Osinkotulojen verotuksen kiristys ei ole läpihuutojuttu

Torstai, 19. elokuuta, 2010

Asiasanat: Sijoittaminen, Verotus, Osingot, Politiikka

Teksti: Veli-Pekka Leskelä

Kesäkuussa väliraporttinsa jättänyt valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä ehdotti rankkoja muutoksia osakesäästäjän veroihin. Työryhmä panisi pörssiyhtiöiden osingot kokonaan verolle, kun nyt verotetaan 70 prosenttia osinkotuloista.

Kolmesta suuresta puolueesta vain SDP julistautuu ehdotuksen kannattajaksi.

- Linjaus on suhteellisen positiivinen - kannatamme periaatetta pitää kaikki tulot verotuksessa samalla viivalla. Toivoisimme lisäksi vielä progression lisäämistä pääomatulon verotukseen, ehkä muutaman prosenttiyksikön kynnystä yläpäähän, SDP:n verotyöryhmän vetäjä Jouni Backman kiittää.

Listaamattomilta yrityksiltä Hetemäen työryhmä poistaisi mahdollisuuden antaa omistajille enintään 90 000 euroa osinkoja, kunhan ei ylitetä 9 prosentin osuutta yrityksen pääomasta. Yleinen pääomavero taas nostettaisiin 28:sta 30 prosenttiin. Yhteisövero laskettaisiin 26:sta 22 prosenttiin.

Keskusta ja kokoomus suhtautuvat työryhmän ehdotuksiin SDP:tä nyrpeämmin.

- Esityksiä on ajateltu lahjakkaasti, mutta erittäin teoreettisesti, ja ne joutuvat kovaan poliittiseen seulaan, keskustan veroasiantuntija, kansanedustaja Esko Kiviranta toteaa. Kiviranta on myös eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen.

- Yleinen analyysi on hyvin tehty, mutta teoreettinen, saman valiokunnan kokoomuslainen jäsen Kimmo Sasi säestää.

Kumpikaan hallituspuolue ei myöskään ole ottanut esityksiin vielä virallista kantaa. Keskustan Kiviranta kertoo kokoomuksen ja keskustan päättäneen heti, ettei esityksiin tartuta ainakaan saman tien.

- Ja se oli viisas päätös, Kiviranta sanoo.

Tukea kotimaiselle omistukselle

Jos osinkoverotuksen kiristys toteutuisi, se johtaisi todennäköisesti osakesäästämisen suosion vähenemiseen. Sasi, Kiviranta ja Backman kannattavat yritysten kotimaisen omistuksen tukemista, mutta ovat erimielisiä keinoista.

- Kotimaista omistusta tuskin kannattaa tukea pääomatulon verotuksen kautta. Kansainvälistä verokilpailua ei käydä pääomatulon, vaan yhteisöveron kautta. Se on tärkeää myös kansantaloudelle: yhteisövero maksetaan sinne, missä yhtiön pääkonttori sijaitsee, osinkovero osingon saajan asuinmaahan, ei välttämättä Suomeen, Backman muistuttaa.

- Listaamattoman yrityksen verovapaus ei saa myöskään estää listautumasta pörssiin. Yrityksen vahvuus on mielestäni kansantaloudelle tärkeämpää kuin omistajan mahdollisuus saada yrityksestä rahaa, Backman linjaa.

Kokoomuksen Sasin mielestä yhteisöveroa taas pitää alentaa vastaavasti, jos pääomaveroa nostetaan.

- Yhteisöveron alentaminen lieventää osinkojen kahdenvertaista verotusta. Mutta listaamattomat yritykset ovat esityksen ongelma: muutos kohtelisi ankarasti pieniä yrityksiä, mutta palkitsisi kaikkein suurimpia. Ymmärrän yrittäjien kantaa, että yhdenkertaisen verotuksen pitäisi kohdistua tuottoon, jossa on huomioitu yritystoiminnan kohtuullinen riski. Sitä ei voi verrata valtion joukkovelkakirjalainan riskiin, Sasi korostaa.

Pääomaverokin vielä auki

Sasi miettisi myös uudistuksen vaikutuksia yrittäjyyteen ja sijoittamiseen tarkkaan. Listatun yhtiön osingon verotaso nousee yhteisövero mukaan lukien nyt 40,5 prosenttiin. Verotason nostaminen heikentäisi yrityksen omistuksen houkuttelevuutta verrattuna esimerkiksi asuntosijoittamiseen, jota verotetaan nyt vain 28 prosentin pääomaverolla.

Keskustan Kiviranta taas muistuttaa, ettei edes pääomaveron korotusta ole kirkossa kuulutettu.

- Sekä pörssiyritysten että listaamattomien yritysten verotus on mielestäni jo riittävän kireää. Kiristys antaa väärän signaalin - ja tämä koskee myös pääomaveroa, Kiviranta linjaa.

Listaamattomien yritysten verotus kiristyi vuonna 2005. Siihen saakka listaamattomien yritysten osingot olivat yhteisöveron hyvitysjärjestelmän kautta käytännössä verottomia. Samalla kiristyi pörssiyritysten verotus.

- Turhaan puhutaan listaamattomien yritysten osinkojen verottomuudesta. 26 prosentin yhteisövero on lähellä palkansaajan tavallista 28-29 prosentin tasoa, Kiviranta tähdentää.

Verotuksesta aiemmin Pörssisäätiön sivuilla:

Professori Niskakangas: Nykyinen osinkoverojärjestelmä aivan hirveä (heinäkuu 2010)
Työryhmä kiristäisi pääomatulojen verotusta ja keventäisi ansiotuloverotusta (kesäkuu 2010)
Pörssisäätiön kannanotto: verotus tukemaan talouden kasvua (huhtikuu 2010)

Uutiskirje

Tilaa Pörssisäätiön viikoittainen uutiskirje. Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan valkoiseen kenttään ja klikkaa sen jälkeen "Tilaan".

Kommentit (6)

1.

Missä mahtaa ehdotuksessa olla poliitikkojen puheissaan aikaisemmin puolustama kotimaisen omistuksen puolustaminen? Ei näy missään.
Kaikkein oikeudenmukaisinta olisi verottaa pääomatulojakin progressiivisesti tietyn verottoman osuuden jälkeen.

2.

No selvisi ainakin se ettei SDP saa ääntäni!

3.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden suomalaisten henkilöomistajien verotusta ollaan siis kiristämässä radikaalisti, ja samaan aikaan ulkomaisten omistajien ja instituutioiden verotusta kevennetään. Mitähän järkeä tässäkin oikein Hetemäen ja kumppaneiden mielestä on?

4.

Miksi verotuksen yhteydessä aina puhutaan osinkoveroprosentista 28 vaikka se yrityksen maksama vero mukaan luettuna on 40,5? Osakkeenomistajathan yrityksenkin maksaman veron maksavat. Ja harva suomalainen maksaa tuloveroa min. 40,5%. Voisivatko toimittajat jo luopua tuosta väärästä veroprosenttitulkinnasta. Kohtahan taas media kommentoi vuoden 2009 verotettavia tuloja. Mielestäni pörssiyhtiön maksamien osinkojen veroprosentiksi tulee laittaa 40,5.

5.

6.

Lopputuloksena kotimaisen osakesijoittajan verotus kiristyy ja muiden kevenee tai pysyy ennallaan. Tämä on nykyhallituksen linjan mukaista, vaikka ne ei sitä sanokaan ääneen.

Ota kantaa

Etusivu

Asiasanat

Pörssisäätiö