Tiedon markkinat

Tiistai, 20. huhtikuuta, 2010

Mitä arvopapereista pitäisi tietää?

Sisältö

Asiasanat: Oppaat, Kouluttajalle, Opettajalle

Sijoittajan on syytä tuntea eri sijoitusmuotojen ominaisuudet, ja on hyvä seurata markkinoiden tapahtumia. Arvopaperimarkkinoita voidaan kutsua myös tiedon markkinoiksi, koska hinta määräytyy niiden tietojen perusteella, joita yhtiöistä ja niiden toimintaan vaikuttavista tekijöistä on käytettävissä.

Tiedotusvälineistä pystyy seuraamaan markkinoiden ja yhtiöiden kehitystä. Tietoa yhtiöistä saa myös yhtiöiden verkkosivuilta ja niiden omista julkaisuista, kuten vuosikertomuksista ja osavuosikatsauksista.

Perustietoa osakkeista ja sijoitusrahastoista saa esimerkiksi Pörssisäätiön verkkosivuilta www.porssisaatio.fi

Tietoa yhtiöstä

Koko vuoden tilinpäätös ja osavuosikatsaukset sisältävät hyvää aineistoa yhtiöiden tarkasteluun sijoituskohteena. Niitä käyttävät lähteinään myös sijoitusanalyytikot, jotka tekevät yrityksistä analyysejä ja antavat suosituksia, kuten osta, myy tai pidä.

Yhtiön tilinpäätös kertoo siitä, miten yhtiöllä on mennyt ja millainen sen taloudellinen tilanne on. Usein yhtiö arvioi vuosi- ja osavuosikatsauksissaan myös tulevaisuuden näkymiään. Tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, taseesta ja rahoituslaskelmasta.

Tuloslaskelmasta selviää yrityksen liiketoiminnan kannattavuus. Se kuvaa, miten liiketoiminta sujui päättyneellä kaudella ja viimeiseltä riviltä näkee, syntyikö jaettavaa voittoa vai menikö tappion puolelle. Tuloslaskelma alkaa liikevaihdosta ja muista mahdollisista tuloista. Tuloista vähennetään aluksi juoksevat kulut ja poistot, jolloin päädytään liikevoittoon. Siitä nähdään, miten paljon tulot ylittivät niiden hankkimiseen tarvitut menot eli varsinaisen liiketoiminnan kannattavuuden. Vielä on vähennettävä mm. rahoitustuotot ja -kulut, jotka voivat olla plus- tai miinusmerkkiset sekä satunnaiset erät ja verot ennen kuin päädytään viimeiselle tulosriville.

Tase taas kertoo yhtiön vakavaraisuudesta, varoista ja veloista tilinpäätöspäivänä. Taseen vastaava-puoli näyttää, paljonko yhtiöllä on rahaa, arvopapereita ja saamisia sekä varaston, koneiden, laitteiden, rakennusten yms. arvon. Taseen vastattavaa-puoli taas kertoo, miten yhtiö on rahoittanut kaiken vastaava-puolen omaisuuden eli vieraan ja oman pääoman.

Rahoituslaskelmasta taas selviävät rahavirrat yhtiöön ja yhtiöstä. Laskelmaan kirjataan muun muassa yhtiön saamat maksut myynnistä ja maksut raaka-aineista sekä saadut ja maksetut korot.

Mitä tunnusluvut kertovat?

Tilinpäätöslukujen perusteella lasketaan tunnuslukuja, jotka helpottavat eri yhtiöiden arvioimista ja vertailua. Tunnusluvuissa verrataan hintaa jaettuna voitolla, osingolla tai tasearvolla eli maksettua hinta suhteutetaan näihin yrityksen ns. fundamenttitekijöihin. Tarkastelemalla yhtiön monen vuoden lukuja näkee sen kehityssuunnan.

Paljon käytettyjä arvostusmittareita ovat osakekohtainen tulos EPS (earnings/per share), P/E (price/earnings) eli hinta jaettuna osakekohtaisella tuloksella, osinkotuotto eli yrityksen maksama osinko jaettuna päivän kurssilla ja P/B (Price/Book) hinta/tasearvo eli osakkeen kurssi jaettuna kirjanpidollisella osakepääomalla per osake.

P/E -luku eli voittokerroin lasketaan jakamalla yhtiön osakkeen kurssi yhtiön ennustetulla tai viimeksi julkistetulla vuosivoitolla osaketta kohti. Luku kertoo yritykseen kohdistuvista tulevaisuuden kasvuodotuksista ja jonkin verran myös riskeistä.

P/E ja P/B kertovat osakkeen suhteellisesta edullisuudesta tai kasvunäkymien laadusta. Korkea arvo heijastaa markkinoiden vahvaa uskoa yhtiön tulevaisuuden kasvuun tai sitten kielii yliarvostetusta osakkeesta.

Vaikka tunnusluvut ovat hyviä apuvälineitä, niiden käytössä on syytä olla varovainen. Aina ei suinkaan voi verrata esimerkiksi erikokoisten ja eri toimialoilla toimivien yhtiöiden tunnuslukuja keskenään.

Eri tunnusluvut voivat antaa sijoittajalle jopa ristiriitaista tietoa yrityksestä. Esimerkiksi P/E -luku voi antaa kovin erilaisen kuvan, jos sen mittaamiseen käytetään toteutunutta voittoa eikä tulosennustetta. Sijoittajan ei valinnoissaan kannata painottaa vain yhtä lukua, sillä silloin salkusta tulee helposti liian yksipuolinen. Jos esimerkiksi valitsee vain alhaisen P/E-luvun yrityksiä, niin silloin ei salkkuun tule nopeasti kasvavia yhtiöitä.

Kasvu- ja arvo-osakkeet

Sijoittajat luokittelevat osakkeita mm. kasvu- ja arvo-osakkeisiin. Kasvuyhtiöt toimivat nimensä mukaisesti usein nopeasti kasvavilla aloilla, esimerkiksi informaatioteknologiassa. Niiden kurssit voivat vaihdella jyrkästikin. Kasvuyhtiöt maksavat usein keskimääräistä pienempiä osinkoja tai eivät maksa lainkaan, koska ne tarvitsevat voittonsa yhtiön investointeihin. Toisaalta niiden kurssien nousuodotukset ovat usein suuret.

Kasvuosakkeiden pörssikurssit heijastavat usein hyvin pitkän ajan tuotto-odotuksia. Tämä näkyy muun muassa niin, että yhtiöiden P/E-luvut ovat korkeita. Kasvuyhtiön markkina-arvo on moninkertainen verrattuna yhtiön kirjanpitoarvoon eli substanssiarvoon.

Arvo-osakkeet käyttäytyvät kasvuosakkeita vakaammin. Arvo-osakkeiden kurssit eivät nouse yhtä lailla kuin kasvuosakkeiden, mutta toisaalta ne pitävät paremmin pintansa laskuissa. Öljy-, sähkö- ja rahoitusalan sekä niin sanotun perinteisen teollisuuden, kuten metsä- ja metalliyhtiöiden osakkeet kuuluvat usein tähän luokkaan. Arvo-osakkeiden P/E- luvut ovat alhaisia ja markkina-arvot lähellä tasearvoja.

Pörssilista pitää ajan tasalla

Monet lehdet julkaisevat pörssilistan. Internetistä on nähtävissä lähes ajantasaiset kurssit ja paljon muuta sijoittajaa kiinnostavaa tietoa.
Osakekurssien kehitystä seurataan indeksien avulla. Indeksit kertovat kurssikehityksen yleisestä suunnasta. Ne tiivistävät kehityksen yhdeksi tunnusluvuksi. Indeksien laskijoita on useita ja kukin niistä tuottaa useita eri indeksejä eri tarpeisiin.

Helsingin pörssi laskee indeksejä, kuten kaikkien suomalaisten osakkeiden hintamuutoksia kuvaavaa OMXHelsinki (OMXH-indeksiä) ja toimialakohtaisia indeksejä.

OMXH-indeksissä kunkin yhtiön paino on sen markkina-arvon osuus koko pörssin markkina-arvosta. OMXHCAP, joka on korvannut portfolioindeksin, on puolestaan painorajoitettu indeksi. Siinä ovat mukana kaikki yhtiöt, mutta yhden yhtiön paino on rajoitettu 10 prosenttiin. OMXH 25 -indeksi kuvaa 25 rahamääräisesti eniten vaihdetun osakesarjan hintakehitystä. Siinäkin yhden yhtiön paino on rajoitettu 10 prosenttiin.

Meillä seurataan myös amerikkalaisia Nasdaq-, Dow Jones- ja S&P -indeksejä, koska amerikkalaisten pörssien kehitys vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Eurooppalaisista indekseistä tunnetuimpia ovat Stoxx-indeksit.

Pörssilistan kiinnostavimmat tiedot ovat noteeraukset, arvopapereiden hinnat tai kurssit. Kaupat-sarakkeista selviävät, prosentti- sekä euromääräinen muutos edellisen kaupantekopäivän päätöskurssista ja viimeinen kaupantekokurssi.

Vaihto-sarake kertoo yhtiön osakkeella tehtyjen kauppojen yhteisen arvon. Seuraavissa sarakkeissa näkyvät kurssimuutokset viimeisen kuukauden ja 12 kuukauden aikana sekä vuoden ylin ja alin kaupantekohinta.

Euromääräinen osinko on joko viimeksi maksettu osinko(z) tai osinkoesitys (e) yhtiökokoukselle. Osinkoprosentti kertoo, paljonko edellä mainittu osinko tuottaa, kun osakkeesta maksaa viimeisen kaupantekokurssin verran.

P/E:n E eli earnings on pörssiyhtiön 12 kuukauden liukuva, julkistettu osakekohtainen tulos. Tulosluvut päivitetään neljä kertaa vuodessa osavuosikatsauspäivänä tai seuraavana arkipäivänä.

Markkina-arvo-sarakkeesta näkyy yhtiön osakkeiden yhteisarvo. Se lasketaan kertomalla yhtiön osakkeiden lukumäärä viimeisellä kaupantekokurssilla.