Pörssisäätiö

Sunnuntai, 20. huhtikuuta, 2008

Sijoittajan vero-opas 2008

Sisältö

1. Sijoittajan vero-opas 2008
2. Verotuksen pääpiirteet
3. Yksityishenkilöiden verotuksen pääpiirteet
4. Veroilmoituksen täydentäminen
5. Sijoitusten tuottojen verotus
6. Vakuutussijoitusten verotus
7. Myyntivoittojen verotus
8. Korkovähennykset
9. Lahjoitusten ja perintöjen verotus
10. Verosuunnittelu
11. Veroasteikot
12. Sanasto

Korkovähennykset

Asiasanat: Oppaat, Verotus, Sijoittaminen

Korkovähennykset tehdään pääomatuloista. Vähennyskelpoisia korkoja ovat oman asunnon, tulon hankkimiseen otettujen lainojen sekä valtion takaamien opintolainojen korot. Tulonhankkimisvelkoja ovat esimerkiksi osakkeiden, vuokrattavien huoneistojen tai metsän hankintaan otetut lainat. Näiden lainojen kulutkin ovat vähennyskelpoisia, kun taas asunto- ja opintolainojen kulut eivät ole.

Omassa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon tai muun niin sanotun kulutusluoton korot eivät ole vähennyskelpoisia, eivät myöskään verovapaan tai korkotulon lähdeveronalaisen tulon hankkimiseen otettujen velkojen korot. Nykyisessä verotuskäytännössä on epäselvää, hyväksytäänkö sijoitusvakuutukseen sijoitetun lainan korot tulonhankkimislainan korkoina vähennyskelpoisiksi.

Esimerkki
Maija Markkanen ryhtyi laskemaan pääomatuloistaan menevää veroa. Hänellä ei ollut ansiotuloja, mutta hänelle oli maksettu osinkoja pörssiyhtiöstä 1 500 euroa ja sijoitusrahaston tuottoa 500 euroa. Asuntolainan korot olivat 2 530 euroa ja arvo-osuustilimaksut 82 euroa.

Pääomatuloveron arvioimiseksi hänen on laskettava osingon verotettava osuus ja sitten vähennettävä menot. Verotettava osuus osingosta on 70 % x 1 500 euroa eli 1 050 euroa.

Alijäämähyvitys

Jos pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä on enemmän kuin pääomatuloja, syntyy alijäämää. Yksinäinen henkilö voi vähentää alijäämästään 28 prosenttia, kuitenkin enintään 1 400 euroa ansiotulojensa veroista. Puolisot saavat molemmat alijäämähyvityksen. Enimmäismäärä tulee yhdellä hengellä täyteen 5 000 euron suuruisesta alijäämästä.

Jos alijäämää on enemmän kuin verovuonna voi vähentää, muuttuu alijäämä tappioksi, jonka saa vähentää kymmenenä seuraavana verovuotena pääomatuloista. Alijäämähyvityksestä voi siirtää puolison hyväksi sen osan, jonka vähentämiseen omat verot eivät riitä.

Ensiasunnon korkojen alijäämähyvitys on 30 prosenttia, kuitenkin enintään 1 400 euroa asunnon käyttöönottovuodelta ja yhdeksältä seuraavalta vuodelta.

Alijäämähyvityksen enimmäismäärät

Esimerkki
Mikko Markkasella on korkomenoja 3 000 euroa ja osinkotuloja 3 000 euroa, joista verotettavaa 70 % x 3 000 euroa eli 2 100 euroa. Alijäämää syntyy näin ollen 3 000 euroa - 2 100 euroa eli 900 euroa. Alijäämähyvitys on 28 % x 900 euroa eli 252 euroa. Mikko saa vähentää koko alijäämähyvityksen ansiotulojensa verosta.

• Edellinen: Myyntivoittojen verotus
• Seuraava: Lahjoitusten ja perintöjen verotus