Suomen arvopaperimarkkinoiden puitteet

Tiistai, 21. huhtikuuta, 2009

Sisältö

Asiasanat: Oppaat, Markkinat, Kouluttajalle, Opettajalle

Teksti: Sarianna Toivonen

Suomen arvopaperimarkkinat ovat 1980-luvulta alkaen käyneet läpi merkittävän rakennemuutoksen. Kun rahoitusmarkkinoita liberalisoitiin ja pankkikriisiä seurasi pankkisektorin rakennemuutos, arvopaperimarkkinat alkoivat nousta tärkeään asemaan rahoituksen välityksessä.

Markkinat ovat myös kansainvälistyneet. Euro otettiin arvopaperimarkkinoilla käyttöön 1.1.1999 lähtien.

Osakemarkkinat

Suomen osakekauppa on pitkälti keskittynyt NASDAQ OMX Helsinki -pörssiin, joka on osa kansainvälistä NASDAQ OMX -konsernia. Suomalaisilla osakkeilla käydään kauppaa myös muilla kansainvälisillä markkinapaikoilla.

NASDAQ OMX syntyi, kun Pohjoismaissa ja Baltiassa pörssejä ylläpitänyt OMX ja amerikkalainen teknologiapörssi NASDAQ yhdistyivät vuonna 2008.

Konserni omistaa ja ylläpitää pörssejä ja markkinapaikkoja Yhdysvalloissa, Euroopassa, Pohjoismaissa ja Baltiassa. Lisäksi NASDAQ OMX:n teknologia tukee yli 70 pörssin, selvitysorganisaation ja arvopaperikeskuksen toimintaa yli 50 maassa.

Vuoden 2008 lopussa NASDAQ OMX Helsingissä oli listattuna 129 yhtiötä, joiden markkina-arvo oli yhteensä 116 miljardia euroa.

Lisätietoa NASDAQ OMX -yhtiöstä ja NASDAQ OMX Helsinki -pörssistä.

Korkomarkkinat

Joukkolainojen kauppa käydään pääosin pankkien välisillä tukkumarkkinoilla. Suurin liikkeeseenlaskija on Suomen valtio. Muita joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita ovat pankit, kiinnitysluottolaitokset, kuntasektori sekä yritykset.

Valuuttakurssiriskin poistuttua suomalaisiin lainoihin sijoittava ulkomainen sijoittajakunta on laajentunut ja toisaalta suomalaiset ovat lisänneet sijoittamista euroalueen lainoihin. Suomalaisille on nykyisin tarjolla myös monenlaisia sijoituspalveluyritysten liikkeeseen laskemia ja välittämiä indeksilainoja.

Kotitalouksille suunnattuja tuotto-obligaatioita lukuun ottamatta valtion lainat on suunnattu institutionaalisille sijoittajille Suomessa ja ulkomailla. Valtiokonttori laskee liikkeeseen Tuotto-obligaatioita muutaman kerran vuodessa. Niitä myyvät Valtiokonttori ja Valtiokonttorin valtuuttamat pankit.

Suomen valtion lainoilla on paras luottoluokitus AAA. Korkoero esimerkiksi Saksan valtion joukkolainojen korkoihin on kapea. Suomalaisten yritysten aktiivisuus joukkolainamarkkinoilla on ollut vähäistä. Vain suurimmilla suomalaisilla yhtiöillä on luottoluokituksia, jotka ovat tarpeen kansainvälisillä markkinoilla.

Valtion rahoitusta hoitaa Valtiokonttori. Valtion joukkolainaa, jota lasketaan liikkeeseen eri ajankohtina siten, että nimelliskorko ja erääntymispäivä ovat samat, kutsutaan sarjalainaksi tai sarjaobligaatiolainaksi. Kun tällaista lainaa on liikkeessä runsaasti eli se on likvidi, muut liikkeeseenlaskijat voivat käyttää sen korkoa viitekorkona omissa lainoissaan. Näin valtion joukkolainasta tulee viitelaina.

Lainojen likviditeettiä ja jälkimarkkinoita pitävät yllä Valtiokonttorin valitsemat kansainväliset markkinatakaajat. Suuri osa viitelainojen kaupasta käydään avoimilla sähköisillä markkinapaikoilla. Suomalaisten lainojen korkotaso määräytyy siis kansainvälisillä markkinoilla.

Valtio, yritykset, pankit ja yhteisöt laskevat rahamarkkinoilla liikkeeseen lyhytaikaisia jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja, valtion velkasitoumuksia, yritys- ja sijoitustodistuksia. Euroalueen lyhyet markkinakorot eli euriborkorot pohjautuvat pankkien välisiin lainarahan korkoihin. Lyhyimmän euriborin maturiteetti on yksi viikko, pisimmän 12 kuukautta.

Lisätietoja valtion lainoista.

Johdannaismarkkinat

NASDAQ OMX -konserni on keskittänyt pohjoismaiden johdannaiskaupankäynnin Tukholmaan. Suomalaisten yritysten johdannaisilla käydään kauppaa myös saksalais-sveitsiläisessä johdannaispörssissä, Eurexissa.

Lisätietoa johdannaista NASDAQ OMXista ja Eurexista.

Kaupankäynti warranteilla

Kaupankäynti warranteilla aloitettiin Helsingin pörssissä vuoden 2001 alkupuolella. Liikkeeseenlaskettujen warranttien määrä on kasvanut nopeasti ja pörssin eniten vaihdetuille osakkeille on olemassa monenlaisia warrantteja. Erilaisten warranttien tarkemmat tiedot ja ehdot kerrotaan tarkoin liikkeeseenlaskijoiden omilla sivuilla.

Lisätietoa warranteista pörssin sivuilta.

Sijoitusrahastot

Kaikkien Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahastopääoma oli 31.1.2009 yhteensä 41,2 miljardia euroa.

Suomessa oli vuoden 28.2.2009 rekisteröity 600 rahastoa, joista 111 oli erikoisrahastoja.

Kuukausittain ilmestyvää Rahastoraporttia julkaisee Suomen Sijoitusrahastoyhdistys. Raporttiin on laskettu sijoitusrahastojen tuottoja eripituisille ajanjaksoille sekä muun muassa riskitunnuslukuja. Rahastoraportissa kerrotaan myös rahastojen veloittamat palkkiot ja rahastojen yhteystiedot.

Internetissä rahastoportaalien määrä on kasvanut sijoittajien määrän myötä ja sijoituspäätöksen tekemisen helpottamiseksi on monia apuvälineitä, kuten Morningstar-tähditykset ja Eufex-arviointityökalut.

Lisätietoa sijoitusrahastoista Sijoitusrahastoyhdistyksen sivuilta ja osakerahastoista pörssin sivuilta.

Sijoittajat

Institutionaaliset sijoittajat omistavat suurimman osan suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista ja instituutioista suuri osa on ulkomaisia. Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 28.2.2008 lopussa noin 50 prosenttia ja kotitalouksien noin 18 prosenttia.

Suurimmat kotimaiset institutionaaliset sijoittajat ovat eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja sijoitusrahastot. Suomessa lakisääteiset työeläkkeet ovat yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidossa.

Pörssisäätiön vuonna 2006 teettämän tutkimuksen mukaan kotitalouksista 50 prosenttia omisti arvopapereita (osakkeita sekä sijoitusrahasto-osuuksia), 23 prosenttia osakkeita ja 31 prosenttia sijoitusrahasto-osuuksia.

Kotimaisten osakkeenomistajien omistukset kirjataan arvo-osuusrekistereissä pidettäville arvo-osuustileille. Arvo-osuusjärjestelmää ylläpitää arvopaperikeskuksena toimiva Euroclear, joka ylläpitää myös ajantasaista omistusrekisteriä eli arvo-osuusjärjestelmää. Suurin osa lainakannasta on niin ikään mukana arvo-osuusjärjestelmässä.

Kaikkien arvo-osuusjärjestelmään liittyneiden yhtiöiden osakkeenomistajien on avattava arvo-osuustili. Ulkomaalaisen omistamat arvo-osuudet voidaan kirjata omistajaluetteloon arvo-osuusrekisterin pitäjän tai arvopaperinvälittäjän nimiin eli hallintarekisteröidä. Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajilla on oikeus osinkoihin ja kaikkiin osakkeisiin liittyviin merkintä- ja muihin taloudellisiin oikeuksiin.

Äänivallan käyttö yhtiökokouksessa edellyttää kuitenkin myös ulkomaalaisilta omistuksen rekisteröimistä. Jos osakkeenomistaja haluaa käyttää hallinnoimisoikeuksia, hänen on rekisteröitävä osakkeet omiin nimiinsä vähintään viisi päivää ennen yhtiökokousta. Yhtiökokouksiin osallistuminen edellyttää yleensä myös ilmoittautumista etukäteen.

Tilastoja osakkeenomistajista ja lisätietoja arvo-osuusjärjestelmästä.

Enemmän arvopaperikeskuksesta kappaleessa Kaupankäynti pörssissä.