Osinkokeväästä tuli odotuksia parempi

Perjantai, 9. huhtikuuta, 2010

Teksti: Juha Europaeus

Osinkokevät yllätti sijoittajat

Pörssiyhtiöt jakavat viime vuodelta anteliaat osingot suhteessa tuloksiinsa. Runsaskätistä osinkoa voi tulkita kahdella tavalla.

Osinkokeväästä 2010 tuli odotuksia parempi. Vaikka pörssiyhtiöiden tulokset laskivat selvästi edellisvuodesta, omistajille jaettu osinkopotti ei kutistunut samaa tahtia. Osa yhtiöistä jopa nosti osinkoaan viime vuodesta.

Antelias osinkopolitiikka selittyy kahdella tekijällä, sanoo Osakesäästäjien Keskusliiton toiminnanjohtaja Tomi Salo.

- Pörssiyhtiöiden taseet ovat nousukauden jäljiltä hyvässä kunnossa, joten monilta yhtiöiltä löytyy runsaasti jakokelpoisia varoja. Toiseksi: vakailla osingoilla pörssiyhtiöt viestivät paranevista näkymistään.

Suuria osinkoja suhteessa viime vuoden tuloksiin voi tulkita myös toisella tavalla. Oulun yliopiston rahoituksen professori Hannu Kahra on pitänyt suuria osinkoja nykytilanteessa huolestuttavana signaalina. Ne viestivät Kahran mielestä siitä, etteivät yritykset löydä lähiaikoina hyviä investointikohteita.

Kummallekin tulkinnalle on perusteensa. Kun yhtiöiden rahavirta alkaa näyttää paremmalta, yhtiöiden johto saattaa osingoilla viestiä markkinoille paranevista näkymistä. Toisaalta sanallisissa arvioissaan pörssiyhtiöiden johtajat ovat olleet varovaisia tulevaisuuden näkymistään.

Piensijoittaja saa vastauksen tulkintaeroihin vaikkapa osallistumalla yhtiökokouksiin. Sijoittaja voi kysyä valitulle osinkopolitiikalle perusteluja suoraan yhtiön johdolta.

Notkahdus jäi pieneksi

Hyvää osinkotuottoa tarjoavien osakkeiden kärki näyttää vuodesta toiseen suurin piirtein samanlaiselta. Kun yhtiön liiketoiminta on terveellä pohjalla ja tuottaa tasaista tai jopa kasvavaa kassavirtaa, niin tästä riittää jaettavaa omistajille myös osinkona.

Positiivisina yllätyksinä Salo mainitsee konepaja- ja vähittäiskauppasektorit.

- Viime vuonna arveltiin konepajojen tilauskannan oleva kuihtumassa ja kuluttajien kiristävän kukkaronnyörejä. Tämän olisi pitänyt heijastua konepajojen ja vähittäiskaupan tulokseen ja osingonjakoon. Pelättyä notkahdusta ei kuitenkaan koko laajuudessa tapahtunut, Salo toteaa.

Yllättäjiin kuului muun muassa Stockmann, joka nosti osinkoaan viimekeväisestä. Koneelta osattiin odottaa juhlaosinkoa yhtiön täyttäessä 100 vuotta. Yhtiön ”virallinen” osinko laski viimevuotisesta, mutta kokonaisosinko nousi.

Usein aliarvostettuja

Konepajoista Wärtsilä nosti osinkoaan hieman, Metso piti osinkonsa ennallaan. Cargotec ja Outotec alensivat osinkoaan noin kolmanneksella. UPM:n päätös nostaa osinkoaan viidellä sentillä antoi toivoa kurjuudessa rämpivään metsäteollisuuteen.

- Pettymyksenä voi pitää Cramon ilmoitusta, ettei osinkoa jaeta tänä keväänä lainkaan, Salo toteaa. Yhtiö jätti kuitenkin takaoven raolleen mainitessaan, että vuoden 2010 toisella puoliskolla voidaan pitää ylimääräinen yhtiökokous päättämään osingon maksusta.

Amerikkalaisen sijoitusguru Jeremy Siegelin tutkimusten mukaan korkean osinkotuoton arvoyhtiöt ovat pitkän päälle kasvattaneet omistajiensa varallisuutta nopeammin kuin alhaista osinkoa maksavat kasvuyhtiöt. Salo uskoo, että korkean osinkotuoton yhtiöt ovat usein aliarvostettuja, jolloin pitkäaikainen osakesäästäjä voi löytää tilapäisessä alennusmyynnissä olevia laatuyhtiöitä.

- Yhtiöt, jotka ovat pystyneet hyvinä aikoina maksamaan vuosittain kasvavaa osinkoa, eivät talouden notkahduksissa todennäköisesti joudu pudottamaan osinkoaan yhtä voimakkaasti kuin muut.