Pörssisäätiö

Keskiviikko, 20. toukokuuta, 2009

Listautumiskriteerit suojaavat sijoittajaa

Asiasanat: Markkinat, Tutkimukset, Sijoittajansuoja, Tunnusluvut

Teksti: Sarianna Toivonen

Helsingin kauppakorkeakoulun yliassistentti Harri Seppänen selvitti tutkimuksessaan tilinpäätösperusteisten listautumiskriteerien merkitystä. Tutkimusaineistona oli lähes 4 000 teknobuumin vuosina 1995–2000 listautunutta huipputeknologian yritystä 48 maasta.

Seppänen vakuuttui tutkimusta tehdessään listautumiskriteerien tärkeydestä.

– Ne ovat tärkeitä yhtiöiden laadusta kertovia signaaleja vähemmän sofistikoiduille sijoittajille. Pörssit pyrkivät karsimaan niiden avulla elinkelvottomia yrityksiä, varjelemaan mainettaan sekä suojaamaan sijoittajia tappioilta, Seppänen kuvailee.

Maailman pörsseistä jopa 80 prosenttia käyttää joitain listautumiskriteerejä. Usein listayrityksen liikevaihdolle, markkina-arvolle ja likviditeetille asetetaan minimitaso.

ROA tehokkain mittari

Tutkimuksen mukaan tehokkaimmin listayrityksen tulevien vuosien elinkelpoisuutta mittaa kannattavuus laskettuna ROA:n (Return of Assets) eli kokonaispääoman tuoton avulla. Se kuvaa yrityksen kykyä tuottaa tulosta koko pääomalle, joka sen toimintaan on sitoutunut.

– Mitä huonompi kannattavuus, sitä todennäköisemmin yhtiö poistuu talousongelmien takia pörssilistalta.

– Myös alhaisen markkina-arvon yhtiöllä on heikko elinkelpoisuus. Se kertoo myös siitä, että sijoittajilla on kykyä hinnoitella riskiä, sanoo Seppänen.

Seppäsen tutkimista markkinatulokkaista jopa 25 prosenttia poistui pörssilistalta kolmessa vuodessa. Lisäksi 40 prosenttia yrityksistä jäi markkina-arvoltaan lilliputeiksi.

Rajojen määritys vaikeaa

Aukotonta sijoittajansuojaa eivät tehokkaimmatkaan listautumiskriteerit takaa. Tutkimuksen mukaan myös kriteerien numeraalisten tasojen määrittely on vaikeaa.

– Sellaista kriteeriä ei ole, joka karsisi sataprosenttisesti huonot yritykset ja päästäisi läpi kaikki hyvät. Vaikka kriteerit laitettaisiin alhaisiksi, iso määrä elinkelpoisiakin yrityksiä jää pörssin ulkopuolelle, Seppänen sanoo.

Liian tiukka pörssiseula ei ole kansantalouden kannalta toivottavaa, ainakaan jos halutaan turvata kasvuyritysten rahoitus. Siksi tutkija pitääkin hyvänä First Northin kaltaisia vaihtoehtoisia markkinapaikkoja.

– On olemassa sijoittajia, jotka pystyvät ottamaan riskiä. Höllempien kriteerien markkinapaikat voidaan myös tarvittaessa rajata vain ammattisijoittajille, Seppänen lisää.

Harri Seppänen sai Do Accounting-Based Initial Listing Standard Metrics Matter? -tutkimustaan varten apurahan Pörssisäätiöltä.