Pörssisäätiö

Torstai, 30. kesäkuuta, 2005

Osinkoja vai ei?

Asiasanat: Sijoittaminen

Osinkoja sijoituksissaan painottavan sijoittajan kannattaa käydä osakkeensa läpi ja arvioida, onko yhtiön osinkopolitiikka kenties muuttunut tai muuttumassa.

Parin poikkeuksellisen runsaan osinkovuoden jälkeen suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkopolitiikka on vakiintumassa.

Osinkojen yhteissumma pysynee edelleen mittavana, mutta uutta on osinkolinjausten selkeä kahtiajako: omien osakkeiden osto korostuu ulkomaalaisomisteisten yhtiöiden voitonjakokeinona, kun taas kotimaisessa omistuksessa olevat yritykset painottavat edelleen osinkoja.

- Kahtiajako ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jotkin yhtiöt luopuisivat osingoista tyystin. Mielestäni osinkonäkymät ovat kokonaisuutena edelleen hyvät, mutta yhtiöiden painotukset voitonjakokeinojen suhteen saattavat muuttua, arvioi sijoittaja ja konsultti Kim Lindström.

Omien osakkeiden ostot lisääntyvät

Monet pörssiyhtiöt ovat jo lisänneet omien osakkeiden ostoja ja vastaavasti vähentäneet osingonmaksua. Osakkeiden takaisinostoa pidetään osingoille vaihtoehtoisena keinona jakaa yhtiön voittovaroja osakkeenomistajille.

Osakkeiden takaisinoston suosio johtuu ennen muuta osinkoverotuksen kiristämisestä: osinkojen verotus kiristyy Suomessa jo tänä vuonna ja lisää vielä ensi vuonna, jolloin siirrytään osinkojen osittaiseen kaksinkertaiseen verotukseen.

Fidesin salkunhoitaja Hannu Angervuo ottaa Sammon esimerkiksi yrityksestä, joka on selkeästi muuttamassa osinkopolitiikkaansa. Vuodelta 2003 Sampo maksoi osinkoja yhteensä 831 miljoonaa euroa. Tänä vuonna osingot jäivät 113 miljoonaan euroon, ja lisäksi yhtiö ilmoitti alkavansa ostaa takaisin omia osakkeitaan.

- Tämä on suomalaisten pörssiyhtiöiden joukossa toistaiseksi dramaattisin linjamuutos: sen pienentävä vaikutus päälistan yhtiöiden osinkojen yhteissummaan oli peräti 10 prosenttia! Angervuo sanoo.

- Ylipäätään muutostilanne on osakesijoittajalle uudelleenarvioinnin paikka. Omat sijoitukset kannattaa käydä läpi, arvioida yhtiön osinkopolitiikkaa ja pohtia, antaako arvio aihetta uusiin sijoituspäätöksiin.

Säätiöomisteiset yhtiöt suosivat osinkoja

Yksi merkittävä, osinkoja suosiva kotimainen omistajaryhmä ovat säätiöt. Säätiöt tarvitsevat osinkotuloja, koska osakkeiden arvonnousua pääsääntöisesti ei voida käyttää esimerkiksi apurahojen jakamiseen. Sijoittaja voi siis päätellä enemmistöltään säätiöomisteisen yhtiön todennäköisesti pitäytyvän tiukasti osinkojen puolella.

- Esimerkiksi Nokian yhtiökokouksessa viisi säätiöomistajaa päätyi ottamaan näkyvästi kantaa mittavia omien osakkeiden ostovaltuuksia vastaan, Lindström huomauttaa.

Sekä Lindström että Angervuo arvioivat, että viime vuodelta määräytyneet ja keväällä 2005 maksetut osingot olivat todennäköisesti tasoltaan jo varsin normaaleja kahden poikkeuksellisen runsaan osinkovuoden jälkeen. Toisaalta osinkosumma ei pudonnut tänä vuonna niin paljon kuin ennalta arvioitiin.

- Vuodelta 2003 Helsingin Pörssin päälistan yhtiöt maksoivat osinkoja yhteensä 7,4 miljardia euroa, mikä sisälsi lisäosinkoja noin 842 miljoonaa euroa. Tämä on kaikkien aikojen osinkoennätys! Tänä keväänä osinkosumma oli 6,2 miljardia euroa eli vain viisi prosenttia edellisvuotta alhaisempi, Angervuo toteaa.

Fidesin laskemiin lukuihin sisältyvät myös Helsingin pörssin ulkomaisten yhtiöiden eli TeliaSoneran ja Nordean jakamat osingot.

Osinkosuhde kestävän kehityksen tasolla

Jos tänä ja viime vuonna maksettuja osinkoja verrataan ns. osinkosuhteena, osinkovuodet näyttävät varsin erilaisilta. Osinkosuhde kertoo ulosmaksettujen osinkojen summan osuutena yhtiön nettotuloksesta.

Vuonna 2003 osinkosuhde oli suorastaan hämmästyttävän suuri eli 78 prosenttia, tänä vuonna luku putosi 50 prosenttiin. Ensi keväänä Fides odottaa pörssiyhtiöiden maksavan osinkoja noin 6,8 miljardia euroa, mikä laskisi osinkosuhteen noin 47 prosenttiin.
 
- 47 prosenttia on täysin normaalia kestävän kehityksen tasoa, suunnilleen sama kuin muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tuolloin vielä yli puolet yhtiön nettotuloksesta jää kasvun rahoittamiseen, Angervuo sanoo.

Osinkotuoton Angervuo uskoo tänäkin vuonna pysyvän harvinaisen korkeana eli neljässä prosentissa. Viime vuonna tuottoprosentti oli 3,6. Tuottoprosentit ovat korkeita - esimerkiksi valtion 10-vuotisen obligaation tuotto jää noin 3,3 prosenttiin.

- En muista aikaa, jolloin osinkotuotto olisi ylittänyt lyhyen rahamarkkinakoron tai 10 vuoden obligaation koron tilanteessa, jossa inflaatio on samaan aikaan hyvin alhainen, Angervuo sanoo.

Osakkeita kannattaa nyt ostaa - vai kannattaako sittenkään?

Hyvä osinkotuotto, odotukset pörssiyhtiöiden ripeästä tuloskasvusta sekä osakkeiden alhainen arvostustaso puhuvat edelleen osakkeiden hankkimisen puolesta. Fides ennustaa, että Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden nettotulokset kasvavat tänä vuonna 12 - 14 prosenttia. Jo ensimmäisellä neljänneksellä tulosten kasvuvauhti oli odotettua parempi, 15,5 prosenttia, ja samalla tilauskanta kasvoi.
 
Hyvistä lukuennusteista huolimatta Angervuo ei kuitenkaan uskalla päätyä yksiselitteisesti suosittelemaan osakesijoitusten lisäämistä. Suhdannekuva kokonaisuutena on hyvinkin epäselvä: varoitusmerkkeihin kuuluvat jo pari vuotta nousseet osakekurssit sekä korkea osinkotuottotaso.

- Lukuja katsoessa tuntuu siltä, että pitäisi ostaa, mutta kun kuuntelee sentimenttiä, pitäisikin myydä. Pitkä trendi on ollut selkeästi osakkeiden puolella, mutta päivittäiset vaihtelut tekevät tilanteesta vähemmän yksiselitteisen, Angervuo muistuttaa.

Arja Kulmala 30.6.2005