Miten osakesäästäjän kannattaa toimia?

Torstai, 28. helmikuuta, 2008

Osakeopas - perustiedot osakesäästämisestä

Sisältö

Asiasanat: Oppaat

Osakesäästämisellä voi olla monenlaisia tavoitteita, jotka vaikuttavat sijoittamiseen. Yksi säästää pahan päivän varalle, toisella taas on selkeä tavoite ja kolmannen päämääränä on yleensä vain rikastua. Jotkut haluavat hoitaa aktiivisesti osakesalkkuaan, toiset taas pitävät parempana osta ja pidä -politiikkaa. Molemmilla voi päästä hyviin tuloksiin. Sijoitustyylit ovat aina yksilöllisiä eikä yhtä ainoaa hyvää tapaa ole. Valinnat riippuvat myös kiinnostuksesta ja osaamisesta. Viisasta on myös sijoittaa vain kohteisiin, jotka ymmärtää.

Aloittelevan osakesäästäjän kannattaa uhrata aluksi aikaa sijoitussuunnitelman tekoon, ettei hänelle tule paniikkireaktioita kurssien laskiessa eikä jokainen kohu-uutinen tai vihjeenantaja horjuta hyviä päätöksiä pitkäaikaisesta omistamisesta.

Ajoitus

Osakesäästäminen olisi helppoa, jos osaisi noudattaa neuvoa: osta halvalla ja myy kalliilla. Sen varaan ei kuitenkaan pidä laskea, että onnistuu ostamaan pohjahintaan ja myymään huippukurssiin. Se onnistuu ammattilaisiltakin vain harvoin. Kannattaa myös tehdä itselleen selväksi, ettei eiliseen kurssiin voi tehdä kauppaa, ei siis pidä jäädä odottamaan uutta pohjaa tai huippua, kun kaupanteko on mielessä. Osakkeita on viisasta ostaa useissa erissä, jolloin välttää riskin, että ostaa vain huippukurssiin. Toisaalta pitkäaikaisessa sijoittamisessa ”oikean” ostoajankohdan merkitys vähenee. Osakesäästämisen aloittamista ei näin ollen kannata turhaan lykätä.

Amerikkalaiset havainnot kertovat, että 30 vuoden sijoituksen tuotto oli keskimäärin 11,7 % vuodessa, kun ostot oli ajoitettu aina vuoden edullisimpiin kursseihin. Vastaavan sijoituksen tuotto oli 10,6 %, kun ostot olivat sattuneet huippukursseihin.

Osakesijoituksilla haetaan lisätuottoa ja korkosijoituksilla taas turvaa. Mitä pitempi sijoitusaika on, sitä suuremman osan voi laittaa osakkeisiin ja vastaavasti, kun sijoitusaika on lyhyt, on turvallista nostaa korkosijoitusten osuutta.

Korkosijoittamisesta kerrotaan enemmän Pörssisäätiön oppaassa Miten valitsen korkokohteen.

Sijoitussuunnitelmaa tehdessään kannattaa pohtia seuraavia asioita:

Mitä muuta omaisuutta minulla on?
Millaisen osuuden kokonaisvarallisuudestani haluan sijoittaa osakkeisiin?
Miten muu omaisuus vaikuttaa riskinottomahdollisuuksiin?
Miten paljon voin menettää ilman, että menetys aiheuttaa vaikeuksia?
Millaisia rahoja olen sijoittamassa eli milloin tarvitsen säästöni, viiden vuoden päästä, eläkepäivinä vai säästänkö lapsille tai lastenlapsille?
Pitääkö varautua äkillisiin käteisen tarpeisiin?
Millaisia tuottotavoitteita osakesäästämiselläni on: hyvät osingot, paras mahdollinen tuotto, vähän parempi tuotto kuin obligaatioista vai jotakin siltä väliltä?
Kestääkö kanttini, jos sijoitus on välillä tappiolla?

Suunnitelmaa kannattaa välillä tarkistaa. Elämäntilanteen muuttuessa myös säästömahdollisuudet ja -tarpeet saattavat muuttua, esimerkiksi kun perhe kasvaa, tulotaso muuttuu, lainat tulevat maksetuksi, henkilö siirtyy eläkkeelle.

Esimerkkejä:

Antti, 27 v. on saanut lapsena lahjaksi osakkeita, joiden kehitystä seuratessaan hän on kiinnostunut talousuutisista. Hän pystyy säästämään noin 100 - 200 euroa kuukaudessa. Näillä summilla kulut osakkeiden ostoista ovat suhteettoman kalliit. Antti pohtii, että hän voi joko säästää ensin vaikka tuhat euroa ja hankkia sitten osakkeita tai ostaa pienissä erissä sijoitusrahasto-osuuksia. Antti päätyy osakkeisiin sijoittavaan sijoitusrahastoon, johon hän sijoittaa 150 euroa kuukaudessa. Sitten kun rahasto-osuuksien arvo on noin 5 000 euroa, hän myy rahasto-osuudet ja ostaa suoraan muutaman yhtiön osakkeita. Antin tavoitteena on hyvin hajautettu osakesalkku.
Antin perustelut: Antti ei malta säästää tilille, koska hän ajattelee, että osakerahastojen tuotot ovat todennäköisesti suuremmat kuin talletusten. Yhteen osakkeeseen on hänen pankissaan taloudellista sijoittaa vähintään 500 euroa. Säästöohjelma tulee varmemmin noudatettua, kun rahat menevät suoraan tililtä. Osakesalkku on mukava vararahasto.

Merja, 25 v. on saanut ensimmäisen vakituisen työpaikkansa ja myös kohtuuhintaisen työsuhdeasunnon. Hänen tavoitteenaan on ennen pitkää lähteä töihin ulkomaille, joten omistusasunto ei nyt kiinnosta. Merja saa 20 000 euron perinnön, jonka hän haluaa sijoittaa niin, että hänellä on hyvä pesämuna, kun hän palaa Suomeen. Palattuaan hän voisi sitten ehkä ostaa asunnon. Merja päättää ostaa viiden eri toimialalla toimivan yhtiön osakkeita.
Merjan perustelut: Todennäköinen sijoitusaika on 5-10 vuotta, joten osakemarkkinoiden riskit eivät pelota. Osakkeissa hänen perintörahansa todennäköisesti vielä kasvavat niin, että hän saattaa pystyä maksamaan suuren osan asunnon hinnasta. Osakkeet ovat helppohoitoinen sijoitusmuoto ulkomailla asuvalle, ja hän voi ostaa tai myydä osakkeita ulkomailtakin käsin.

Elli, 40 v. on sitä mieltä, että taloudellinen turvallisuus on tärkeää ja pahojen päivien varalle on hyvä varautua. Hän on saanut 30 000 euron perinnön, jolle hänellä ei ole juuri nyt mitään käyttöä mielessään, paitsi että auto on aika vanha. Elli miettii, että tilille hän jättää parin palkan verran rahaa äkillisiin tarpeisiin. Muihin korkosijoituksiin hän laittaa 12 000 euroa, joita voi käyttää lähivuosina tarpeen tullen, esimerkiksi auton vaihtoon. Osakkeisiin hän sijoittaa 15 000 euroa pitkäksi ajaksi ja jakaa sijoituksensa seitsemän yhtiön osakkeisiin. Osakkeet hän ostaa useassa erässä.
Ellin perustelut: Jakamalla rahat suunnilleen puoliksi osakkeisiin ja korkokohteisiin hän varmistaa, että sijoitetusta summasta ainakin puolet on tallella. Sijoittamalla toisen puolen osakkeisiin hän uskoo saavansa sijoitukselleen hyvän tuoton, vaikka jossakin vaiheessa sijoitus voi olla miinuksellakin. Hän aikoo pitää osakesijoituksensa pitkään, vaikka ei osaakaan sanoa kuinka kauan. Siksi kurssilasku ei häntä huoleta.

Pekka, 50 v. on saanut asunnon ja mökin maksetuksi. Häneltä jää palkasta säästöön, niin että tilillä on jo reilusti rahaa pieniin ja vähän suurempiinkin yllättäviin menoihin. Osakesalkussa on kahden yhtiön osakkeita, joiden arvo on noin 7 000 euroa. Pekka päättää ryhtyä kasvattamaan osakesalkkuaan sijoittamalla kolme kertaa vuodessa noin 1 000 euroa kerrallaan. Ensimmäisenä vuotena hän valitsee kolme eri toimialoilla toimivaa yhtiötä. Sen jälkeen hän arvioi, lisääkö hän sijoituksiaan jo valitsemissaan yhtiöissä vai valitseeko uusia yhtiötä.
Pekan perustelut: Säästöaika on ainakin 10 vuotta, joten osakkeet tuntuvat parhaalta vaihtoehdolta. Tavoitteena on sijoittaa 6 - 8 uuden yhtiön osakkeisiin entisten lisäksi. Eläkkeelle jäätyään hän voi vähitellen alkaa käyttää osakesäästöjään ja vaihtaa osan korkosijoituksiin.

Tuula ja Ville ovat 65-vuotiaita. He ovat muuttaneet isosta asunnosta pienempään, jolloin heille jäi 35 000 euroa välirahaa. Heidän raha-asiansa ovat muutenkin hyvässä mallissa. He tulevat hyvin toimeen eläkkeillään eikä mitään isoja hankintoja ole suunnitteilla. Hyviä ja huonoja aikoja kokeneina he ajattelevat, että säästöjä on hyvä olla eikä rahaa vielä uskalla lahjoittaa nuoremmalle polvelle. Inflaatiokin vähän pelottaa. Heillä on ennestään obligaatioita ja rahaa pankissa 25 000 euroa. Niinpä he päätyvät sijoittamaan 30 000 usean kotimaisen yhtiön osakkeisiin ja 5 000 euroa ulkomaisiin osakkeisiin sijoittavaan sijoitusrahastoon.
Tuulan ja Villen perustelut: Todennäköisesti he eivät rahoja itse koskaan tarvitse ja ne joutavat olemaan sijoitettuna vähintään viisi vuotta, mahdollisesti pitempääkin. Pitkän sijoitusajan vuoksi he kaipaavat inflaatiosuojaa ja pitkäaikainen osakesijoitus tuottaa paremmin kuin obligaatiot. Jos jotakin yllättävää suurta rahanmenoa tulee, he voivat ensiksi käyttää korkosäästönsä. He sijoittavat kotimaisiin osakkeisiin, koska niitä on mukava ja helppo seurata. Ulkomaiseen rahastoon he sijoittavat kokeilumielessä.