Torstai, 12. maaliskuuta, 2009
Sijoitusrahasto-opas
Sisältö
- Sijoitusrahasto-opas
- Säästö- ja sijoituskohteet
- Mikä sijoitusrahasto on?
- Mihin rahaston valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota?
- Millaisia sijoitusrahastoja on?
- Millaisia riskejä sijoitusrahastoissa on?
- Mitä kuluja sijoitusrahastoissa on?
- Esimerkkejä sijoitusrahaston valinnasta
- Miten hankitaan sijoitusrahasto-osuuksia?
- Mistä tietoa?
- Miten rahastosijoituksia verotetaan?
- Rahastoyhtiön hallinto
- Sijoitusrahastolaki ja rahastojen valvonta
- Rahastosäästämisen edut pähkinänkuoressa
- Sijoitusrahasto-sanasto
Säästö- ja sijoituskohteet
S��st�- ja sijoituskohteiden valikoima on nykyisin runsas ja monipuolinen. Kun puhutaan arvopapereista, s��st�j�ll� on kaksi p��vaihtoehtoa: korkosijoitukset ja osakesijoitukset. Sijoitusrahastot tarjoavat molempia vaihtoehtoja sek� n�iden yhdistelmi�.
Korkosijoitukset
Korkosijoitusten tuoton t�rkein osa on yleens� korko, joka on useimmiten etuk�teen tiedossa. Tavallisin ja tunnetuin korkosijoitus on talletus. Pitk�aikaisia korkosijoituksia ovat mm. joukkolainat, kuten obligaatiot. Lyhytaikaisia korkosijoituksia tai korkoinstrumentteja ovat rahamarkkinav�lineet, kuten valtion velkasitoumukset sek� sijoitus- ja yritystodistukset. Joukkolainojen ja rahamarkkinav�lineiden laina- eli juoksuajan p��ttyess� sijoitettu p��oma maksetaan takaisin.
Lainojen �riskit vaihtelevat lainanottajan eli liikkeeseenlaskijan, lainalajin ja laina-ajan mukaan. Suurin riski liittyy liikkeeseenlaskijan kykyyn maksaa laina takaisin, jolloin puhutaan luotto- tai liikkeeseenlaskijariskist�. Turvallisimpia vaihtoehtoja ovat valtion ja muiden julkisyhteis�jen liikkeeseen laskemat joukkolainat ja riskipitoisimpia yritysten liikkeeseen laskemat joukkolainat ja p��omalainat.
Korkotuotto on pienin v�h�riskisimmiss� vaihtoehdoissa ja suurin eniten riski� sis�lt�viss� joukkolainoissa. Joukkolainan arvo vaihtelee laina-aikana yleisen korkotason muutosten mukaan. Jos lainasta maksettava korko on kiinte� ja korkotaso nousee korkeammaksi kuin vanhasta joukkolainasta �maksetaan, lainan hinta laskee ja p�invastoin. Korkojen muutokset aiheuttavat korkoriskin, joka on pienin lyhytaikaisiin rahamarkkinav�lineisiin sijoitettaessa ja suurin pitk�aikaisiin joukkolainoihin sijoitettaessa. Vaihtuvakorkoisten lainojen korko my�t�ilee markkinoiden korkotason muutoksia.
Joukkolainasijoituksen voi usein laina-aikana myyd� takaisin vain sen liikkeeseenlaskun hoitaneelle pankille, joka my�s m��r�� kulloinkin vallitsevaan korkotasoon sidotun takaisinostohinnan. Koska joukkolainoilta puuttuvat tavalliselle s��st�j�lle sopivat julkiset j�lkimarkkinat, on joukkolainasijoitus yleens� syyt� varautua pit�m��n koko lainan juoksuajan.
Osakkeet
Osakkeet ovat houkutteleva sijoituskohde, koska ne ovat olleet tuottavin sijoitusvaihtoehto pitk�aikaisina sijoituksina. Osakekurssien kehityst� ei kuitenkaan kukaan tied� etuk�teen, joten osakesijoittamiseen liittyy riski�. Maailmantalouden ja my�s yksitt�isten maiden taloussuhdanteet voivat muuttua monista eri syist� ja sys�t� p�rssikurssit nopeisiinkin nousuihin ja laskuihin. Etenkin lyhyell� aikav�lill� osakkeiden tuottoa on t�st� syyst� vaikea arvioida.
Yleisest� osakekurssien kehityksest� aiheutuvaa riski� kutsutaan markkinariskiksi, joka vie l�hes kaikki osakkeet laskuun. Toinen ep�varmuustekij� on kunkin yhti�n oma menestys, joka vaikuttaa osakkeen hintaan. T�t� kutsutaan yritysriskiksi.
S��st�j� voi v�hent�� markkinariski��n sijoittamalla varojaan sek� osakkeisiin ett� korkosijoituksiin. Yritysriski� taas voi v�hent�� sijoittamalla useisiin yhti�ihin, jotka toimivat eri toimialoilla. Sijoitusrahastot tarjoavat valmiita vaihtoehtoja molempien riskien v�hent�miseen.
Johdannaiset
Nykyaikaiseen, etenkin ammattimaiseen varainhoitoon liittyy johdannaisten k�ytt�. Johdannaisia voidaan k�ytt�� arvopapereihin liittyvien riskien hallintaan sek� my�s lis�tuottojen hankintaan. Johdannaisten avulla sijoituksiin liittyv� riski jaetaan arvopaperimarkkinoilla toimivien kesken siten, ett� riskinottoon halukkaille siirret��n riski�, kun taas varovaisemmat osapuolet v�hent�v�t riski��n.
Johdannaiset jaetaan optioihin, futuureihin ja termiineihin. Optiosopimus on ehdollinen eli optioon sijoittanut voi valita toteuttaako kaupan vai ei. Futuuri- ja termiinisopimus sen sijaan on sitova eli kauppa on toteutettava sopimusajan p��ttyess�. Riskienhallinnan v�lineen� sek� optiot ett� futuurit toimivat samalla tavalla. Optioilla ja futuureilla k�yd��n kauppaa johdannaisp�rsseiss�.
Sijoitusrahastot
Sijoitusrahastot sijoittavat kaikkiin edell� kuvattuihin kohteisiin ja my�s toisiin rahastoihin. Sijoitusrahaston s��nn�iss� ja yksinkertaistetussa rahastoesitteess� kerrotaan, sijoittaako rahasto osakkeisiin, korkokohteisiin vaiko molempiin ja k�ytt��k� se johdannaissopimuksia suojautuakseen vai ottaako se niill� lis�� riski� tuottojen saamiseksi.
S��st�j�n valittavana on kolme p��vaihtoehtoa: korkorahasto, osakerahasto ja yhdistelm�rahasto. Sijoitusrahasto on hyv� vaihtoehto ja lis� suorille osake- ja joukkolainasijoituksille ja ne sopivat my�s v�hent�m��n suorien sijoitusten riski� parantamalla hajautusta.� Sijoitusrahastoon voi sijoittaa pieni�kin summia ja silti sijoitus on aina hajautettuna moniin eri arvopapereihin. Kun sijoituksia halutaan riskien pienent�miseksi tai tuottojen hankkimiseksi hajauttaa eri maihin tai maantieteellisille alueille, vaikkapa kehittyville markkinoille, on sijoitusrahastosijoittaminen t�h�n k�yt�nn�llisin tapa.
- Edellinen: Sijoitusrahasto-opas
- Seuraava: Mikä sijoitusrahasto on?
Uutiskirje
Tilaa Pörssisäätiön viikoittainen uutiskirje. Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan valkoiseen kenttään ja klikkaa sen jälkeen "Tilaan".
Asiasanat
- Aloitteleva sijoittaja
- Analyytikkopaneeli
- apurahat
- Arvoyhtiöt
- Bjarne kallis
- Börskvällar
- Eira Palin-Lehtinen
- Ennusteet
- Erkki Sinkko
- ETF
- Eva Liljeblom
- Finanssiosaaminen
- Finanssivalvonta
- Hajauttaminen
- Hannu Angervuo
- Henri Elo
- Huijaukset
- Jari Koskinen
- Jarmo Leppiniemi
- Kansanosakkeet
- Karo Hämäläinen
- Kim Lindström
- Kimmo Sasi
- Kirjat
- kolumnit
- Korko-opas
- korkorahastot
- Korkosijoitukset
- Korot
- Kotimainen omistajuus
- Kotitaloudet
- Kouluttajalle
- Koulutus
- Kulut
- Kurssilasku
- Kurssinousu
- Lausunnot
- Liisan lista
- Listautuminen
- Markkinat
- Mikael Jungner
- Minna Martikainen
- Norjan malli
- Omien osakkeiden ostot
- Omistajaohjaus
- Opettajalle
- Opettajille
- Opetusmateriaalit
- Oppaat
- Osakeannit
- Osakeomistus
- Osingot
- Pääomanpalautukset
- Parhaat sijoittajasivut
- Politiikka
- Pörssi-illat
- Pörssi-ilta
- Ps-tili
- Raaka-aineet
- Rahapolitiikka
- Rahastot
- Riski
- Riskit
- Säästäminen
- Seppo Saario
- Sijoittaja kertoo
- Sijoittajansuoja
- Sijoittajasivut
- Sijoittajaviestintä
- Sijoittamien
- Sijoittaminen
- Sijoituskoulu
- Sijoitusmuotojen tuotto
- Sijoitusrahastot
- Sisäpiiri
- Sixten Korkman
- Stefan Wallin
- Subprime
- SuomiAreena
- Sykliset osakkeet
- Tappiot
- Tekninen analyysi
- Testi
- Tiedote
- Tiedotteet
- tilastot
- Timo Ritakallio
- Timo Rothovius
- Toimialat
- Toimitusjohtaja
- Tom Lindström
- Tomi Salo
- Tulokset
- Tunnusluvut
- Tuotot
- Tutkimukset
- Tutkimus
- Työkalut
- Vaalit 2011

