Pörssisäätiö

Torstai, 30. maaliskuuta, 2006

Helena Ranta-aho: Näkemiin monetarismi - tervetuloa käytännön taloustaidot

Asiasanat: Sijoittaminen, Kolumnit

- Todellinen korko saadaan, kun valtio on napannut omansa välistä?

Sitaatti on helsinkiläisen korkeakouluopiskelijan vastaus kysymykseen: Mitä lainan todellinen vuosikorko mielestäsi tarkoittaa?

Tätä kysyttiin Helsingin yliopiston taloustieteen ja Haagan ammattikorkeakoulun opiskelijoilta tämän vuoden alussa ja viime vuoden lopussa. Vastaajia oli yhteensä melkein 400.

Selvitys paljasti, että todellisen vuosikoron käsite oli täysin outo joka neljännelle vastaajalle. Joku piti sitä korkona, jossa on otettu huomioon inflaatio, toinen katsoi sen olevan todellinen osa velasta, joka kasvaa korkoa.

Suunnilleen puolet vastaajista tiesi, että käsite kuvaa tavalla tai toisella lainan kokonaiskustannuksia. Tällainen karkea tarkkuus riittää yleensä hyvin arkielämän tarpeisiin.

Kyselyn tulos poikii kuitenkin ikävän kysymyksen: Jos todellisen vuosikoron käsite on tuntematon joka neljännelle korkeakouluopiskelijalle, miltä tulokset mahtaisivat näyttää, jos mukana olisi ollut nuorison koko kirjo?

Koulu ei anna eväitä oman talouden hallintaan

Taloustieteilijät antoivat murskatuomion myös kouluopetukselle.

Kyselyyn osallistuneista 143 opiskelijasta yli 80 prosenttia oli sitä mieltä, että oli saanut peruskoulusta erittäin vähän tai melko vähän tietoa oman talouden hallinnasta. Yli 75 prosenttia piti yhtä vähäisenä myös lukiosta saamaansa evästystä.

Selvää on, että jotain pitäisi tehdä. Tämä todettiin monen asiantuntijan ja päättäjän suulla myös maaliskuun lopulla pidetyssä eduskunnan Kotitalouden tukirenkaan velkaseminaarissa.

Opetushallituksen viesti oli kuitenkin rohkaiseva. Koulut ovat parhaillaan ottamassa käyttöön uusia opetussuunnitelmia ja niihin sisältyy aikaisempaa enemmän taloustaitojen opetusta.

Käytännössä muutos tuo yhden yhteiskuntaopin viikkotunnin lisää peruskoulun kolmelle ylimmälle luokalle. Lukioon tulee yksi pakollinen taloustaidon kurssi, mikä tarkoittaa 36 tuntia opetusta.

Aikaa taloustaitojen opinnoille ei siis ole kovin paljon. Tämän ei ole kuitenkaan annettu häiritä, kun taloustaidon opetukselle on asetettu tavoitteita. Kun niitä lukee, syntyy vaikutelma, ettei mistään hyvästä ja ylevästä ole haluttu luopua.

Vai mitä mieltä olette esimerkiksi siitä, että lukiossa oppilaat on tarkoitus muun muassa perehdyttää monetarismiin ja keynesiläisyyteen, tehdä heistä globaalisti valveutuneita ja vastuullisia kuluttajia - ja tietysti antaa eväitä oman talouden hallintaan?

Vähemmän tavoitteita, enemmän tehoa

Eduskunnan seminaarissa päädyttiin siihen, mihin yleensäOpettajan pitäisi tietysti tehdä kaikki tämä oppilaita innostavalla tavalla ja etsimällä esimerkkejä elävästä elämästä. Eipä käy opettajia kateeksi. Ei varsinkaan niitä, joilla ei ole takanaan taloustieteiden opintoja tai elävää kiinnostusta talousasioihin.kin. Mitään ei oikeastaan voida tehdä, jos voimavaroja ei saada lisää.

Asioiden asettamien tärkeysjärjestykseen ei kuitenkaan maksa mitään. Yhtä edullista on pudottaa tavoitteiden joukosta ne, joiden saavuttamiseen käytettävissä olevat voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä.

Miksei siis otettaisi hyödyllisyyttä taloustaidon opetuksen ohjenuoraksi? Menetettäisiinkö jotain olennaista, jos teoriat jätettäisiin korkeakouluihin ja peruskoulun ja lukion taloustiedon kursseilla keskityttäisiin opettelemaan niitä käytännön taloustaitoja, joita kaikki elämänsä varrella tarvitsevat?

Väitän, että tällaiseen opiskeluun olisi sekä opettajien että oppilaiden helpompi motivoitua.

Nuorillekin on tärkeää tuntea omat oikeutensa työntekijöinä - ja siinä sivussa he voisivat opiskella jonkin verran myös yritysten toimintaa. Yhä lailla tärkeää on tietää jotain kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Käytännön esimerkein oppilaat voisi saada innostumaan siitäkin, miksi rahat pankkitilillä tuottavat keskimäärin vähemmän kuin pörssissä ja miksi korkoa korolle -periaate on säästäjän paras apuri. Sekin voisi kiinnostaa, miksi pikavippi matkapuhelimella on kalliimpi kuin pankin myöntämä kulutusluotto tai opintolaina?

Siinä sivussa tulisi tutuksi tuo lainan todellinen vuosikorkokin.

30.3.2006