit (2)

1.

Nykyisessä systeemissä ei mielestäni ole mitään vikaa. Lisäksi kustannukset ovat tulleet arvo-osuusjärjestelmässä kohtuullisiksi niin välityksessä kuin säilytyksessäkin. Moniportaisessa järjestelmässä on aina keinottelun mahdollisuus.
Pitkäaikaista sijoittamista tulee suosia, ja keinottelua hillitä. Esim. lyhyeksi myynti tulee kieltää kuten Saksassa on tapahtumassa.
Myös kotimaisten osinkojen verotuksessa tulisi palata yhtiöveron hyvitykseen kotitalouksien sijoitusinnon herättämiseksi.

2.

Osaako joku sanoa ovatko todellakin arvo-osuusjärjestelmään liittymisen kustannukset pk-yritykselle kasvaneet muutamassa vuodessa maksuttomasta 2300€:oon ja siihen päälle vuosimaksu 1200 € ? Tällähän ei saa vielä edes mitään palveluita vaan kaikesta pitää maksaa hinnaston mukaan!

Ota kantaa

Etusivu

Asiasanat

Pörssisäätiö