Pörssisäätiö

Torstai, 4. kesäkuuta, 2009

Sijoittajan vero-opas 2009

Sisältö

1. Sijoittajan vero-opas 2009
2. Verotuksen pääpiirteet
3. Yksityishenkilöiden verotuksen pääpiirteet
4. Veroilmoituksen täydentäminen
5. Sijoitusten tuottojen verotus
6. Vakuutussijoitusten verotus
7. Myyntivoittojen verotus
8. Korkovähennykset ja alijäämähyvitys
9. Lahjoitusten ja perintöjen verotus
10. Verosuunnittelu
11. Veroasteikot
12. Sanasto

Myyntivoittojen verotus

Asiasanat: Oppaat, Verotus

Myynti- eli luovutusvoitto

Luovutusvoiton laskemiseen on kaksi vaihtoehtoa: myyntihinnasta vähennetään todellinen hankintameno tai hankintameno-olettama. Verotettavan voiton määräytymiseen vaikuttavat mm. omistusaika ja omaisuuden saamistapa. Verotettavaa tuloa voi syntyä kauppojen lisäksi myös luovutettaessa omaisuutta muulla tavoin, esimerkiksi lahjana. Pienten luovutusten voitot ovat kuitenkin verovapaita. Voitot ilmoitetaan veroilmoituksen yhteydessä pääomatuloina. Jokaisen kaupan tai muun luovutuksen voitto lasketaan erikseen. Luovutushinnasta tehtyjen vähennysten jälkeen koko jäännös on verotettavaa pääomatuloa. Vero on 28 prosenttia.

Verovapaat luovutukset

Jos vuoden aikana myytyjen arvopaperien tai muun omaisuuden kuin tavanomaisen koti-irtaimiston yhteenlasketut myyntihinnat ovat enintään 1 000 euroa, voitto on verovapaa riippumatta siitä, miten paljon voittoa sijoittaja on saanut. Auton ja oman asunnon verovapaata myyntiä ei oteta rajassa lukuun.

Esimerkki
Anne Berg on saanut rippilahjaksi osakkeita, joiden hankintahinnasta hänellä ei ole käsitystä, mutta nyt niiden arvo on yhteensä 800 euroa. Annella on tarve saada rahaa ja hän päättää hyödyntää pienten kauppojen verovapautta ja myy 800 euron osakkeet.

Oman vakituisen asunnon myyntivoitosta ei mene veroa enää kahden vuoden yhtäjaksoisen omistuksen ja asumisen jälkeen. Sijoitusrahaston tuotto-osuuksien vaihto saman rahaston kasvuosuuksiksi ja päinvastoin on verovapaata, mutta siirto saman tai eri rahastoyhtiön toiseen sijoitusrahastoon ei ole.

Hankintameno-olettama

Yksityishenkilö voi käyttää luovutusvoiton laskemiseen hankintameno-olettamaa. Vähintään 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno-olettama on 40 prosenttia ja lyhyemmän aikaa omistetun 20 prosenttia myyntihinnasta. Hankintameno-olettamaa varten tarvitsee verotuksessa selvittää vain hankinta-aika.

Jos arvo-osuusjärjestelmässä olevia arvopapereita tai sijoitusrahasto-osuuksia on hankittu eri aikoina, lähdetään siitä, että vanhimmat myydään ensiksi, ellei verovelvollinen pysty tekemään kirjallista selvitystä muusta järjestyksestä. Muita kuin vanhimpia arvopapereita voi osoittaa myyneensä, kun arvopaperit ovat esimerkiksi eri arvo-osuustileillä. Luovutusjärjestystä koskevat säännöt muuttuivat vuoden 2008 alusta. Aikaisemmin omistetun osakkeen perusteella merkityn uuden osakkeen hankinta-aika on sama kuin aikaisemman osakkeen hankinta-aika. Jos on ratkaistava uusmerkinnässä merkityn osakkeen ja aikaisemmin omistetun osakkeen keskinäinen saantijärjestys, on kantaosake hankittu ennen sen perusteella merkittyä osaketta. Koska kantaosake ja sen perusteella merkitty uusi osake katsotaan verotuksessa omistetun yhtä kauan, on niiden hankintameno-olettama yhtä suuri. Numeroiduista sijoitusrahasto-osuuksista voi myydyt osuudet yksilöidä merkintänumerojen perusteella.

Koska yksityishenkilö saa vähentää alle 10 vuotta omistetun omaisuuden myyntihinnasta 20 prosentin hankintameno-olettaman, verotettavaksi voitoksi jää 80 prosenttia myyntihinnasta. Kun verokanta on 28 prosenttia, luovutusvoiton vero on 28 % x 80 % eli 22,4 % myyntihinnasta. Vastaavasti vähintään 10 vuotta omistetun omaisuuden luovutusvoiton vero on 40 prosentin hankintameno-olettaman mukaan 28 % x 60 % eli 16,8 % myyntihinnasta.

Todellinen hankintameno

Jos todellinen hankintahinta kuluineen eli hankintameno on suurempi kuin hankintameno-olettama, kannattaa käyttää sitä. Vähennyskelpoisia kuluja ovat esimerkiksi välityspalkkiot ja leima- tai varainsiirtoverot. Lahjaksi saadun tai perityn omaisuuden hankintameno on perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo, kun se myydään aikaisintaan vuoden kuluttua lahjoituksesta. Lahjan myynnissäkin voi käyttää hankintameno-olettamaa, jos se on edullisempi vaihtoehto.

Esimerkki
Olli Osakas osti vuonna 1984 osakkeita, joista hän maksoi kuluineen 16 000 euroa. Hän myi ne 100 000 eurolla. Olli totesi, että 40 prosentin hankintameno-olettama on edullisempi vaihtoehto kuin todellinen hankintameno. Hänen luovutusvoitokseen jäi näin ollen 60 000 euroa, josta menee veroa 28 prosentin mukaan 16 800 euroa.

Tuula Tupanen osti vuonna 1989 kiinteistön 60 000 eurolla, josta leimaveroa meni 3 600 euroa. Tuula myi talonsa 84 000 eurolla. Hän maksoi siitä välityspalkkiota 2 500 euroa, joten voittoa jäi 17 900 euroa. Vero tästä on 5 012 euroa. Todellisten kulujen vähentäminen johti tässä tapauksessa edullisempaan tulokseen kuin hankintameno-olettama.

Myyntivoiton laskeminen erityistapauksissa

Muuten kuin tavallisella kaupalla hankittujen tai saatujen osakkeiden hankinta-ajan ja hankintahinnan määrittely vaihtelee sen mukaan, miten osakkeet on saatu.

Muutamat yhtiöt ovat palauttaneet osakkeenomistajille pääomia. Palautus vähennetään hankintahinnasta ja vaikuttaa verotukseen vasta osaketta realisoitaessa.

Palautus ei ole pääomatuloa, eikä siitä suoriteta ennakonpidätystä eikä muitakaan veronluontoisia pidätyksiä. Palautusta vastaavalta osalta osakkeenomistaja vähentää osakkeitten hankintamenoa. Kun osakkeet myöhemmin realisoidaan, luovutusvoitto on palautuksen verran suurempi tai luovutustappio palautuksen verran pienempi kuin se olisi ollut ilman palautusta.

Esimerkki
Pekka Puhelias osti keväällä 2006 tuhat Elisa Oyj:n osaketta hintaan 18 150 euroa. Elisa Oyj palautti 1.4.2008 osakkailleen pääomaa 1,80 euroa osakkeelta. Pekka myi Elisan osakkeet myöhemmin yhteishintaan 17 500 euroa. Pekan luovutusvoitto lasketaan seuraavasti:

Lahja

Lahjana saadun omaisuuden hankintamenona saa vähentää lahjaverotuksen perusteena olevan lahjoitushetken arvon tai hankintameno-olettaman. Jos lahjan kuitenkin myy ennen kuin sen saamisesta on kulunut vähintään vuosi, hankintahinnaksi tulee lahjoittajan aikanaan maksama hankintameno tai vaihtoehtoisesti voi vähentää 20 prosentin hankintameno-olettaman. Lahjansaajalle tulee näin alle vuoden omistuksessa maksettavaksi vero lahjanantajan omistusaikana tapahtuneesta arvonnoususta.

Jos lahjansaaja on maksanut lahjastaan lahjaveroa, hän voi saada siihen kevennystä pyytämällä oikaisua. Lahjan arvoa oikaistaan sillä luovutusvoiton verolla, jonka lahjansaaja olisi maksanut, jos hän olisi myynyt lahjan lahja-arvoon.

Esimerkkejä
Lasse Lahjakas sai isoäidiltään sijoitusrahasto-osuuksia, joiden arvo lahjaverotuksessa oli 15 000 euroa. Lasse myi osuutensa kahden vuoden päästä 17 000 eurolla ilman kuluja. Voittoa hänelle kertyi 2 000 euroa, josta hän maksoi veroa 560 euroa.

Laila Lahjakas sai isältään 85 000 euron arvoisen osakepotin huhtikuussa 2008. Isä oli maksanut osakkeista 15 000 euroa. Lailalta perittiin osakkeista lahjaveroa 11 290 euroa. Hän myi osakkeet rahapulassa tammikuussa 2009  ja sai niistä 100 000 euroa. Lailan luovutusvoitoksi jäi 20 prosentin hankintameno-olettaman vähentämisen jälkeen 80 000 euroa, josta menee 22 400 euroa luovutusvoittoveroa.

*ei käytetä, koska hankintameno-olettama on suurempi

Laila Lahjakas teki oikaisupyynnön lahjaverotuksensa korjaamiseksi. Lahjaverotusta oikaistaan siten, että lahjaverotusarvosta eli 85 000 eurosta vähennetään se veron määrä, joka Lailalle olisi määrätty, jos luovutushintana olisi ollut lahjaverotusarvo. Lahjan arvosta vähennettävä luovutusvoiton veron määrä lasketaan 20 %:n hankintameno-olettamaa käyttäen. 0,28 * (85 000 - 0,20 * 85 000) = 19 040 euroa.

Lahjaveron oikaisu.

                                                                                       €

Lahjan verotusarvo                                             85 000

Luovutusvoiton vero 28 %                                -19 040

Lahjan uusi arvo                                                    65 960

Lahjavero                                                                 8 244

Maksettu lahjavero                                              -11 290

Palautus                                                                     3 046

Lailan lahjaverotusta oikaistaan hakemuksesta niin, että lahjan arvosta 85 000 eurosta vähennetään edellä laskettu luovutusvoiton veron määrä 19 040 euroa. Erotuksesta 65 960 eurosta lasketaan uusi lahjavero 8 244 euroa. Maksuunpannun lahjaveron 11 290 euroa ja oikaistun lahjaveron erotus 3 046 euroa palautetaan Lailalle.

Jos luovutushinta alittaa käyvän arvon 25 prosenttia tai enemmän, sitä pidetään lahjanluonteisena luovutuksena. Uusien säännösten mukaan verotettavaa voittoa voi syntyä silloin myyjälle, vaikka nimellisvoittoa ei syntyisikään.

Esimerkki
Matti Markkanen ostaa isältään 100 000 euron arvoiset osakkeet 20 000 eurolla. Matti maksaa 80 000 euron lahjastaan 8 210 euroa lahjaveroa. Isä on maksanut osakkeista aikanaan 50 000 euroa. Isälle lasketaan hankintameno suhteessa 20 000/100 000 eli viidesosa hankintahinnasta. Hankintamenoksi saadaan siis 10 000 euroa. Isä saa Matin maksamasta 20 000 eurosta 10 000 euroa myyntivoittoa, josta hän maksaa veroa 2 800 euroa.

Ulkomaiset myyntivoitot

Suomessa asuva eli Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö (ks. sanasto) on velvollinen maksamaan veroa Suomeen myös ulkomailla saamistaan myyntivoitoista. Vero lasketaan samalla tavoin kuin kotimainenkin myyntivoitto, ja vero on 28 prosenttia voitosta. Suomi on sopinut monien maiden kanssa kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä. Verosopimuksissa on yleensä sovittu, että arvopapereiden myyntivoitosta verottaa ainoastaan henkilön asuinvaltio eli Suomi verottaa Suomessa asuvia. Vastaavasti ulkomailla asuva maksaa useimmiten veron asuinmaassaan.

Kiinteistöjen myyntivoitoista on myös sijaintimaalla usein verotusoikeus. Useissa verosopimuksissa asunto-osake rinnastetaan kiinteistöön. Kun henkilö joutuu maksamaan veroa myös ulkomailla, vero hyvitetään Suomessa. Verotusoikeuden jakautuminen maiden kesken on aina tarkistettava omaisuuden sijaintivaltion ja Suomen välisestä verosopimuksesta.

Osakkeet osakeannista

Maksullisessa osakeannissa eli uusmerkinässä vanhan omistuksen perusteella hankittujen osakkeiden hankintameno lasketaan jakamalla alkuperäisten ja uusien osakkeiden yhteenlaskettu hankintameno vanhojen ja uusien osakkeiden lukumäärällä. Myös hankintameno-olettamaa voidaan käyttää myyntivoiton laskemisessa.

Maksuttomassa eli rahastoannissa saatujen osakkeiden hankintahinta saadaan jakamalla alkuperäisten osakkeiden hankintameno uusien ja vanhojen osakkeiden lukumäärällä.

Vanhoihin osakkeisiin liittyneille merkintäoikeuksille ei lasketa hankintahintaa, vaan niitä myytäessä myyntihinnasta vähennetään hankintameno-olettama. Ennen vuotta 2005 rekisteröidyissä anneissa hankittujen osakkeiden hankintameno lasketaan toisin. Maksullisten osakkeiden hankintahinta on niiden todellinen merkintähinta. Vaihtoehtoisesti voi vähentää hankintameno-olettaman. Maksutta saatujen osakkeiden hankintameno on nolla ja osakkeiden myyntihinnasta voi vähentää hankintameno-olettaman.

Osakeanneissa hankittujen osakkeiden hankintameno-olettaman suuruus määräytyy edelleen alkuperäisten osakkeiden hankinta-ajasta. Jos osakkeenomistaja merkitsee enemmän osakkeita kuin mihin hänellä on merkintäoikeuksia, näin hankittujen osakkeiden omistusaika lasketaan uusien osakkeiden merkinnästä.

Esimerkkejä:
Siiri Sijoittajalla on 100 vanhaa A:n osaketta, joista hän on aikoinaan maksanut 20 euroa kappale, yhteensä 2 000 euroa. Hän saa vuonna 2005 yhtiön rahastoannissa 10 osaketta, jolloin hänellä on 110 osaketta. Siirin vanhojen osakkeiden 2 000 euron hankintameno jaetaan 110:llä, jolloin hänen osakkeittensa hankintahinnaksi tulee 18,18 euroa kappale.

Siiri Sijoittajalla on 100 B:n osaketta, joiden hankintahinta on 10 000 euroa. B järjestää vuonna 2005 maksullisen osakeannin, jossa osakkeenomistajat saavat merkitä yhtä vanhaa osaketta kohden yhden uuden osakkeen 50 euron hintaan. Siiri käyttää merkintäoikeutensa ja hänen osakemääränsä kasvaa 200 osakkeeseen. Hän on maksanut uusista ja vanhoista osakkeista yhteensä 15 000 euroa. Kun maksettu summa jaetaan osakkeiden yhteismäärällä, osakkeiden hankintahinnaksi tulee annin jälkeen 75 euroa kappale.

Aimo Anti omisti Yhtiö Oyj:n osakkeita, joihin liittyvät merkintäoikeudet hän päätti myydä. Hän sai niistä myydessään 2 euroa kappaleelta. Luovutusvoittoa laskiessaan Aimo voi käyttää merkintäoikeuksien hankintamenona ainoastaan hankintameno-olettamaa. Aimo oli omistanut osakkeet alle 10 vuotta, joten hankintameno-olettama on 20 % eli tässä tapauksessa 0,4 euroa merkintäoikeudelta. Luovutusvoitoksi tulee 1,6 euroa merkintäoikeudelta.

Kalle Kalkattaja osallistui Soneran osakeantiin vuonna 2001. Antiehtojen mukaan kahdella vanhalla osakkeella sai merkitä yhden uuden osakkeen.

Ennestään Kalle omisti 200 Soneran osaketta, jotka hän oli hankkinut 1998 Soneran listautumisen yhteydessä 45 markan kappalehintaan. Kalle käytti kaikki merkintäoikeutensa ja merkitsi 100 uutta Soneran osaketta hintaan 2,7 euroa kappaleelta. Kun Kalle aikanaan myy kyseiset osakkeet, hän joutuu valitsemaan, laskeeko osakkeiden myynnistä syntyvän luovutusvoiton todellisen hankintamenon mukaan vai käyttääkö hankintameno-olettamaa.

Annissa merkittyjen osakkeiden todellinen hankintameno on Kallen maksama 2,7 euroa kappaleelta. Telian ja Soneran yhdistymisen yhteydessä Kalle sai annissa merkityistä osakkeista 151 osaketta, joiden todellinen hankintameno saadaan jakamalla hankintameno 270 euroa 151:llä. Todelliseksi osakkeenhankintamenoksi saadaan 1,789 euroa. Hankintameno-olettamaa käytettäessä vuoden 2001 annissa merkittyjen osakkeiden omistusaika katsotaan alkaneeksi jo vuonna 1998, jolloin Kalle hankki osakkeet, joiden perusteella merkitsi osakkeet annissa.

Useassa erässä osakkeita ostanut joutuu laskemaan hankintamenon kullekin ostoerälle erikseen.

Olli Osakas oli ostanut Yhtiö Oyj:n osakkeita kahdessa erässä, ensin 150 kappaletta hintaan 1 500 euroa ja toisen kerran 50 kappaletta hintaan 375 euroa. Yhtiön vuoden 2005 maksuttomassa annissa hän sai 200 osakkeellaan 100 osaketta maksutta. Myytyään kaikki Yhtiön osakkeet Olli ryhtyi laskemaan myyntivoittoaan, jota varten hänen on laskettava kummankin erän hankintamenot.

Ollin I osakkeen erän hankintamenot olivat 6,66 euroa osakkeelta ja II erän 5 euroa osakkeelta.

Splitti

Kun yhtiö pilkkoo osakkeen arvon eli tekee niin sanotun splitin, osakkeiden lukumäärä muuttuu. Hankintameno saadaan jakamalla alkuperäinen hankintameno osakkeiden uudella lukumäärällä eli se lasketaan samalla lailla kuin maksuttomassa annissa tehdään. Splitattujen osakkeiden hankinta-aika on verotuksessa alkuperäisten osakkeiden hankinta-aika.

Esimerkki:
Noora Nokia osti maaliskuussa 1998 Nokian osakkeita 100 kappaletta hintaan 5,70 euroa kappaleelta eli maksoi yhteensä 570 euroa. Huhtikuussa Nokia ilmoitti nimellisarvon jakamisesta niin, että yhdestä osakkeesta tuli kaksi, jolloin Nooran osakkeiden määräksi tuli 200. Seuraavana vuonna osake splitattiin jälleen samassa suhteessa, jolloin osakemäärä oli jo 400. Vuonna 2000 osake jaettiin neljäksi. Nyt Nooralla on 1 600 osaketta, joiden hankintahinta on yhteensä 570 euroa ja 0,36 euroa kappaleelta.

Osakevaihto ja lunastus

Kun osakkeet on saatu yritysjärjestelyyn liittyneen osakevaihdon yhteydessä, osakkeiden hankinta-ajaksi ja hankintamenoksi tulevat vanhojen osakkeiden mukainen hankinta-aika ja -meno. Jos osakkeenomistaja saa osakkeiden sijasta tai lisäksi rahasuorituksen, tästä osuudesta joutuu maksamaan myyntivoiton veron kyseisenä verovuonna.

Jos osakkeita vaihdetaan muutoin, verotetaan vaihto kummankin osapuolen kannalta myyntinä. Myyntihinta on osakkeiden käypä arvo vaihtohetkellä.

Esimerkki
Pekka Pennonen merkitsi 14.11.1994 Kansallis-Osake-Pankin uusmerkinnässä 3 000 osaketta à 6,40 markkaa eli 19 200 markalla. Vuonna 1995 KOP-SYP -fuusiossa osakkeet vaihdettiin Meritan osakkeiksi suhteessa 3:1, joten Pekka sai 1 000 Meritan osaketta. Vuonna 1999 Pekka hyväksyi Nordbanken Holdingin vaihtotarjouksen, jossa yhdellä Meritan osakkeella sai 1,02 Nordbankenin osaketta. Pekka sai 1 020 Nordbankenin, sittemmin Nordean osaketta. Pekalle ei tullut mitään veroseuraamuksia fuusion eikä osakevaihdon vuoksi.

Kun hän myy Nordean osakkeet, niiden hankinta-aika on 14.11.1994 ja hankintameno 18,82 markkaa eli 3,17 euroa kappale.

Osakkeita osinkona ja bonuksena

Osinkoina saatujen osakkeiden hankintameno on verotuksessa osakkeiden käypä arvo saantohetkellä. Hankintamenoksi katsotaan käypä arvo kokonaisuudessaan riippumatta siitä, että osa osinkotulosta on verovapaata tuloa. Osakkeiden hankinta-aika on se aika, jolloin ne on saatu.

Esimerkki
UPM-Kymmene maksoi toukokuussa 1997 osan osingoistaan Rauman osakkeilla. Rauman osakkeen arvo oli osingonjaossa 18,35 euroa (109,11 mk). Rauman ja Valmetin sulautuessa 1999 osakkeet muutettiin Metson osakkeiksi niin, että yhtä Rauman osaketta kohden sai 1,08917 Metson osaketta.

Meri Metsolalla oli 100 Rauman osaketta ja nyt hänellä on 108 Metson osaketta. Lisäksi hänelle maksettiin sulautumisen yhteydessä rahaa, koska lukumäärässä ei päädytty kokonaislukuun. Osakkeiden hankintahinta on yhteensä 1 835 euroa ja osaketta kohden 16,99 euroa.

Valtionyhtiöiden yksityistämisten yhteydessä yksityishenkilöille on annettu bonusosakkeita. Verotuksessa bonusosakkeen antaminen katsotaan hinnanalennukseksi, jolloin alkuperäinen hankintahinta jaetaan osakkeiden uudella lukumäärällä.

Esimerkki
Eila Energia merkitsi vuonna 1995 tuhat Nesteen osakkeita 78 markan kappalehintaan. Pidettyään osakkeita vuoden, osakkeenomistajat saivat yhden bonusosakkeen kymmentä omistamaansa osaketta kohden. Eilan osakkeiden määrä nousi 1 100 kappaleeseen. Kun Imatran Voima ja Neste fuusioituivat, Eila sai yhdellä Nesteen osakkeella 5,5 Fortumin osaketta. Fuusion jälkeen hänellä oli yhteensä 6 050 osaketta.

Eila päätti myydä osan osakkeista ja ryhtyi miettimään osakkeittensa myyntivoiton verotusta. Hankinta-aika on vuosi 1995, jolloin hän merkitsi Nesteen osakkeet. Koko osakemäärän hankintahinta on hänen Nesteen osakkeista silloin maksamansa 78 000 markkaa. Kun hankintahinta jaettiin merkittyjen ja myöhemmin saatujen osakkeiden yhteismäärällä, saatiin yhden osakkeen hinnaksi 12,89 markkaa eli 2,17 euroa.

Eila Energialla oli keväällä 2005 Fortumin osakkeita 1 000 kappaletta. Hänelle maksettiin käteisosinkoa 0,58 euroa osakkeelta. Lisäksi hän sai 250 Neste Oilin osaketta, joiden arvo oli 15 euroa osakkeelta, yhteensä 3 750 euroa. Eilan osingon määrä on 580 euroa + 3 750 euroa=4 330 euroa, josta hän maksoi veron.

Eilan osinkona saamien Neste Oilin osakkeiden hankinta-aika on huhtikuu 2005 ja hankintahinta 15 euroa osakkeelta.

Jakautumisessa eli diffuusiossa saadut osakkeet

Kun yhtiöstä irrotetaan osa itsenäiseksi listayhtiöksi, tapahtuu jakautuminen eli diffuusio. Siinä yhtiö jaetaan vähintään kahdeksi uudeksi yhtiöksi. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille annetaan jakautumisvastikkeeksi yleensä uuden yhtiön osakkeita. Uuden yhtiön osakkeiden vastaanottamisesta ei tule osakkeenomistajalle veroseuraamuksia. Myyntivoiton verotuksessa molempien yhtiöiden osakkeiden omistusajan katsotaan alkaneen silloin, kun osakkeenomistaja on hankkinut jakautuneen yhtiön osakkeet. Alkuperäinen hankintahinta jaetaan osakkeiden kesken. Jakosuhde kannattaa selvittää kyseisiltä yhtiöiltä. Yleensä yhtiöt lähettävät kirjeen, josta jakosuhde ilmenee. Kirje tulee säilyttää verotusta varten.

Esimerkki
Lasse Tikalla oli Lassila & Tikanojan osakkeita, kun yhtiö päätettiin vuonna 2001 jakaa kahdeksi yhtiöksi. Yhdellä osakkeella sai yhden uuden Lassila & Tikanojan osakkeen ja yhden J.W. Suominen Yhtymän osakkeen. Vanhan osakkeen hankintameno jaetaan uusien osakkeiden hankintamenoksi siten, että 71,6 % vanhasta hankintamenosta siirtyy uuden Lassila & Tikanojan ja 28,4 % J.W. Suominen Yhtymän osakkeiden hankintamenoksi. Lasse oli maksanut vanhoista osakkeista 12 euroa kappale. Lassen uusien Lassila & Tikanojan osakkeitten hankintameno on 8,59 euroa ja J.W. Suominen Yhtymän osakkeitten hankintameno 3,41 euroa.

Kosti Kovasella oli 100 Koneen osaketta, kun yhtiö jakautui. Hän oli maksanut osakkeista 6,90 euroa kappale. Kosti sai vanhoja Koneen osakkeita vastaan 100 uuden Koneen ja 100 Cargotecin osaketta. Jakautumisen jälkeen Kostin uuden Koneen osakkeen hankintahinta on 4,45 euroa ja Cargotecin 2,45 euroa, koska uuden Koneen hankintameno on 64,5 % jakautuneen yhtiön alkuperäisestä hankintamenosta ja Cargotecin 35,5 %.

Vaihtovelkakirja- ja optiolaina

Vaihtovelkakirjat voi vaihtaa lainaehtojen mukaisesti osakkeisiin. Vaihto ei vielä laukaise myyntivoiton verotusta. Osakkeita myytäessä niiden hankinta-aikana pidetään vaihtovelkakirjan merkintäaikaa ja osakkeen hankintahintana vaihtovelkakirjan ja osakkeen yhteenlaskettua merkintähintaa.

Optiolainaan liittyy optiotodistuksia, jotka oikeuttavat merkitsemään tietyin ehdoin yhtiön uusia osakkeita. Velkakirja ja optiotodistukset voidaan myydä erikseen. Kun näin tehdään, optiolainan velkakirjan hankintamenona pidetään lainan käypää arvoa sitä liikkeelle laskettaessa. Optiotodistuksen osalta voidaan käyttää myös hankintameno-olettamaa. Optiotodistuksilla hankittujen osakkeiden hankinta-aika on sama kuin optiotodistuksen hankinta-aika.

Asiakkaana saadut optiot

Jos yritys jakaa asiakkailleen maksutta oikeuksia eli optioita merkitä yhtiön osakkeita, kuten Stockmann on tehnyt, optioiden hankintahinta on 0. Kun optioilla merkityt osakkeet myydään, niiden hankintahinta on osakkeista maksettu hinta ja hankinta-aika osakkeen sitova merkintäaika. 

Työsuhdeoptiot

Työsuhdeoptioita eli työsuhteeseen perustuvaa oikeutta merkitä tai saada osakkeita käypää arvoa alempaan hintaan verotetaan ansiotulona. Vero on maksettava siltä vuodelta, jolloin optiota käytetään. Optiosta saatu etu lisätään kyseisen vuoden ansiotuloihin, ja marginaaliveroprosentti ratkaisee veron määrän.

Optiot ja termiinit

Optio- ja termiinikaupassa saatu voitto on veronalaista pääomatuloa. Termiinikaupasta ei saa kuitenkaan vähentää hankintameno-olettamaa. Termiinien myyntihinnasta voi vähentää hankintahinnan ja ostosta ja myynnistä aiheutuneet kulut.

Warrantti

Warrantin myyntivoiton tai myyntitappion verotus menee verotuksessa vakiintuneesti samoin kuin muidenkin arvopapereiden eli lasketaan todellinen voitto tai käytetään hankintameno-olettamaa. Warranttien hankintahintana pidetään niistä maksettua hintaa lisättynä mahdollisilla osto- ja myyntikuluilla. Jos warrantilla tehdään osakekauppa, on epäselvää, miten osakkeiden hankintameno lasketaan.

Myyntitappio

Myynti- eli luovutustappiot saa vähentää vain myyntivoitoista tappion syntymisvuoden ja kolmen seuraavan vuoden aikana, mutta ei muista pääomatuloista. Tappioselvitys on tehtävä sen vuoden veroilmoituksessa, jona tappio on syntynyt. Vanhimmat tappiot vähennetään ensimmäiseksi. Jos kuitenkin vuoden aikana myytyjen arvopapereiden tai muun omaisuuden kuin tavanomaisen koti-irtaimiston hankintamenot ja luovutushinnat ovat olleet enintään 1 000 euroa, luovutustappiota ei voi vähentää. Rajaa määriteltäessä vakituisen asunnon ja tavanomaisen koti-irtaimiston myyntiä ei oteta huomioon.

Esimerkki
Ari Berg on ostanut yhtiön A osakkeita 200 eurolla ja yhtiön B osakkeita 850 eurolla. B:n osakkeiden arvo on laskenut ja on enää 200 euroa. Jos Ari myy vain yhtiö B:n osakkeet, jää 650 euron luovutustappio vähentämättä. Siksi hänen kannattaa myydä myös yhtiö A:n osakkeet. Koska verovuonna myytyjen osakkeiden hankintameno on yli 1 000 euroa, Ari saa vähentää B:n osakkeiden luovutustappion.

Luovutustappioksi katsotaan myös option raukeaminen ja arvopaperin lopullinen arvonmenetys esimerkiksi konkurssissa.

Oman asunnon tai tavanomaisen koti-irtaimiston luovutustappio ei yleensä ole vähennyskelpoinen. Oman asunnon myyntitappion saa vähentää vain silloin, jos asunto ei ole ollut omistajan omistuksessa ja omassa käytössä yhtäjaksoisesti kahta vuotta.

Tappiota, joka syntyy, kun sijoitusvakuutuksen takaisinostoarvo on alempi kuin siihen sijoitettu rahamäärä, ei voi vähentää.

Esimerkki
Pekka Perijä myi 67 000 eurolla perintömökkinsä, jonka arvo oli perintöverotuksessa 75 000 euroa. Kiinteistövälittäjälle hän maksoi 2 600 euroa. Hänellä ei ollut myyntivuonna myyntivoittoja. Pekka ilmoitti 10 600 euron tappionsa veroilmoituksessaan.

Seuraavana vuonna Pekka sai 5 000 euron myyntivoitot osakekaupoistaan. Verottaja vähensi voitosta edellisen vuoden tappioita eikä Pekka näin ollen joutunut maksamaan myyntivoitosta veroa. Pekalle jäi käyttämätöntä tappiota 5 600 euroa, jota hän voi käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna, jos myy jotain voitolla.

Joukkolainan ylikurssi

Joukkolainan kauppaan sovelletaan luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia säännöksiä. Jos sijoittaja siis maksaa joukkovelkakirjasta ylikurssia, hän voi vähentää ylikurssin luovutustappiona vasta joukkovelkakirjan eräännyttyä tai myytyään sen.

• Edellinen: Vakuutussijoitusten verotus
• Seuraava: Korkovähennykset ja alijäämähyvitys