Pörssisäätiö

Perjantai, 10. syyskuuta, 2004

Kim Lindström: Osingot valinkauhassa

Asiasanat: Sijoittaminen, Osingot, Kolumnit

Pääomatulojen verouudistuksen ennakoinnin vuoksi pari viimeistä osinkovuotta ovat olleet poikkeuksellisia. Vaikka yritysten osinkopolitiikka pysyisi ennallaan, osinkosumma supistuu rajusti ensi keväänä. Lyhyellä aikavälillä verouudistuksen synnyttämät lisäosingot saattavat hetkellisesti elävöittää pörssiä. Kannattaa myös miettiä osingonjaon asemaa, kun arki koittaa ensi vuonna.

Osakasystävällisyys koetuksella

Vanhan verojärjestelmämme mukaan yhtiön voitosta maksettu vero hyvitetään eräänlaisena ennakkoverona omistajien osinkoverotuksessa. Mikäli voittovaroja on jäänyt jakamatta, niihin liittyviä hyvityksiä on jäänyt omistajilta saamatta. Yhtiölle näin syntynyttä veroylijäämää voi hyödyntää osingonsaajien verotuksessa vuoden 2004 loppuun asti. Mikäli yhtiö ei anna omistajiensa laskea hyväkseen sen maksamia veroja, vaadittaneen hyviä selityksiä seuraavassa yhtiökokouksessa.

Osa veroylijäämistä jää varmasti käyttämättä. Hyvityksiä ei myönnetä ulkomaalaisille, joten vahvasti ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä lisäosinkoja ei heru. Veroylijäämien suuruutta on ulkopuolisen mahdotonta laskea, mutta sitä voi arvioida jakokelpoisten voittovarojen perusteella. Lisäosinkoja jakavan yhtiön taserakenteen ja maksuvalmiuden tulee olla kunnossa. Ylisuuri kassa ja korkea omavaraisuusaste puoltavat ylimääräistä osingonjakoa. Yhteistä lisäosinkoa maksaville yhtiöille on kotimaisen omistuksen lisäksi usein myös läheinen suhde omistajien ja yrityksen johdon välillä. Näin on asianlaita mm. yrittäjävetoisissa yrityksissä.

Eräät osakasystävälliset yhtiöt hyödynsivät veroylijäämiään jo keväällä. Tätä kirjoitettaessa syysosinkoihin ovat päätyneet Exel, Orion, PKC, Pohjola, Pöyry, Raisio, Raute ja Suominen. Vuoden loppuun mennessä lista pidentynee. Mahdollisia lisäosingon maksajia ovat mm. Beltton, Birka Line, Chips, Finnlines, Fiskars, KCI, Kesko, Kone, Lassila, Leo Longlife, Marimekko, Nokian Renkaat, OKO, Perlos, Ponsse, Stockmann, Tulikivi, Uponor, Vaisala ja Wärtsilä.

Parhaimmillaan osinkopeli on ollut varsin kannattavaa. Vastoinkäymisten seurauksena Orionin osake oli ostettavissa 13 euron hintaan maaliskuussa 2003. Sen jälkeen lähes puolet hinnasta eli 6,17 euroa on palautunut ostajalle peräti neljän osingon muodossa. Tästä huolimatta osakemyynti tuottaisi tällä hetkellä osinkojen lisäksi noin 70 prosenttia arvonnousua.

Entäs lisäosinkojen jälkeen?  

Lisäosingot synnyttävät kysymyksiä. Ovatko osingot jo osakkeiden hinnoissa? Mitä tapahtuu osakekurssille osingonjaon jälkeen? Ja menevätkö osinkohanat kiinni tämän vuoden jälkeen?

Osinkojen odottelu on todella kasvattanut monen osakkeen kysyntää. Pettymys tässä suhteessa johtaa jo nähdyn mukaan kurssilaskuun. Epälikvidien osakkeiden pörssivaihto näyttää vilkastuvan juuri ennen osingonjakoa. Lisäosinko tarjoaa mahdollisuuden verosuunnitteluun. Harvoin vaihdettujen osakkeiden kauppa tyrehtyy usein osingonjaon jälkeen. Osakekurssi saattaa siten laskea osinkoa enemmän. Ulkomaisten sijoittajien suosimissa osakkeissa tilanne voi olla päinvastainen, koska ulkomaalaiset myyvät usein ennen osingonjakoa ja ostavat halvemmalla takaisin osingonjaon jälkeen.

Pari viimeistä osinkovuotta ovat olleet poikkeuksellisia. Vaikka yritysten osinkopolitiikka pysyisi ennallaan, osinkosumma supistuu rajusti ensi keväänä. Päälistan kotimaisten pörssiyhtiöiden nettovoitto oli viime vuonna yhteensä 6,8 miljardia euroa. Siitä on toistaiseksi päätetty jakaa 5,5 miljardia osinkoina. Arvopaperi-lehden ennusteet lupaavat kuluvan vuoden tulokseksi noin 8 miljardia euroa. Normaalin 30 prosentin jakosuhteen mukaan ensi kevään osingonjako olisi vain noin 2,5 miljardia. Verojen jälkeen osingot romahtaisivat runsaaseen kolmannekseen kuluvaan vuoteen verrattuna.

Ulkomaisten sijoittajien ohella kaikki kotimaiset sijoittajat eivät kärsi osinkoverotuksen kiristymisestä. Näitä ovat yli 10 prosenttia omistavat yhteisösijoittajat (pl. raha- ja vakuutuslaitokset) sekä verovapaat instituutiot kuten rahastot, säätiöt ja erilaiset järjestöt. Jyrkkiä muutoksia yritysten osinkolinjauksiin ei liene odotettavissa. Omien osakkeiden ostot yleistynevät kuitenkin osingonjaon kustannuksella, vaikka omien osakkeiden ostosta ja mitätöinnistä ei ole kovin konkreettista hyötyä yksityissijoittajalle. Uutena ilmiönä tullee pyrkimys muuttaa osa osakkeenomistajien osinkotuloista kevyemmin verotetuiksi korkotuloiksi. Vaihtovelkakirjalainat tarjoavat tähän oivan mahdollisuuden.

Veromuutos ei merkitse osinkojen tai arvo-osakkeiden loppua. Sijoittajien kiinnostus siirtynee kuitenkin yhä enemmän maan rajojen ulkopuolelle. Jää nähtäväksi milloin poliitikkommekin oivaltavat, että suomalaisyritysten kotimaisen ja etenkin kasvollisen omistuksen surkastuminen on meitä kaikkia koskeva ongelma.   

Kim Lindström 10.09.2004

Kim Lindström on vuodesta 1969 lähtien toiminut arvopaperimarkkinoilla aktiivisena sijoittajana, ekonomistina ja  pääanalyytikkona sekä sijoituspalveluyritysten johdossa. Hän on ollut mm. toimitusjohtajana Yhdyspankin rahastoyhtiössä ja Carnegie Varainhoidossa. Lindström oli myös Fides Asset Managementin perustaja sekä sen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja vuoteen 1999. Vuosina 1999-2000 hän johti pörssiyhtiö Norvestiaa. Tämän jälkeen Lindström on harjoittanut konsultti- ja sijoitustoimintaa perheensä omistaman Cardia Investin lukuun. Lindström on lisäksi 35 vuoden ajan harjoittanut laajaa pörssitoimintaan liittyvää kirjoitus-, selvitys- ja analyysitoimintaa.