Pörssisäätiö

Torstai, 11. helmikuuta, 2010

Näin torjut sijoitushuijauksen

Asiasanat: Sijoittaminen, Pörssikuplat, Huijaukset, Tuotot, Warren Buffet

Teksti: Sarianna Toivonen

Sijoitushuijarit ja rahankeplottelijat nousevat yleensä lehtien otsikoihin, kun talous kääntyy laskuun. Näin kävi finanssikriisinkin jälkimainingeissa: Amerikassa rahastohuijari Bernard Madoff tuomittiin jopa 150 vuodeksi vankilaan ja Suomessakin odotetaan jättimäistä oikeudenkäyntiä Wincapitan epäillystä pyramidihuijauksesta.

- Huijarit lähtevät liikkeelle kuumentuneella nousukaudella, kun sijoittajat käyvät varomattomiksi. Taantuma ja kurssien voimakas lasku taas yleensä paljastaa petkutukset, kuvailee huijauksista kirjan kirjoittanut Kari Nars.

Pitkään pankkimaailmassa työskennellyt Nars käy kirjassaan läpi kymmenen suurta huijausta 1700-luvulta nykypäivään. Narsin mielestä huijaukset onnistuvat, koska huijarit osaavat käyttää hyväkseen kaikkia inhimillisiä heikkouksia.

- Kuten ahneutta, turhamaisuutta tai herkkäuskoisuutta. Jos jokin näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä on liian hyvää ollakseen totta, Nars korostaa.

Tutki tarkkaan

Osakesijoittajakaan ei ole aina suojassa petollisilta yrityksiltä saati pörssikuplilta. Nars kuvailee kirjassaan seikkaperäisesti muun muassa it-buumin kaltaista Britannian 1800-luvun rautatiemaniaa ja amerikkalaisen Bernard Madoffin rahastohuijausta.

Nars pitää reilu vuosi sitten kiinni jäänyttä Madoffia vuosisadan talousrikollisena. Madoff huijasi
tuhansilta ihmisiltä ja järjestöiltä hänen hoidettavakseen uskotut jopa 65 miljardin dollarin sijoitukset.

- Uskomatonta on se, että sekä pörssiviranomaiset että huippuanalyytikot tutkivat Madoffin ilmoittamaa sijoitusstrategiaa, eikä hänen ilmoittamia tuottoja pystytty jälkikäteen todentamaan. Mitään kohua tästä ei noussut, ihmettelee Nars.

Nars muistuttaa, että Madoffinkin tapauksessa sijoittajat unohtivat sijoittamisen perussäännön: sijoituskohteen tarkan tutkimisen. Pelkkä tutustuminen Madoffin yhtiön vähäisiin resursseihin tai tilinpäätöksiin ja -tarkastuksiin olisi voinut saada hälytyskellot soimaan.

- Suoraan osakkeisiinkin sijoittavalle tarkkuus on hyväksi. Sijoituskohde ja tuottojen logiikka kannattaa käydä läpi mahdollisimman tarkkaan, Nars sanoo.

Buffettin opetukset

Nars puhuu ennen kaikkea maltillisten odotusten puolesta. Jos ei himoitse satumaisia satojen prosenttien tuottoja, tuskin haksahtaa pörssikuplaankaan.

- Odotusten pitäisi olla realistiset. Voi olla terveellistä verrata omia tavoitteitaan siihen, että maailman parhaana pidetyn sijoittajan Warren Buffettin vuosituotot ovat pitkällä tähtäyksellä olleet keskimäärin 10-20 prosentin luokkaa.

Buffetin sijoitustyylistä kannattaa ehkä laajemminkin ottaa oppia. Omahan oraakkeli tunnetaan muun muassa sijoituksistaan juomajätti Coca-Cola Companyyn ja kauppaketju Wal-Martiin.

- Buffet sijoittaa vain yrityksiin, joiden toimintaa, tuotteita ja johtajia hän ymmärtää. Hän myös pysyy sijoituksissaan pitkän aikaa, eikä lähde mukaan lyhytaikaisiin spekulaatioihin. Hän ei edes lue pörssiuutisia.

Narskin vannoo pitkäaikaisen sijoittamisen nimiin. Hän uskoo, että Suomen kielen viisi kalleinta sanaa ovat olleet ”Tällä kertaa se on erilaista”.

- Kaikki kuplat kuitenkin puhkeavat lopulta, Nars muistuttaa.