Torstai, 26. elokuuta, 2010
Sijoitusmarkkinoilla rajuja ristiriitoja
Elämme poikkeuksellisia aikoja maailman taloudessa. Tästä kielivät rajut ristiriidat sijoitusmarkkinoilla.
- Esimerkiksi Outotecin kohdalla yksi ennustaa osakekohtaiseksi tulokseksi kolmea euroa ja toinen 60 senttiä. Harvoin olen nähnyt näin toisistaan poikkeavia ennusteita, eQ Varainhoidon salkunhoitaja Hannu Angervuo päivittelee.
Toinen ristiriita on valtionlainoissa. Niiden pitkät korot ovat painuneet ennätysalas. Angervuo uskoo, että kyseessä on sijoittajien laumailmiö.
- On aika hassua, että keväällä ja kesällä pelättiin valtioiden menevän nurin ja nyt laitetaan kaikki rahat juuri valtionlainoihin.
Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuotto on laskenut jo alle kolmen prosentin.
- Ihmettelen niitä, jotka uskovat että 30 vuoden aikana inflaatio ei tule nousemaan ainakaan kolmeen prosenttiin milloinkaan, Angervuo jatkaa.
Matalakorkoinen valtionlaina tuottaa hyvin siinä tapauksessa, että talous painuu deflaatioon. Talouden asiantuntijat ovat jakautuneet eri leireihin. Toisten mielestä deflaation uhka on ilmeinen, toiset pelkäävät keskuspankkien rahan syytämisen aiheuttamaa superinflaatiota.
- Tyypillisesti valtavat rahamäärän kasvut ovat aiemmin merkinneet huikeita inflaatioita. Tämä on nytkin iso riski, jos talous lähtisikin yllättäen oikein vahvaan menoon, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ekonomisti Paavo Suni arvioi.
Uhkana Japanin kohtalo
Länsimaita voi uhata Japanin kohtalo, johon deflaatioon on liittynyt hidas talouskasvu ja pitkittynyt korkea työttömyys. Tämän torjuminen on siinä mielessä vaikeaa, että rahapolitiikkaa ei voida enää keventää perinteisin keinoin, kun markkinakorot ovat jo nollan tuntumassa.
Suni muistuttaa, että maailmantalous on kohentunut ja maailmankauppa on ollut tänä vuonna hurjassa kasvuvauhdissa vaikka Kiina on jo painanut jarrua ja Yhdysvalloissa kasvu on hidastumassa. Ensimmäiset viisi kuukautta ovat näyttäneet 16-17 prosentin kasvua vuoden takaiseen verrattuna.
- Maailmankaupan huikea kasvu johtuu kuitenkin vielä suurelta osin siitä, että on lähdetty hyvin alhaalta ja varastoja täydennetään. Kasvu hidastuu tuntuvasti kun varastot ovat normalisoituneet, Suni muistuttaa.
Teollisuusmaissa taantumaa edeltäneisiin tuotantolukuihin on vielä matkaa. Maailmassa onkin yhä paljon tuotantokapasiteettia käyttämättä.
- Jos kysyntää riittää, niin kasvu voi jatkua nopeana, kun kapasiteetti ei juuri rajoita vauhtia. Toisaalta vaaditaan kovaa kasvua, että päästäisiin edes vanhoille tasoille, mikä hidastaa investointien käynnistymistä, Suni sanoo.
Sisäinen devalvaatio tepsi
Maailmankaupan piristyminen on näkynyt kotipörssimme yritysten tuloksissa. Angervuo on laskenut, että ilman Nokiaa pörssiyhtiöiden toisen neljänneksen liikevoittoprosentti on peräti 10,5 prosenttia. Vain muutamalla neljänneksellä 13 vuoden aikana prosentti on ollut korkeampi.
- Hyvät tulokset johtuvat siitä, että kulut ajettiin alas. Varastot ajettiin alas, väki laitettiin pakkolomalle ja alihankkijoita hakattiin päähän.
- Eli tehtiin sisäinen devalvaatio. Kulut eivät ole vielä nousseet, mutta uudet tilaukset ovat tulleet sisään, Angervuo muistuttaa.
Angervuo arvioi, että yhtiöiden seuraava tuloshuippu nähdään aikaisintaan vuonna 2014. Samoin myös osakkeet olisivat aikaisintaan tuolloin toipuneet kokonaan taantumasta. Kesän 2007 huipuista ollaan vielä reilut 50 prosenttia alempana.
| Kiinnitä huomiota velkoihin |
Kun markkinoilla on toisistaan poikkeavia signaaleja, piensijoittajan kannattaa olla varovainen. Salkunhoitaja Hannu Angervuo eQ Pankista arvioi, että sijoittaminen arvo-osakkeisiin eli osakkeisiin, joiden markkina-arvo on alhainen verrattuna sen taseesta laskettavaan kirjanpitoarvoon, voisi olla hyvä vaihtoehto piensijoittajalle. - Arvo-osakkeissa, joita itse kutsun mummoiksi, kannattaa valita mielummin velaton yhtiö kuin hirmu velkainen, vaikka korot ovat matalalla, Angervuo toteaa. ”Mummoissa” kannattaa Angervuon mukaan kiinnittää myös huomiota siihen, että koneisto on uusi ja tuotantokapasiteetissa varaa. Vahva kassavirta on tärkeää ja plussaa on myös johdon vahva omistus, jolloin on intressi maksaa osinkoa. - Sampo on yksi tällainen. Kannattaa etsiä myös rakennemuutosmahdollisuutta mallia Sanoma, jolla on uusi toimitusjohtaja. Angervuo muistuttaa, että jos arvo-osakkeesta saa ensi keväänä kuusi prosenttia osinkoa, niin se on kaksi kertaa enemmän kuin mitä valtion pitkästä obligaatiosta saa. - Jos yhtiö on lähes nettovelaton, niin pidän sitä turvallisempana kuin valtion obligaatiota myös deflaatio-olosuhteissa. |
Uutiskirje
Tilaa Pörssisäätiön viikoittainen uutiskirje. Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan valkoiseen kenttään ja klikkaa sen jälkeen "Tilaan".
Kommentit (8)
- 1.
-
Tässä olisikin Pörssisäätiölle oivallinen tilaisuus palvella meitä piensijoittajia. Tehdä laaja yhteenveto eri asiantuntijoiden näkemyksistä. Ja sitten jälkeenpäin faktinen analyysi. Näin nähtäisiin, ketkä ovat todellisia asiantuntijoita ja ketkä vain ammattitaidottomia suunsoittajia. Avoimmuuden nimissä analyysi tulisi tehdä avoimesti oikeilla nimillä varustettuna.
- 2.
-
Minua on aina ihmetyttänyt puheet Japanin korkeista työttömyysluvuista, jotka ovat järjestäen puolta pienempiä kuin yleisesti länsimaissa mutta onko lukuihin sitten kätketty joku ”salaisuus” (esim. piilotyöttömyys), siitä olisi mukava saada selvennystä korkeaan työttömyyteen viitattaessa.
- 3.
-
pitäis olla kaksi kommenttia, muttei ole yhtään. Johtuuko sensuurista?
- 4.
-
pitäis olla kaksi kommenttia, muttei ole yhtään. Johtuuko sensuurista?
- 5.
-
Täyttä asiaa. Pitkässäjuoksussa vain osingonmaksukyky määrää yhtiön arvon.
- 6.
-
Täyttä asiaa. Pitkässäjuoksussa vain osingonmaksukyky määrää yhtiön arvon.
- 7.
-
Eikös ole isänmaallinen teko ostaa valtion obligaatioita ja tukea siten taloutta? Eikä ajatella pelkästään omien voittojen maksimointia?
- 8.
-
Riittävällä hajautuksella pärjää aina. Myös käteistä pitää olla. Kannattaa seurata sisäpiiriläisten liikkkeitä.
Ota kantaa
Asiasanat
- Aloitteleva sijoittaja
- Analyytikkopaneeli
- apurahat
- Arvoyhtiöt
- Bjarne kallis
- Börskvällar
- Eira Palin-Lehtinen
- Ennusteet
- Erkki Sinkko
- ETF
- Eva Liljeblom
- Finanssiosaaminen
- Finanssivalvonta
- Hajauttaminen
- Hannu Angervuo
- Henri Elo
- Huijaukset
- Jari Koskinen
- Jarmo Leppiniemi
- Kansanosakkeet
- Karo Hämäläinen
- Kim Lindström
- Kimmo Sasi
- Kirjat
- kolumnit
- Korko-opas
- korkorahastot
- Korkosijoitukset
- Korot
- Kotimainen omistajuus
- Kotitaloudet
- Kouluttajalle
- Koulutus
- Kulut
- Kurssilasku
- Kurssinousu
- Lausunnot
- Liisan lista
- Listautuminen
- Markkinat
- Mikael Jungner
- Minna Martikainen
- Norjan malli
- Omien osakkeiden ostot
- Omistajaohjaus
- Opettajalle
- Opettajille
- Opetusmateriaalit
- Oppaat
- Osakeannit
- Osakeomistus
- Osingot
- Pääomanpalautukset
- Parhaat sijoittajasivut
- Politiikka
- Pörssi-illat
- Pörssi-ilta
- Ps-tili
- Raaka-aineet
- Rahapolitiikka
- Rahastot
- Riski
- Riskit
- Säästäminen
- Seppo Saario
- Sijoittaja kertoo
- Sijoittajansuoja
- Sijoittajasivut
- Sijoittajaviestintä
- Sijoittamien
- Sijoittaminen
- Sijoituskoulu
- Sijoitusmuotojen tuotto
- Sijoitusrahastot
- Sisäpiiri
- Sixten Korkman
- Stefan Wallin
- Subprime
- SuomiAreena
- Sykliset osakkeet
- Tappiot
- Tekninen analyysi
- Testi
- Tiedote
- Tiedotteet
- tilastot
- Timo Ritakallio
- Timo Rothovius
- Toimialat
- Toimitusjohtaja
- Tom Lindström
- Tomi Salo
- Tulokset
- Tunnusluvut
- Tuotot
- Tutkimukset
- Tutkimus
- Työkalut
- Vaalit 2011

