Torstai, 12. maaliskuuta, 2009
Sijoitusrahasto-opas
Sisältö
- Sijoitusrahasto-opas
- Säästö- ja sijoituskohteet
- Mikä sijoitusrahasto on?
- Mihin rahaston valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota?
- Millaisia sijoitusrahastoja on?
- Millaisia riskejä sijoitusrahastoissa on?
- Mitä kuluja sijoitusrahastoissa on?
- Esimerkkejä sijoitusrahaston valinnasta
- Miten hankitaan sijoitusrahasto-osuuksia?
- Mistä tietoa?
- Miten rahastosijoituksia verotetaan?
- Rahastoyhtiön hallinto
- Sijoitusrahastolaki ja rahastojen valvonta
- Rahastosäästämisen edut pähkinänkuoressa
- Sijoitusrahasto-sanasto
Esimerkkejä sijoitusrahaston valinnasta
Seuraavilla kysymyksillä ja vastauksilla pyritään auttamaan lukijaa löytämään paras sijoitusrahastovaihtoehto:
Miten pitkäksi aikaa on tarkoitus sijoittaa?
- Sijoituksen pituudella on merkitystä muun muassa siksi, että hyvin lyhytaikaisissa sijoituksissa kulut tai markkinatilanteen muutoksen aiheuttama kurssilasku tai korkomuutos saattaa viedä suuren osan tuotosta. Sijoitusaika vaikuttaa myös sijoituksen riskiin.
- Osakerahastot ja vipurahastot sopivat pitkäaikaisiksi sijoituksiksi. Osakerahastot ovat myös pitkällä aikavälillä tuottaneet parhaiten. Mitä pitkäaikaisempi osakerahastosijoitus on, sitä pienempi on kurssien muutoksesta johtuva riski.
- Jos sijoitus on tarkoitettu hyvin lyhytaikaiseksi, esimerkiksi alle vuodeksi, paras vaihtoehto on usein joko rahamarkkinarahasto tai muu lyhyen koron rahasto. Lyhyen koron rahastot eivät ole hyviä vaihtoehtoja pitkäaikaiseen säästämiseen, joten säästämisajan pidetessä yli vuoden mittaiseksi, kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja.
Oletko valmis ottamaan riskiä ja jos olet, missä määrin?
Riski tarkoittaa sitä, että sijoitukselle ei kerry tuottoa ja osan pääomastakin voi menettää osake- tai korkomarkkinoiden vaihteluiden vuoksi.
- Rahamarkkinarahastot ja seuraavaksi lyhyen koron rahastot ovat riskittömimmät rahastovaihtoehdot, mutta normaalioloissa myös pienituottoisimmat sijoitusrahastot. Niiden sijoituskohteisiin saattaa liittyä yritysriskiä.
- Keskipitkän koron rahastot sopivat lyhyiden ja pitkien korkojen muutosriskiä tasaavina epävakaille korkomarkkinoille.
- Pitkän koron rahasto sopii pitkäaikaiseksi sijoitukseksi sekä osakemarkkinariskin karttamiseen että vähentämiseen.
- Yhdistelmärahaston tuotto perustuu osake- ja korkomarkkinoiden tuottoihin. Yhdistelmärahasto sopii siten varovaisille sijoittajille, jotka haluavat parempaa tuottoa kuin puhtaista korkorahastoista on saatavissa ja ovat siksi valmiit ottamaan myös osakemarkkinoihin liittyvää riskiä. Samaan lopputulokseen pääsee myös jakamalla itse sijoituksensa sekä osakerahastoon että korkorahastoon. Tällöin tulee kuitenkin itse reagoida markkinatilanteen muutoksiin.
- Osakemarkkinoiden riskit hyväksyvälle sopivat osakerahastot, joiden tuotot ja riskit perustuvat osakekurssien kehitykseen sillä markkina-alueella, mihin ne sijoittavat. Osakekurssien suuret muutokset ovat nykyisin usein maailmanlaajuisia. Sijoitusten hajauttaminen maantieteellisesti lisää kuitenkin käytettävissä olevien sijoituskohteiden määrää ja vähentää yksittäisiin sijoituskohteisiin liittyvää yritysriskiä sekä tiettyyn alueeseen liittyvää maariskiä.
- Toimiala- eli sektorirahastot tai tietyn kokoisiin yhtiöihin sijoittavat rahastot voivat menestyä paremmin tai huonommin kuin kaikki osakkeet keskimäärin. Riski on suurempi kuin tavallisessa osakerahastossa.
- Pitkäaikaiseen sijoittamiseen sopii tiettyyn indeksiin sijoittava indeksirahasto, jonka kulurakenne on usein varsin edullinen ja riski sama kuin indeksin.
- Riskinottaja voi valita erikoissijoitusrahaston, vipurahaston tai hedge fund -rahaston, joka sijoittaa osakkeisiin ja johdannaissopimuksiin tai esimerkiksi rahaston, joka sijoittaa kehitysvaiheessa oleville ulkomaisille markkinoille.
Haluatko saada vuosittain tuottoa, jonka voit käyttää tai sijoittaa uudelleen?
- Säännöllistä tuottoa haluavalle sijoituskohteeksi sopivat tuotto-osuudet, sellaisessa sijoitusrahastossa, joka sääntöjensä mukaan ilmoittaa pyrkivänsä mahdollisimman tasaiseen vuotuiseen tuotonjakoon. Lähes kaikki rahasto-osuudet voi kuitenkin lunastaa joka arkipäivä, joten ne ovat nopeasti muutettavissa rahaksi (poikkeuksena eräät erikoisrahastot). Jaetusta tuotosta maksetaan pääomatulon vero.
.
Onko parempi, että saat tuoton vasta myöhemmin eikä sinun tarvitse miettiä tuoton sijoittamista uudelleen?
- Säästämisvaiheessa sijoituskohteeksi sopivat kasvuosuudet, sellaisessa rahastossa, jonka riskinottopolitiikka vastaa omia tavoitteita, jolloin tuotto jää kasvamaan ”korkoa korolle” ilman veroja ja kuluja.
- Kasvuosuuksista joutuu maksamaan veron vasta, kun ne lunastetaan, joten verotuksen ajankohdan voi itse päättää.
Sijoituspolitiikka selviää esitteestä
Kun omat lähtökohdat ovat selvillä, on syytä tutkia sijoitusrahastojen yksinkertaistetuista rahastoesitteistä ja tarvittaessa säännöistä, minkä rahaston sijoituspolitiikka, tuottotavoitteet, sijoituskohteet, mahdolliset eettiset tavoitteet jne. lähinnä vastaavat omia toiveita. Myös ottamalla yhteyttä suoraan rahastoyhtiöön saa tietoja sen hallinnoimista rahastoista. Sijoitusrahaston tulee aina noudattaa sijoitusrahaston sääntöihin perustuvaa sijoituspolitiikkaa.
Esimerkkejä rahastovalinnoista:
Tiina, 25 v. tulee hyvin toimeen palkallaan. Tiina haaveilee omasta asunnosta joskus tulevaisuudessa, kunhan selviää, minne hän asettuu asumaan. Hän päättää ryhtyä säästämään asunnon ostoa varten 150 euroa kuukaudessa yhdistelmärahastoon, jotta hän noin 30-vuotiaana voisi toteuttaa haaveensa.
Tiinan perustelut
- Lyhyen koron rahaston tuotto on liian vähäinen.
- Pitkän koron rahastonkin tuotto tuntuu myös pieneltä.
- Osakerahastot ovat viime vuosina tuottaneet parhaiten, mutta jatkuuko nousu seuraavat viisi vuotta?
- Yhdistelmärahastoissa tuotto on ollut osakerahastoja heikompi, mutta myös riski on pienempi.
Teemulta, 17 v., jäi kesäansioista säästöön 1 000 euroa. Teemu haluaa panna rahan poikimaan, jotta hän muutaman vuoden päästä voisi hankkia itselleen auton. Lehdenjakopalkkioista Teemu säästää 50 euroa kuukaudessa. Teemu päätyy valitsemaan euroalueelle sijoittavan osakerahaston.
Teemun perustelut
- Rahastoon voi säästää vähittäin kerran kuukaudessa.
- Osakerahastot ovat tuottaneet hyvin.
- Euroalueelle tehtyihin sijoituksiin ei liity valuuttariskiä.
Vesa, 34 v. ja Veera, 30 v. asuvat yhden lapsensa kanssa kolmen huoneen ja keittiön asunnossa. Vaikka lainaa on vielä jäljellä, säästöjä on jo kertynyt 5 000 euroa. Heidän haaveenaan on hankkia suurempi asunto viimeistään, kun perhe ehkä vuoden tai kahden päästä kasvaa. Vesan mielestä säästöille pitäisi saada pankkitalletusta parempi tuotto, mutta Veera ei halua ottaa riskiä menettää osaakaan jo säästetystä summasta. Vesa ja Veera päätyvät merkitsemään valtion ja julkisyhteisöjen joukkolainoihin sijoittavan pitkän koron rahaston kasvuosuuksia.
Vesan ja Veeran perustelut
- Vesa ja Veera haluavat turvata säästöjensä pääoman, joten he eivät uskalla lähteä osakemarkkinoille näin lyhyellä aikavälillä.
- Korkokehitys tuntuu hyvin vakaalta.
- Kasvuosuuksien tuotto jää kasvamaan korkoa korolle eikä vuotuisesta tuotosta tarvitse maksaa veroa ennen kuin sijoituksen lunastaa.
Maijan, 50 v. ja Matin 52 v. aikuiset lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Asuntolainan viimeiset kuukausierät maksettiin jo vuosi sitten, ja tilille tuntuu jatkuvasti jäävän suunnilleen lyhennyksen verran säästöjä. Maija ja Matti päättävät jatkaa säästämistä ja valitsevat kohteeksi Suomeen sijoittavan osakerahaston kasvuosuudet, jotta eläkkeelle jäädessään heillä olisi mahdollisuus matkustella tai ostaa maalta kakkosasunto.
Maijan ja Matin perustelu
- Pitkän koron rahaston tuotto voi jäädä matalan korkotason vallitessa liian vähäiseksi.
- Osakemarkkinoista ei tiedä, mutta kehitys jatkunee myönteisenä ja sijoitusaika on pitkä, joten riski kannattaa ottaa.
- Maija ja Matti luottavat suomalaisiin yrityksiin ja haluavat säilyttää niissä suomalaisen omistuksen.
- Kasvuosuudet ovat siitä hyviä, että tuotto jää kasvattamaan sijoitusta, eikä siitä tarvitse maksaa veroa ennekuin rahasto-osuuksia myy.
Eläkkeellä olevalla Villellä, 70 v. on mielestään tarpeeksi tuloja ja varallisuutta niin, ettei hänen tarvitse enää säästää. Siksi hän päättää lahjoittaa varallisuutta lapsenlapsilleen, jotka ovat vielä alle kouluikäisiä. Hän ostaa kullekin lapselle koko maailman alueelle sijoittavan osakerahaston rahasto-osuuksia 3 999 euron arvosta, koska alle 4 000 euron lahjasta ei mene lahjaveroa.
Villen perustelut
- Lapset saavat lahjoitukset käyttöönsä vasta täysi-ikäisinä, joten pitkällä aikavälillä parhaimman tuoton antaneet osakerahastot sopivat hyvin.
- Maailman osakemarkkinat antavat Villen mielestä parhaan tuoton suhteessa riskeihin.
Meeri, 65 v. muutti eläkkeelle jäätyään kaupunkiin vuokra-asuntoon ja päättää sijoittaa asuntonsa myyntihinnan niin, että saisi siitä täydennystä pieneen eläkkeeseensä. Meeri miettii, että eläkkeen ja sijoituksen tuoton tulisi riittää vuokraan ja jokapäiväisiin menoihin. Säästöjään hänen tarvitsee käyttää kuitenkin vain, jos hän joutuu maksamaan kalliita sairauskuluja. Sijoitusaika on näin ollen aika epämääräinen. Meeri päätyi valitsemaan pitkän koron rahaston tuotto-osuuksia.
Meerin perustelut
- Osakerahastot ovat Meerin mielestä liian riskialttiita.
- Lyhyen koron rahastojen tuotto on liian pieni ja rahat ovat kuitenkin pitkään sijoitettuna.
- Tuotto-osuuksista saatavan tuoton voi käyttää elämiseen ikään kuin ylimääräisenä.
Ristolla on 16 000 euron arvosta säästöjä yhdistelmärahastossa. Hänen tekee mieli kokeilla onneaan, ansaita nopeasti suuri summa, kuten hänen työtoverinsa kehuu tehneensä. Risto päättää sijoittaa 5 000 euroa vipurahastoon.
Riston perustelut
- Risto uskoo osakekurssien hyvään kehitykseen.
- Kehitys kannattaa hyödyntää rahastossa, jossa johdannaisten antamalla vivulla kurssikehitystä vielä parannetaan.
Tarja, 45 v. on lääkäri, joka on perinyt vanhemmiltaan 100 000 euroa. Tarja ei tarvitse rahoja, joten hän päättää sijoittaa ne tuottavasti kolmen kouluikäisen lapsensa myöhempään käyttöön. Tarjalla ei ole kokemusta sijoittamisesta. Pohdinnan jälkeen Tarja sijoittaa 34 000 euroa pitkän koron rahastoon, 33 000 euroa euroalueelle sijoittavaan osakerahastoon ja 33 000 euroa lääketeollisuuteen sijoittavaan kansainväliseen osakerahastoon.
Tarjan perustelut
- Tarja päättää hajauttaa sijoituksiaan, jotta riski pienenee.
- Pitkän koron rahasto on turvallinen sijoituskohde.
- Osakemarkkinat ovat laajentuneet euroalueelle, jossa sijoituskohteita on huomattavasti enemmän kuin vain Suomessa.
- Lääkärinä Tarja luottaa lääketeollisuuteen, joten siihen sijoittava osakerahasto kiinnostaa.
- Monet merkittävät lääketeollisuusyritykset sijaitsevat euroalueen ulkopuolella, kuten Sveitsissä, Englannissa ja Yhdysvalloissa, siksi hän valitsee kansainvälisen rahaston.
- Edellinen: Mitä kuluja sijoitusrahastoissa on?
- Seuraava: Miten hankitaan sijoitusrahasto-osuuksia?
Uutiskirje
Tilaa Pörssisäätiön viikoittainen uutiskirje. Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan valkoiseen kenttään ja klikkaa sen jälkeen "Tilaan".
Asiasanat
- Aloitteleva sijoittaja
- Analyytikkopaneeli
- apurahat
- Arvoyhtiöt
- Bjarne kallis
- Börskvällar
- Eira Palin-Lehtinen
- Ennusteet
- Erkki Sinkko
- ETF
- Eva Liljeblom
- Finanssiosaaminen
- Finanssivalvonta
- Hajauttaminen
- Hannu Angervuo
- Henri Elo
- Huijaukset
- Jari Koskinen
- Jarmo Leppiniemi
- Kansanosakkeet
- Karo Hämäläinen
- Kim Lindström
- Kimmo Sasi
- Kirjat
- kolumnit
- Korko-opas
- korkorahastot
- Korkosijoitukset
- Korot
- Kotimainen omistajuus
- Kotitaloudet
- Kouluttajalle
- Koulutus
- Kulut
- Kurssilasku
- Kurssinousu
- Lausunnot
- Liisan lista
- Listautuminen
- Markkinat
- Mikael Jungner
- Minna Martikainen
- Norjan malli
- Omien osakkeiden ostot
- Omistajaohjaus
- Opettajalle
- Opettajille
- Opetusmateriaalit
- Oppaat
- Osakeannit
- Osakeomistus
- Osingot
- Pääomanpalautukset
- Parhaat sijoittajasivut
- Politiikka
- Pörssi-illat
- Pörssi-ilta
- Ps-tili
- Raaka-aineet
- Rahapolitiikka
- Rahastot
- Riski
- Riskit
- Säästäminen
- Seppo Saario
- Sijoittaja kertoo
- Sijoittajansuoja
- Sijoittajasivut
- Sijoittajaviestintä
- Sijoittamien
- Sijoittaminen
- Sijoituskoulu
- Sijoitusmuotojen tuotto
- Sijoitusrahastot
- Sisäpiiri
- Sixten Korkman
- Stefan Wallin
- Subprime
- SuomiAreena
- Sykliset osakkeet
- Tappiot
- Tekninen analyysi
- Testi
- Tiedote
- Tiedotteet
- tilastot
- Timo Ritakallio
- Timo Rothovius
- Toimialat
- Toimitusjohtaja
- Tom Lindström
- Tomi Salo
- Tulokset
- Tunnusluvut
- Tuotot
- Tutkimukset
- Tutkimus
- Työkalut
- Vaalit 2011

