Mistä tietoa?

Torstai, 12. maaliskuuta, 2009

Sijoitusrahasto-opas

Sisältö

Asiasanat: Oppaat, Sijoittaminen, Sijoitusrahastot

Perustiedot sijoitusrahastosta saa niin sanotussa yksinkertaistetusta rahastoesitteessä, jollainen kaikkien eurooppalaisten sijoitusrahastojen on annettava. Varsinaisessa rahastoesitteessä on mukana myös rahaston säännöt. Suomessa osuuksiaan markkinoivien ulkomaisten rahastojen on julkistettava yksinkertaistettu rahastoesite joko suomeksi tai ruotsiksi tai muulla Rahoitustarkastuksen hyväksymällä kielellä. Rahastoyhtiöt tiedottavat hallinnoimistaan sijoitusrahastoista myös julkaisemalla rahastotiedotteita, puolivuotis- tai neljännesvuosikatsauksen ja vuosikertomuksen.

Ennen sijoitusrahaston valintaa on aina syytä tutustua ainakin yksinkertaistettuun rahastoesitteeseen. Vaivattomimmin tämä onnistuu rahastoyhtiöiden internet-sivuilla. Esite auttaa rahastojen vertailemista ja sopivan rahaston valintaa. Rahastoyhtiöllä on velvollisuus pitää yksinkertaistettu esite aina ajan tasalla ja säästäjien saatavilla. Esitteessä kerrotaan muun muassa rahaston sijoituspolitiikasta, sijoitustavoitteesta, tuotto-odotuksesta ja riskitasosta sekä rahaston aikaisemmasta tuotosta. Esitteessä on myös suositus siitä, kenelle rahasto sopii ja kannanotto sopivasta sijoitusajasta. Esitteessä on niin ikään tiedot rahasto-osuuksien merkinnästä, lunastuksesta sekä rahaston palkkioista sekä sijoittamisen kokonaiskuluista.

Tiedotusvälineet kertovat

Rahasto-osuuksien hintojen kehitystä voi seurata internetistä, teksti-tv:stä ja lehtien taloussivuilta, joilla julkaistaan kotimaisten ja myös ulkomaisten rahastojen hintatietoja. Kaikkien rahasto-osuuksien hintoja ei julkaista päivittäin. Useimmista taulukoista käyvät selville rahaston arvo, muutos edellisestä kaupantekopäivästä ja muutos kuukaudessa.

Rahastojen seuranta ja vertailu

Sijoitusrahastojen tuottoja kannattaa vertailla keskenään ja myös kilpaileviin sijoitusvaihtoehtoihin, kuten suoriin osake- tai joukkolainasijoituksiin. Myös tiedotusvälineet julkaisevat tällaisia vertailuja.

Vertailussa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kohteet ovat todella vertailukelpoisia. Useimmat rahastot kertovat säännöissään vertailuindeksin, jonka tuoton ne pyrkivät ylittämään. Kotimaisiin osakkeisiin sijoittavan rahaston vertailuindeksi voi olla Helsingin Pörssin laskemaan OMXH Cap -tuottoindeksi tai OMXH 25 -indeksi. Euroalueelle sijoittavan osakerahaston vertailuindeksinä käytetään esimerkiksi Euro STOXX 50 -indeksiä.

Rahastojen tuottojen vertailuun kannattaa valita riittävän pitkä tarkasteluajanjakso. Esimerkiksi osakerahastojen vertailussa on hyvä valita vähintään 3 - 5 vuotta. Vertailu vain muutaman menneen kuukauden tuottojen pohjalta saattaa johtaa hyvinkin vääriin odotuksiin rahastojen tuotoista. Aikaisemmin saadut tuotot eivät kuitenkaan takaa vastaavia tuottoja tulevaisuudessa.

Korkorahaston tuottoa voi verrata esimerkiksi talletuksista tai muista korkoa tuottavista sijoituskohteista saataviin tuottoihin. Euroalueelle sijoittavan korkorahaston tuottoa verrataan alueen korkoindeksiin. Jos rahasto jakaa sijoituksensa sekä osakkeisiin että joukkolainoihin, pitää ottaa huomioon, missä suhteessa se sijoittaa osakkeisiin ja korkokohteisiin ja painottaa vertailuindeksejä samoin, esimerkiksi 50 % korkoindeksin tuotosta ja 50 % osakeindeksin tuotosta.

Sijoitusrahastojen vertailuun on käytettävissä entistä enemmän valmista aineistoa. Suomen Sijoitusrahastoyhdistys julkaisee hyödyllistä tietoa kotimaisista ja ulkomaisista rahastoista kotisivuillaan www.sijoitusrahastot.fi sekä Rahastoraportissa, joka ilmestyy kuukausittain sekä painettuna että internetissä.

Eri rahastojen menestystä voi verrata myös Morningstarin ja Eufexin palveluiden avulla. Molempiin voi tutustua palveluntarjoajien omilla sivuilla internetissä. Morningstar jaottelee rahastot niin, että samanlaisen sijoituspolitiikan valinneet sijoitusrahastot kuuluvat samaan luokkaan. Tuottovertailussa otetaan huomioon rahaston tuotto, merkintäpalkkio ja volatiliteetti. Rahastot asetetaan riskikorjatun tuoton mukaan paremmuusjärjestykseen omassa luokassaan.

Rahastoraportissa vertaillaan kaikkien kotimaisten ja myös useiden ulkomaisten rahastojen tuottoa ja riskiä eripituisilta ajanjaksoilta. Siinä on valmiiksi laskettuina joukko tunnuslukuja, joiden avulla voi tarkastella rahastosijoitusten toteutuneita tuottoja sekä niiden toteutumiseen liittynyttä riskiä. Raportista selviävät myös lukujen selitykset.

Painettua raporttia voi tilata puhelimitse numerosta 09-6227 8770. Raportti on maksullinen (180 euroa vuodessa). Tilauksen voi tehdä sähköisesti www.sijoitustutkimus.fi. Maksutta voi tutustua kuukauden vanhaan raporttiin.

Katsausten tunnusluvut

Osuudenomistaja pystyy seuraamaan rahaston salkunhoitajan työn tuloksia sijoitusrahastojen katsauksissaan julkaisemien tunnuslukujen avulla. Niistä selviävät aktiivisuus, riskinotto ja tuoton poikkeaminen viiteindeksin tuotosta sekä rahaston kulut. Julkaistavat tunnusluvut ovat: volatiliteetti, tracking error, TER-luku, salkun kiertonopeus sekä rahaston kaupankäyntikulut.

Volatiliteetti eli standardipoikkeama. Tunnusluku mittaa riskiä, joka aiheutuu tuoton heilahteluista, kun arvopapereiden hinnat vaihtelevat. Prosenttiluku kertoo, miten rahasto-osuuden tuotto poikkeaa eri aikoina keskimääräisestä vuositason tuotosta. Mitä suurempi volatiliteetti rahastolla on, sitä riskipitoisempi sijoitus on, ja sitä enemmän rahasto-osuuden tuotto voi vaihdella.

Jos rahaston volatiliteetti on esimerkiksi 20 % ja odotettu tuotto 15 %, rahaston vuotuisen tuoton vaihteluväli on kahden kolmasosan todennäköisyydellä -5 prosentista (15 %-20 %) +35 prosenttiin (15 %+20 %). Jos volatiliteetti on 10 % ja odotettu vuotuinen tuotto on sama kuin edellä eli 15 %, rahasto-osuuden vuotuisen tuoton vaihteluväli on todennäköisesti kahtena vuonna kolmesta +5 prosentista (15%-10%) +25 prosenttiin (15%+10%).

Alle 10 prosentin volatiliteettia voidaan pitää kohtuullisena riskitasona ja yli 20 prosentin volatiliteettia melko korkeana.

Tracking error eli aktiivinen riski. Tunnusluku, jolla mitataan sijoitusrahaston tuottoa vertailuindeksin tuottoon. Prosenttiluku kertoo, paljonko rahasto on poikennut vertailuindeksistä. Korkea luku merkitsee, että sijoituksen tuotto on vaihdellut voimakkaasti. Pieni luku taas kertoo siitä, että tuotto seurailee vertailuindeksin tuottoa.

TER-luku. Tunnusluku kuvaa rahastoyhtiöiden perimien palkkioiden osuutta rahaston pääomasta. TER on lyhennys englanninkielisestä termistä Total Expence Ratio, suomeksi kokonaiskustannussuhde. Lukuun sisältyvät hallinnointi- ja säilytyspalkkiot, mahdolliset tilinhoito- ja muut pankkikulut sekä mahdolliset muut kulut, jotka voidaan veloittaa suoraan rahaston pääomasta. TER-lukuun eivät sisälly kaupankäyntikulut, joita aiheutuu uusien osuuksien merkinnästä, vanhojen lunastuksesta tai tuottojen hankkimiseksi tehdyistä kaupoista. Rahasto-osuusrahastoista ilmoitetaan ns. synteettinen TER-luku, joka muodostuu rahaston toimintakustannusten kokonaismäärästä, johon lisätään kohderahastoissa olevien omistusosuuksien aiheuttamat kustannukset sekä kohderahastojen perimät merkintä- ja lunastuspalkkiot. Näin saatu luku jaetaan rahaston keskimääräisillä nettovaroilla.

Salkun kiertonopeus. Tunnusluku kertoo, montako kertaa rahaston arvopaperit ovat keskimäärin vaihtuneet raportointijakson aikana. Se kuvastaa salkunhoitajan aktiivisuutta. Luvussa verrataan jakson aikana joko hankittujen tai myytyjen arvopaperikauppojen yhteissummaa rahaston keskimääräiseen pääomaan. Vertailuluvuksi valitaan pienempi summa. Jos kiertonopeus on 1, se tarkoittaa, että rahaston arvopaperit ovat vaihtuneet keskimäärin kerran jakson aikana.

Rahaston kaupankäyntikulut kerrotaan raportointijaksoa edeltävän 12 kuukauden ajalta prosentteina rahastopääomasta. Arvopaperikaupasta aihetuviksi kuluiksi katsotaan välittäjille maksettavat palkkiot sekä valuutanvaihdosta aiheutuvat kulut. Monilla markkinapaikoilla käydään kauppaa ilman erillisiä kuluja, jolloin palkkiot sisältyvät arvopaperien osto- ja myyntihinnan erotukseen. Korkomarkkinoilla tämä on normaali tapa. Mikäli rahastoyhtiö käy kauppaa myös nettohinnoilla ilman erillistä välityspalkkiota, on tästä mainittava kaupankäyntikulujen ilmoittamisen yhteydessä.

Kaupankäyntikulujen yhteydessä ilmoitetaan lähipiirille, esim. oman pankkikonsernin pörssivälittäjälle, maksettujen välityspalkkioiden osuus kokonaispalkkiosta. Lähipiirin palkkiot ilmoitetaan rahastokohtaisesti prosenttiosuutena rahaston maksamista välityspalkkiosta.