Omistatko osakkeita? Olet luultavasti keskimääräistä fiksumpi

Torstai, 28. tammikuuta, 2010

Teksti: Petteri Numminen

Osakesijoittajat ovat todennäköisesti keskimääräistä fiksumpia kansalaisia, kertoo tuore tutkimus. Tulokset koskevat nimenomaan suomalaisia sijoittajia, sillä kansainvälisenä yhteistyönä tehty tilastotutkimus keskittyi yli 100 000 Uudeltamaalla ja Itä-Uudeltamaalla asuvaan suomalaiseen.

Se, että rikkailla on enemmän osakesijoituksia kuin köyhillä, ei ole uutinen. Tutkimus onnistui kuitenkin selvittämään, että yleisellä lahjakkuudella - armeijan testimittausten mukaan - ja osakeomistuksella on selvä yhteys, kun otetaan luupin alle saman verran varallisuutta omistavat henkilöryhmät.

- Tulos on monotoninen lahjakkuuden suhteen eikä riipu monista tutkimuksesta kontrolloiduista tekijöistä kuten tuloista, varallisuudesta ja koulutuksesta, kertoo yksi tutkijoista, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Matti Keloharju.

Fiksu ihminen on todennäköisemmin myös sijoittaja.

Taulukko: ”Fiksuuden” vaikutus sijoittamiseen: armeijan testillä mitattu yleislahjakkuus nousee kaaviossa vasemmalle mentäessä ja nettovarallisuus oikealle mentäessä. Pystyakseli kertoo, kuinka suuri osa kustakin ihmisjoukosta on sijoittanut osakkeisiin tai rahastoihin.

- Tutkimuksessa havaittiin myös, että ne henkilöt, jotka ovat mittausten mukaan lahjakkaampia, hajauttavat osakesalkkunsa paremmin joko pitämällä salkussaan useampia osakkeita tai sijoittamalla sijoitusrahastojen kautta, kertoo Matti Keloharju.

Tutkimusta olisi vaikea tehdä muualla kuin Suomessa

Suomi on erinomainen maa tämänkaltaisten tutkimusten tekoon, sillä meillä ei ole suuria luokkaeroja ja koululaitoksemme on yksi maailman tasavertaisimpia. Siksi tutkijat voivat luottaa siihen, etteivät tulosta sekoita yhteiskunnalliset olosuhteet ja tai muut vaikeasti mitattavat elementit.

Vieläkin tärkeämpää on se, että suomalaisten ”fiksuudesta” löytyy yllättävältä taholta tasalaatuista mittausta: armeija on koetellut vuosikymmeniä varusmiesten älynlahjoja samalla 120 kysymyksen testillä.

Kansankielellä tämä ”Armeijan yleislahjakkuustesti” tunnetaan ns. pallohukkatestinä, mutta tutkijoille se sisältää kullanarvoista tietoa.

Englanniksi julkaistussa tutkimuksessa käytetään lahjakkuudesta termiä IQ, joka kääntyisi suomeksi luontevimmin äly. Sanan ”älykkyys” sisältö on kuitenkin monimutkainen ja kiisteltykin asia, joten on parempi puhua laajemmin lahjakkuudesta tai fiksuudesta.

Fiksuuden ja pörssisijoittamisen yhteyttä selvitettiin siten, että tutkija vertasivat armeijan testin tuloksia vuosilta 1982-2001, Arvopaperikeskuksen (nykyinen Euroclear Finland) tietoja samojen henkilöiden osakeomistuksista vuosina 1995-2002 ja lopulta vielä tutkittavien veronpalautustietoja vuodelta 2000. Verottajan tiedoista kävi myös ilmi omaisuuden määrä, siviilisääty, tulot, lasten määrä ja vastaavat taustatiedot.

Salapoliisityötä: vaikuttaako sijoituksiin perhe vai persoona?

Koska on mahdollista, että osakemarkkinoille sijoittamista ei määrittelisikään ensisijaisesti fiksuus, vaan esimerkiksi kotona opitut tavat, tutkijat vertasivat toisessa vaiheessa keskenään veljeksiä.

Aineisto tarjosi heistäkin samat tiedot: menestys armeijan testissä ja sijoittaminen. Koska armeijan testiin osallistutaan pääsääntöisesti aikuisuuden kynnyksellä, 19-20 -vuotiaina ja siten ilman merkittävää ”omaa” elämänkokemusta, monet muut tiedot voivat olla samankaltaisia.

Ensiarviolta esimerkiksi näytti, että useissa perheissä nuorten sijoitukset ovat hyvinkin identtisiä - koska sijoituksista ovat päättäneet lasten/nuorten vanhemmat. Tästä ongelmasta päästiin tarkentamalla tutkimusta koskemaan vain tuoreita osakeostoja. Tarkennukset jälkeen veljesten erot älykkyyden ja sijoittamisen suhteen nousivat esiin kuten muussakin aineistossa ja vahvistivat tutkimuksen johtopäätöksen.

Tutkimus sai Pörssisäätiön apurahan vuonna 2009.

Lisää tietoa aiheesta

Lataa englanninkielinen tutkimusraportti täältä: Grinblatt, Mark, Keloharju, Matti and Linnainmaa, Juhani T., IQ and Stock Market Participation (November 5, 2009). Chicago Booth Research Paper No. 09-27; CRSP Working Paper.

Katso kaikki apurahoja viime vuosina saaneet tutkimukset.

Seuraavan Pörssisäätiön apurahakierros umpeutuu huhtikuun 9. 2010, johon mennessä hakemukset on toimitettavat Pörssisäätiöön. Lue lisää apurahoista täältä.

Uutiskirje

Tilaa Pörssisäätiön uutiskirje. Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan valkoiseen kenttään ja klikkaa sen jälkeen "Tilaan".

Kommentit (19)

1.

Vai kertooko tutkimus, että uusimaalaiset ovat keskimääräistä älykkäämpiä?

2.

Ei kerro. Vain uusmaalaisia verrattiin keskenään.

Jos vain apinoita verrattaisiin toisiinsa ja niiden välillä huomattaisiin eroja, niin kertoisiko se että ne ovat ihmisiä älykkäämpiä?

3.

Periaatteessa tuosta armeijan datasta saisi kai irti niin maakunnalliset erot ja myös eri sukupolvien erot. Aihe vaarallinen kuin ruutitynnyri, enkä ainakaan itse lähtisi ikinä kirjoittamaan moisesta :-)

4.

Tottakai apinnat olisivat vertailussa ihmistä viisaampia, ei apina tuhoa omaa ympäristöään kuten ihminen . Ihminen on idiootti eikä voi sille mitään.

5.

Oikein fiksuilla ja tyhmillä osakesijoituksien määrä laskee jossakin kohtaa, vaikka varallisuus kasvaa. Eli nämä ryhmät korreloivat hyvin toisiaan.

6.

Ja onko tuolla Sijoittaa osakemarkkinoille -akselilla mitään suhdetta osakeomistuksen javarallisuuden suuruuteen, vai riittääkö, että on tehnyt osakesijoituksen???

7.

Bonehillille: jos luin tutkimusta oikein, kyseessä ei ollut varallisuus, vaan ihan vaan sijoittaminen. Suorien osakesijoitusten lisäksi huomioon otettiin rahastosijoitukset.

Nousut ja laskut ryhmien sisällä voivat olla ihan vain tilastollisia heittoja, vaikka otos onkin todella laaja.

8.

Mielestäni tutkimuksen kannalta olisi olennaista selvittää sijoitusomaisuuden suhde muuhun varallisuuteen, koska se on merkittävä tekijä niin sijoittamisessa kuin tutkimuksen analysoinnin kannalta. Sijoittaminen promillella käytettävistä olevista varoista on aivan eri asia kuin sijoittamalla vaikka 60% varallisuudesta. Tämä näkökanta ei ainakaan minulle artikkelin perusteella selvene.

9.

Jukka: varallisuuden kokonaismäärällä tai tulotasolla ei ole merkitystä. Olen kirjoittanut tästä samasta tutkimusessa myös omassa blogissani aiemmin: http://www.taloudellinenriippumattomuus.com/2009/09/alykkyysosamaara-ja-sijoittaminen.html

10.

Tosin paljon tärkeämpää olisi ollut tutkia, onko näillä (tai muilla) tekijöillä korrelointia osakemarkkinoilla menestymiseen. Pelkkä osanotto osakemarkkinoille ei kerro mitään.

11.

Jukka: älykkyysosamäärän ja osakemarkkinoilla menestymistä on tutkittu aiemmin muissa tutkimuksissa. Mikäli oikein muistan, niin älykkyysosamäärältään korkeimmat pisteet omaavat henkilöt pärjäsivät myös sijoituksien osalta muita paremmin.

12.

Ymmärsinkö oikein, että tutkijalla oli käytössä armeijassa tehdyn
”testin” tulokset . Mistä tutkimuksen tekijä on saanut aineiston käyttöönsä. Kuka on antanut luvan (mahdollisesti)/luovuttanut aineiston .

13.

~0-tutkimus.

14.

Karille, hyvä kysymys. Otin juttua kirjoittaessani selvää tuostakin, mutta jätin artikkeliin lopulta vain linkin. Ja siis käytössä olivat tosiaan armeijan yleislahjakkuustestin tulokset.

Stakesin sivuille on koottu erilaisia suomaisia koskevia rekistereitä: http://www.stakes.info/rekisterit/ddixml/

Näin armeijan testistä: ”Tiedot ovat salassa pidettäviä. Lupaa rekisterin tietojen käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Lupahakemus toimitetaan Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskukseen (PvKK/Käyttäytymistieteiden osasto), joka antaa tutkimuslupapyynnöstä lausunnon Pääesikunnalle, joka päättää luvan myöntämisestä.”

Tarkempi rekisteriseloste löytyy tämän sivun alalaidan linkin kautta: http://www.stakes.info/rekisterit/ddixml/RETKI0018.xml

15.

Miksi kaikki kommentit eivät näy? Uutisotsikkosivun mukaan juttua on kommentoitu 17 kertaa, mutta näkyvillä on vain 13 kommenttia. Missä on 4 kommenttia? Onko sensuuri iskenyt?

16.

Nimimerkki SUPO on tarkkana. Otamme juuri käyttöön ennakkomoderointia, ja luvut eivät ole synkassa. Mitään testiviestejä kummempaa ei ole sensuroitu.

Ja ennen kuin kukaan ehtii kysyä: kyllä, jopa Pörssisäätiön sivuille on tullut muutamia häirikköviestejä. Laadun varmistamiseksi karsitaan ne pois ennen julkaisua. Tämä siis koskee lähinnä koululaisten pilaviestejä.

17.

Aika heikko tutkimus kahdesta syystä:
1) Armeijan tutkimus mittaa vain tietyntyyppistä älykkyyttä, ”nippelitaitoa”
2) Älykkäimmät ihmiset eivät edes ole armeijassa tuota testiä suorittamassa, joten otanta on vajavainen

18.

Tutkimusta sen kummemmin kommentoimatta (tosin pakko huomauttaa, että tämänkaltaisessa tutkimuksessa voisi ottaa kauniimmankin sukupuolen jollain lailla huomioon) huomautan, että jutun otsikko on todella harhaanjohtava.

Satunnaisotoksella valittu osakkeenomistaja ei todellakaan ole ”luultavasti keskimääräistä älykkäämpi”. Kuvaajan pylväät eivät nimittäin kerro mitään kuhunkin ryhmään kuuluvien ihmisten lukumäärästä. Lukumäärältään suurin ryhmä on todennäköisesti keskiverto”fiksu” ja keskivertovarakas. Ja satunnainen sijoittaja kuuluu todennäköisimmin suurimpaan ryhmään.

Totuudenmukainen otsikko voisi kuulua: ”Omistatko osakkeita? Olet siis luultavasti ihan keskiverto ihminen.” Varallisuuden määrän ja ”fiksuuden” suhteen siis.

19.

Otsikon kirjoittajana otan vastuun tuosta kärjistyksestä. Jollain se lukija pitää houkutella tiedon ääreen. :-)

DJ:n näkökulma on myös oikea, mutta tilastoja voi mielestäni tulkita myös otsikon mukaisen johtopäätöksen suuntaan.

Ota kantaa

Etusivu

Asiasanat

Pörssisäätiö