Pörssisäätiö

Torstai, 28. helmikuuta, 2008

Osakeopas - perustiedot osakesäästämisestä

Sisältö

1. Osakeopas - perustiedot osakesäästämisestä
2. Ryhtyisitkö osakkeenomistajaksi?
3. Miten osakesäästäjän kannattaa toimia?
4. Osakkaan saama tuotto
5. Osakkeiden luokittelu
6. Miten varaudut riskeihin?
7. Mihin osakkeita ja osakeyhtiöitä tarvitaan?
8. Tutustu peruskäsitteisiin
9. Osakekauppa
10. Osakkeita osakeannista tai osakemyynnistä
11. Mistä tietoa?
12. Yhtiön arviointi sijoituskohteena
13. Osakkeiden rekisteröinti ja oikeuksien siirto
14. Osakesäästäjän huoneentaulu
15. Sanasto

Tutustu peruskäsitteisiin

Asiasanat: Oppaat

Tässä luvussa selvitetään peruskäsitteitä, joiden avulla osakesijoittamiseen perehtyminen helpottuu. Kun teet sijoituspäätöksiä, varmista, että ymmärrät asiat oikein. Kannattaa kysyä, jos tuntee itsensä epävarmaksi. Jos sijoitusta ehdottava ei pysty esittelemään kohdetta ymmärrettävästi, on viisainta jättää se tekemättä.

Osake, osakas

Kun uuden yhtiön yhtiömuodoksi valitaan osakeyhtiö, perustajien sijoittamat varat muodostavat alkupääoman. Yhtiöiden osakkeilla ei nykyisin enää tarvitse olla nimellisarvoa, mutta jos sellainen on, se selviää yhtiöjärjestyksestä.

Yhtiön omistavat osakkeenomistajat, lyhyemmin osakkaat. Osakas omistaa yhtiöstä osakkeitaan vastaavan osuuden. Yhtiön osakkeet voivat olla erilajisia, jolloin eri osakesarjojen oikeudet poikkeavat toisistaan.

Osakeanti

Osakeyhtiö voi hankkia ulkoista rahoitusta suoraan sijoittajilta myymällä eli laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita. Tätä kutsutaan osakeanniksi tai emissioksi. Liikkeeseenlasku-käsite kuvaa myös sitä, että osakkeet voivat siirtyä sijoittajalta toiselle.

Osakepääoma, riskipääoma

Osakepääoma on yrityksessä pysyvää rahaa, kun taas luotot on maksettava aikanaan takaisin. Korot ja lyhennykset yhtiön pitää pystyä maksamaan huonoinakin aikoina. Osinkoja yhtiö maksaa vain, jos sillä on mahdollisuus voitonjakoon. Tosin osingonjako on pitkän päälle tärkeä, jotta yhtiö olisi kiinnostava sijoituskohde.

Osakepääoma on sidottua omaa pääomaa, joka lähtökohtaisesti pysyy yrityksessä. Yhtiöllä on myös vapaata pääomaa, joka koostuu muun muassa yhtiöön jätetyistä voitoista. Vapaasta pääomasta yhtiö voi jakaa osakkeenomistajalle osinkoja, se voi myös käyttää sitä osakepääoman korotuksiin.

Sidottu ja vapaa pääoma muodostavat yhtiön oman pääoman, niin sanotun riskipääoman. Oma pääoma on yhtiölle tärkeä puskuri vaikeuksissa. Vakavaraisella yhtiöllä on paremmat mahdollisuudet selvitä vaikeista ajoista kuin velkaisella. Luotot ovat vierasta pääomaa. Mitä suurempi osa yhtiön pääomista on omia, sitä varmempi lainanottaja, liikekumppani tai työnantaja se on.

Riskisijoitus

Osakkeenomistajan kannalta osakesijoitus on edellä kuvatuista syistä riskisijoitus. Konkurssitilanteessa osakkeenomistajat saavat varojaan takaisin vain, jos kaikki velat on ensin maksettu. Käytännössä osakkeenomistajat yleensä menettävät summan, jonka ovat yhtiöön sijoittaneet, eivät kuitenkaan enempää. Pörssiyhtiöiden konkurssit ovat toki harvinaisia. Osakesijoitukseen liittyy kuitenkin aina epävarmuus tuoton suuruudesta.

Julkisesti noteerattu yhtiö

Suomessa on runsaasti osakeyhtiöitä, mutta vain pieni osa on sellaisia, että niiden osakkeilla käydään kauppaa pörssissä eli ne ovat julkisesti noteerattuja yhtiöitä. Kaikilla pörssi- eli listayhtiöillä on velvollisuus tiedottaa osakkeensa arvoon vaikuttavista asioista. Viranomaiset valvovat pörssikauppaa ja yhtiöiden tiedottamisvelvollisuuden täyttämistä.

Helsingin Pörssi on nykyisin osa pohjoismais-balttilaista OMX-pörssiä, johon kuuluvat myös Kööpenhaminan, Tukholman, Islannin, Riikan, Tallinnan ja Vilnan pörssit. OMX yhdisti pohjoismaisten pörssien listat lokakuussa 2006, mutta edelleen on mahdollista saada listaus vain Helsingin Pörssin osakkeista. Yhtiöt ryhmitellään pörssilistalla kokonsa perusteella ja kokoluokassaan vielä toimialan mukaan.

Ks. enemmän kohdasta Pörssilista

Sarjoilla on eroa

Yhtiöllä voi olla eri osakesarjoja, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi niin, että toisella on enemmän ääniä yhtiökokouksessa ja toiselle maksetaan suurempi osinko. Osakesarjojen tunnuksia ovat ”etuoikeutettu”, ”kanta”, A, B, I ja II ja niin edelleen. Tunnuksista ei selviä minkään yleissäännön perusteella, miten osakkeet poikkeavat toisistaan, joten siitä on otettava yhtiökohtaisesti selvää erikseen.

Osakkaan oikeudet

Yhtiön osakkeenomistajilla on taloudellisia oikeuksia ja oikeus osallistua päätöksentekoon yhtiökokouksessa. Käytännössä useimmat pitävät tärkeimpänä oikeutta osinkoon. Osakkaalla on etuoikeus uusien osakkeiden merkintään, ellei kyseessä ole suunnattu anti. Osakas voi käyttää oikeuksiaan yhtiökokouksessa myös asiamiehen avulla antamalla tälle valtakirjan.

Ensimarkkinat ja jälkimarkkinat

Kun ostaa osakkeita osakeannista, rahat menevät yrityksen käyttöön ja silloin puhutaan ensimarkkinoista. Jos taas ostaa osakkeet pörssistä, ne menevät toiselle sijoittajalle ja silloin toimitaan jälkimarkkinoilla. Vaikka yhtiö ei pörssikaupassa ole osapuolena, ei sille ole yhdentekevää, mitä sen osakkeista maksetaan. Pörssikurssi on noteeratulle yhtiölle tärkeä menestyksen mittari. Osakkeen hinnalla on merkitystä yhtiölle esimerkiksi uuden osakeannin hintaa määritettäessä ja silloin, kun yhtiö maksaa yrityskaupan kauppahinnan omilla osakkeillaan.

• Edellinen: Mihin osakkeita ja osakeyhtiöitä tarvitaan?
• Seuraava: Osakekauppa