Pörssisäätiö

Torstai, 9. maaliskuuta, 2006

Kim Lindström: Osakesäästäjän sadonkorjuu

Asiasanat: Sijoittaminen, Kolumnit, Kim Lindström, Osingot

Teksti: Kim Lindström

Vuoden 2005 tilinpäätöstiedotteet ovat olleet mieluisaa lukemista. Etenkin osinkoehdotukset ovat usein olleet avokätisiä, ja osinkosumma suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Osakesäästäjän kannalta osinkojen merkitys on keskeinen, sillä jatkuvasti kasvava osinkovirta on osakkeen kokonaistuoton kannalta avainasemassa. Pörssihistoria opettaa, että mitä ripeämmin omistajien osinkotulot kasvavat, sitä nopeammin osakkeen arvo nousee.

Osingolla on muitakin miellyttäviä ominaisuuksia. Se on vähäriskisempi kuin kurssinousu, koska osingot vaihtelevat osakekursseja vähemmän. Vakaata tulosta tekevissä yhtiöissä osinko tarjoaa melko varman pohjatuoton. Lisäksi korkea osinkotuotto antaa hyvän suojan kurssiromahduksia vastaan.

Tulosparannuksia laajalla rintamalla

Päälistan kotimaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tulos oli viime vuodelta 10,8 miljardia euroa eli hieman heikompi kuin vuonna 2004 ja selvästi huonompi kuin ennätysvuonna 2000. Pelkät miljardit eivät kerro koko totuutta. Selvä enemmistö eli kaksi kolmannesta yhtiöistä teki paremman tuloksen vuonna 2005 kuin vuosina 2000 tai 2004. Lukuisat yhtiöt yltivät jopa historiansa parhaaseen kannattavuuteen. Mistä tämä ristiriita johtuu?

Pääsyy löytyy metsäteollisuudesta, joka eli suhdannehuippua vuonna 2000 ja kannatti kohtuullisesti vielä vuonna 2004. Viime vuosi oli sen sijaan surkea. Kun vuoden 2000 tuloksiin vielä lisätään Nokian ja edesmenneen Soneran jättivoitot sekä vakuutusyhtiöiden saamat myyntivoitot Nokian osakkeista, useimmille muille yhtiöille vuosi ole enintään keskinkertainen. Viime vuonna hyvä tuloskunto jakaantui tasapuolisesti yritysten kesken.

Siirtyminen kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön vaikeuttaa tulosvertailuja aikaisempiin vuosiin. Useimmissa yhtiöissä vertailuvuoden 2004 lukuja on jouduttu laskemaan uudestaan, minkä ansiosta pörssiyhtiöt ovat taikoneet lähes miljardin lisää vuoden 2004 tuloksiinsa.

Uusi osinkoennätys

Päälistan kotimaisten pörssiyhtiöiden osingot ovat nyt yllättäen ennätykselliset 6,3 miljardia euroa. Kaksi vuotta sitten jaettiin lähes yhtä paljon vuodelta 2003. Tuolloin osinkorieha ei hämmästyttänyt ketään, koska oli viimeinen mahdollisuus jakaa voittovaroja veronhyvitysjärjestelmän puitteissa. Sekä vuodelta 2002 että 2003 jaossa oli sekä tavallista suurempia kevätosinkoja että loppuvuoden lisäosinkoja.

Elämme nyt normaaliaikaa. Silti pankkitileille kolahtaa enemmän osinkoeuroja kuin koskaan aikaisemmin. Vielä parikymmentä vuotta sitten voitoista jaettiin keskimäärin neljännes osakkeenomistajille. Viime vuoden jako-osuus oli peräti 58 %.

Julkisuudessa mainitaan joskus suurempiakin osinkosummia, kun lukuihin lisätään virheellisesti ruotsalaisyhtiöt Nordea, OMX ja TeliaSonera. Kaikki kolme ovat suuria osingonmaksajia. TeliaSoneran 1,7 miljardin euron osingonjako on jopa suurempi kuin yhdenkään suomalaisyhtiön. Näiden yhtiöiden osingot maksetaan Tukholmasta ja vain murto-osa tulee Suomeen, eli niiden sisällyttäminen vääristää osinkotilastoja. Toki Nokiakin maksaa valtaosan osingoistaan ulkomaille, mutta kyse on suomalaisesta yhtiöstä, jonka osinkopäätös tehdään Helsingissä.

Toimialoittaisia eroja

Tulosvaihteluista huolimatta metsäyhtiöiden osingot ovat pysyneet tasaisina. Osinkojen pitäminen ennallaan kuluvana keväänä on kädenojennus omistajille viime vuoden surkeita tuloksia ajatellen. Myös suhdannealttiissa metalli- ja konepajateollisuudessa tulokset vaihtelevat osinkoja voimakkaammin. Tosin Metso ja Ponsse yllättivät nyt omistajiaan nelinkertaistamalla osinkojaan. Hyviä osinkouutisia kuultiin myös Wärtsilältä ja Rautaruukilta.

Monet kasvollisen omistuksen yhtiöt jakoivat huomattavia osinkoja pari vuotta sitten ennen verotuksen kiristymistä. Nyt osinko nostetaan jälleen välivuoden jälkeen. Näitä yhtiöitä ovat esimerkiksi Fiskars, Lassila, Lemminkäinen, Leo Longlife, Marimekko, Orion, PKC, Tamfelt, Tulikivi ja Uponor. Erityismaininnan ansaitsee YIT, jolta tulee tänä keväänä jo yhdestoista perättäinen osingon korotus.

Teknoyhtiöiden osingonmaksussa olisi kohentamisen varaa sekä halussa että kyvyssä. Useimmista muista poiketen Nokian kannattavuudessa ei ole valittamista. Omien osakkeiden ostamista on kuitenkin suosittu osingonjaon kustannuksella. Tosin parin viime vuoden aikana myös Nokian osinko on noussut.

Myönteiset osinkopäätökset ovat olleet yleisiä tänä keväänä. Peräti 56 % päälistan yhtiöistä eli enemmän kuin joka toinen on päätynyt tällaiseen ratkaisuun.

Jotta mitalin kääntöpuoli ei unohtuisi: 15 päälistan yhtiötä jättää osingonjaon väliin. Joukossa on sellaisiakin, joilta nollaosinkoa ei ehkä odotettu. Sellaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Aldata, Aspocomp, Birka Line, Componenta, Pohjola ja Viking Line.

Kim Lindström on vuodesta 1969 lähtien toiminut arvopaperimarkkinoilla aktiivisena sijoittajana, ekonomistina ja pääanalyytikkona sekä sijoituspalveluyritysten johdossa. Hän on ollut mm. toimitusjohtajana Yhdyspankin rahastoyhtiössä ja Carnegie Varainhoidossa. Lindström oli myös Fides Asset Managementin perustaja sekä sen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja vuoteen 1999. Vuosina 1999-2000 hän johti pörssiyhtiö Norvestiaa. Tämän jälkeen Lindström on harjoittanut konsultti- ja sijoitustoimintaa perheensä omistaman Cardia Investin lukuun. Lindström on lisäksi 35 vuoden ajan harjoittanut laajaa pörssitoimintaan liittyvää kirjoitus-, selvitys- ja analyysitoimintaa.