Pörssisäätiö

Torstai, 4. kesäkuuta, 2009

Sijoittajan vero-opas 2009

Sisältö

1. Sijoittajan vero-opas 2009
2. Verotuksen pääpiirteet
3. Yksityishenkilöiden verotuksen pääpiirteet
4. Veroilmoituksen täydentäminen
5. Sijoitusten tuottojen verotus
6. Vakuutussijoitusten verotus
7. Myyntivoittojen verotus
8. Korkovähennykset ja alijäämähyvitys
9. Lahjoitusten ja perintöjen verotus
10. Verosuunnittelu
11. Veroasteikot
12. Sanasto

Sijoitusten tuottojen verotus

Asiasanat: Oppaat, Verotus

Tässä luvussa käsitellään osinkojen, sijoitusrahastojen tuottojen ja korkojen verotusta. Myynti- eli luovutusvoittojen verotusta selvitetään erillisessä luvussa. Useimmista korkotuloista peritään korkotulon lähdevero ja muista sijoitusten tuotoista pääomatulon vero. Sijoittajan kannalta on merkitystä, kumpaa veroa tulosta menee, vaikka veroprosentti on molemmissa sama 28. Lähdeverosta ei näet voi tehdä vähennyksiä eli se on lopullinen vero.

Pääomatuloista saa vähentää tulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot sekä kaikki vähennyskelpoiset korkomenot. Arvopapereiden hoidosta tai säilyttämisestä johtuneet kulut ovat vähennyskelpoisia 50 euron omavastuun ylittävältä osalta. Jos menot ovat suuremmat kuin pääomatulot, ylimenevästä osasta 28 prosenttia saa vähentää ansiotuloista menevästä verosta. Vähennyksistä kerrotaan tarkemmin kohdassa korkovähennykset.

Esimerkki:
Markku Markkasen pääomatulot ovat 1 000 euroa ja tulon hankkimisesta aiheutuneet menot 1 100 euroa, joten vähennyskelpoiset menot ylittävät tulot 100 eurolla. Näin ollen Markku saa vähentää ansiotulojen verostaan 28 euroa alijäämähyvityksenä (28 prosenttia 100 eurosta).

Osinkotulot

Pörssiyhtiön osakkeenomistajalle maksamasta osingosta on 30 prosenttia verovapaata ja 70 prosenttia verotettavaa. Näin ollen osakkeenomistaja maksaa saamastaan osinkotuloista veroa 19,6 prosenttia. Ennakkoveroa osinkotulosta pidätetään kuitenkin vain 19 prosenttia ja 0,6 prosenttia maksetaan lopullisessa verotuksessa.

Sijoitusrahastojen tuotot

Sijoitusrahastojen tuotot ovat veronalaisia pääomatuloja. Vero pidätetään maksamisen yhteydessä. Jos tuottoa ei ole merkitty esitäytetylle veroilmoitukselle, on ilmoitusta täydennettävä siltä osin. Sijoitusrahastoista vain tuottorahastot maksavat vuotuista tuottoa. Kasvurahastot eivät jaa voittoa, vaan tuotto lisätään pääomaan. Sijoittajan kasvurahastosta saama tuotto tulee verotettavaksi vasta rahasto-osuuden myynnin yhteydessä luovutusvoittona.

Ulkomaiset sijoitukset

Ulkomaisten sijoitusten tuotot ja niistä maksetut verot tulee lisätä veroilmoitukseen, koska niistä verottaja ei saa samalla lailla suoraan tietoja kuin kotimaisista tuloista. Suomi verottaa Suomessa asuvia kaikista ulkomaisista sijoitusten tuotoista, ellei Suomen ja kyseisen valtion välinen verosopimus sitä estä.

Jos ulkomailla on maksettu veroa, se hyvitetään lain ja verosopimuksen määräysten mukaisesti Suomessa. Hyvityksen saaminen edellyttää yleensä selvitystä ulkomailla maksetusta verosta.

Ulkomailta saatu korkotulo on veronalaista pääomatuloa riippumatta siitä, kotiutetaanko varat Suomeen vai ei. Monissa valtioissa ulkomaille maksetuista koroista ei lähdemaassa peritä veroa. Koska ulkomaiset korkotulot ovat pääomatuloa, niistä voi vähentää pääomatulon hankkimisesta aiheutuneet kulut toisin kuin kotimaisista lähdeveron alaisista korkotuloista.

Ulkomaisesta pörssiyhtiöstä saatu osinko on Suomessa veronalaista pääomatuloa. Useimpien Suomen solmimien verosopimusten mukaan osingosta peritään ulkomailla 15 prosentin lähdevero. Vastaavasti henkilöltä, joka asuu ulkomailla ja on siellä verovelvollinen, peritään Suomesta maksetuista osingoista useimmiten 15 prosentin lähdevero. Tällaiset sopimukset Suomella on mm. muiden pohjoismaiden ja Viron kanssa.

Ulkomaisen sijoitusrahaston tuotto on Suomessa verotettavaa pääomatuloa. Suomesta ulkomaille maksettavista tuotoista peritään yleensä lähdevero. Lähdeveron periminen riippuu rahastoyhtiön kotimaan lainsäädännöstä ja mahdollisesta verosopimuksesta Suomen kanssa.

Esimerkki:
Olli Osakas saa Nordeasta 1 000 euron osingon. Ruotsi perii häneltä 15 %:n lähdeveron, jonka Suomi hyvittää, kun Olli Osakas esittää todistuksen Ruotsin perimästä verosta. Suomi verottaa vuonna 2009 osinkotulosta 19,6 %.

Vuokratulot

Vuokratuloista saa vähentää yhtiövastikkeet, vuosikorjauskulut, perusparannusmenojen poistot ja kalustettuna vuokratun asunnon kaluston poiston tai niin sanotun alivuokralaisvähennyksen. Kiinteistön vuokratuloista voi vähentää myös rakennuksen poistot, kiinteistön vakuutusmaksun ja kiinteistöveron. Myös omaisuuden hankkimiseen otettujen lainojen korot sekä lainannostoon liittyvät rahoituskulut, kuten pankin provisio ja toimituskulut ovat vähennyskelpoisia.

Esimerkkejä:
Tapio Talonen on saanut vuoden aikana kiinteistöstään vuokratuloja. Hän on tehnyt kiinteistössä vuosikorjauksia ja maksanut itse sähkö-, lämpö- ja vesilaskuista, vakuutuksista yms. yhteensä 2 400 euroa. Verotettavaa vuokratuloa Tapiolle jää seuraavasti:

Taru Talonen on saanut omistamastaan huoneistosta vuokratuloja 4 100 euroa vuodessa. Huoneiston yhtiövastike on 1 600 euroa vuodessa. Huoneisto on vuoden aikana maalattu ja liesi vaihdettu, mistä aiheutui kustannuksia 1 300 euroa. Huoneiston hankintaan ottamastaan lainasta hän maksoi korkoja 600 euroa.

Metsäverotus

Metsäverotuksessa on siirrytty todellisten puunmyyntitulojen verotukseen. Puunmyyntitulot ovat pääomatuloja, joista on oikeus tehdä vähennyksiä. Myyntituloista saa vähentää ensinnäkin myyntiin liittyvät kustannukset, kuten hakkuu- ja kuljetuskulut. Toiseksi metsänomistajalla on oikeus vähentää myös metsänhoidosta, kuten istutuksesta ja lannoituksesta verovuonna aiheutuneet kustannukset. Kolmanneksi yksityinen metsänomistaja saa omistusaikanaan vähentää metsävähennyksenä enintään 60 prosenttia metsän hankintahinnasta, jos metsä on hankittu vuonna 1993 tai myöhemmin. Metsävähennys on korkeintaan 60 prosenttia metsävähennykseen oikeuttavilta metsätiloilta verovuonna saadusta puun myyntitulosta. Metsävähennyksen alaraja on 1  500 euroa.

Metsänomistaja saa lisäksi tehdä puunmyyntituloista 15 prosentin menovarauksen kattamaan esimerkiksi tulevia metsänistutuksen aiheuttamia menoja. Käyttämättä jäävä osa varauksesta on tuloutettava yleensä seuraavan neljän vuoden kuluessa.

Metsänomistajan, joka oli valinnut verovuonna 2005 päättyneen pinta-alaverotuksen, kannattaa kiinnittää huomiota niin sanottuun viiden vuoden karenssiaikaan, jos hän on aikeissa myydä metsäkiinteistön. Maapohjan myynnin yhteydessä näet metsäkiinteistön myyntihintaan lisätään luovutusvuoden ja viiden sitä edeltävän vuoden puunmyyntitulot. Lisäys tehdään vain niiltä vuosilta, joiden aikana verotus on ollut pinta-alaperusteista. Puunmyyntituloista vähennetään kyseisiltä vuosilta kertynyt metsätalouden verotettava puhdas tuotto.

Jos metsänomistaja myy puuta tai hänellä on muita arvonlisäveron alaisia myyntejä yhteensä yli 8 500 euron arvosta kalenterivuoden aikana, hänen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi. Puun myyntitulolle on säädetty vuonna 2008 määräaikaisia verohuojennuksia. Huojennuksen kohteena olevan puun korjuukulut ovat huojennusta vastaavalta osin vähennyskelvottomat.

Tulo ensiharvennuksen yhteydessä myydystä puusta on kokonaan verovapaata, jos ensiharvennus on tehty 1.4. – 31.8.2008 välisenä aikana ja kauppahinta on maksettu 1.4. 2008 – 31.12.2009 välisenä aikana.

Kaikesta puun myyntitulosta on puolet verovapaata tuloa, jos kauppa on tehty 1.4.2008 – 31.12.2009 välisenä aikana ja kauppahinta on maksettu 1.4.2008 – 31.12.2010 välisenä aikana.

Puun myyntitulosta on 25 prosenttia verovapaata, jos kauppahinta 1.4.2008 – 31.12.2009 välisenä aikana tehdystä kaupasta on saatu vasta vuoden 2011 aikana. Samoin puun myyntitulosta on 25 prosenttia verovapaata, jos vuonna 2010 tehdystä puukaupasta maksetaan kauppahinta vuosien 2010 tai 2011 aikana.

Korkotulot

Korkotulot ovat verotuksessa joko korkotulon lähdeveron alaisia korkoja tai pääomatuloina verotettavia korkoja.

Korkotulon lähdeveron alaiset korot

Korkotulon lähdeveron alaisia korkoja ovat kotimaasta saadut talletustilien korot ja joukkolainojen, myös vaihtovelkakirja- ja optiolainojen korot sekä indeksilainojen tuotot. Myös ns. osaketalletustilien tuotot ovat korkotulon lähdeveron alaisia, vaikka niiden tuotot ovat riippuvaisia osakekurssien kehityksestä. Lisäksi indeksilainoille maksettava indeksihyvitys on korkotulon lähdeveron alaista tuloa. Lähdeverollisia korkoja ei lueta pääomatuloiksi. Lähdevero on lopullinen vero. Lähdeverotettavia korkotuloja ei ilmoiteta veroilmoituksessa eikä niistä voi vähentää tulonhankkimisesta aiheutuneita menoja. Koron maksaja eli yleensä pankki perii lähdeveron samalla, kun korko maksetaan saajalle.

Ulkomailla asuvat eivät maksa Suomesta saamistaan lähdeveron alaisista koroista täällä veroa.

Joukkolainan korkohyvitykset

Joukkolainan korko on yleensä korkotulon lähdeveron alaista tuloa, mutta kaupan yhteydessä saadut korkohyvitykset verotetaan pääomatuloina.

Korkohyvityksen saajalle joukkolainan myyntipäivään mennessä kertynyt korko eli jälkimarkkinahyvitys on pääomatuloa. Maksajalle se taas on vähennyskelpoinen kulu, jonka hän saa vähentää pääomatuloistaan tai alijäämähyvityksenä 28 % ansiotulojen veroista. Välittäjä ilmoittaa tiedon verottajalle, joka tekee vähennyksen viran puolesta.

Indeksilaina

Indeksilainan verotus riippuu siitä, luovutetaanko (myydäänkö) laina ennen eräpäivää vai pidetäänkö laina eräpäivään asti.

Ennen eräpäivää tapahtuvassa luovutuksessa sijoittajalle syntyy luovutusvoittoa tai -tappiota. Jos lainan luovutushinta on hankintahintaa korkeampi, syntyy luovutusvoittoa ja jos luovutushinta on hankintahintaa alhaisempi, syntyy luovutustappiota.

Esimerkki

Iines Indeksi sijoitti 20 000 euron nimellisarvoiseen indeksilainaan, jonka kurssi oli 110 % eli hän maksoi lainasta 22 000 euroa. Iines päättää myydä lainan 150 %:n kurssiin eli 30 000 eurolla eikä odota lainan eräpäivää.

Indeksilainan eräpäivänä sijoittajalle palautetaan lainan pääoma. Sijoittajalle syntyy luovutusvoittoa silloin, kun hän on ostanut lainan alle sen nimellisarvon (alle 100 %) ja luovutustappiota silloin, kun on ostanut lainan yli sen nimellisarvon (yli 100 %). Jos lainan arvo eräpäivänä on yli nimellisarvon (yli 100 %:n) sijoittajalle maksetaan nimellisarvon ylittävästä arvonnoususta indeksihyvitystä. Indeksihyvitys on korkotulon lähdeveron alaista tuloa.

Esimerkki
Ilmari Indeksi sijoitti 20 000 euron nimellisarvoiseen indeksilainaan, jonka kurssi oli 110 % eli hän maksoi lainasta 22 000 euroa. Eräpäivän lähestyessä lainan kurssi on 150 % eli lainan arvo on 30 000 euroa.  Ilmari pitää lainan loppuun saakka, jolloin hänelle maksetaan lainan pääoma sekä nimellisarvon ylittävä tuotto, josta häneltä peritään lähdeveroa koko nimellisarvon ylittävästä tuotosta eli 10 000 eurosta. Ilmarille syntyi luovutustappiota, koska hän oli maksanut lainasta ylikurssia 10 %. Tappion hän voi vähentää muista sijoituksista saamistaan myyntivoitoista joko kuluvana tai kolmena seuraavana verovuonna, jolloin 2000 euron tappiosta hyötyä tulee 560 euroa ja tuotto paranee 560 euroa.

Muiden korkojen verotus

Muut kuin edellä mainitut korkotulot ovat pääomatuloja, jotka ilmoitetaan veroilmoituksella. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkomaisesta talletuksesta tai joukkovelkakirjasta jälkimarkkinoilla saadut korot tai yksityishenkilön toiselle henkilölle antamasta lainasta saamat korot.

• Edellinen: Veroilmoituksen täydentäminen
• Seuraava: Vakuutussijoitusten verotus