Pörssisäätiö

Tiistai, 7. syyskuuta, 2010

Talousopettajat hakivat tuoreinta tietoa

Asiasanat: Sijoittaminen, Opettajalle

Teksti: Petteri Numminen

Taloustiedon opettajat - täysi salillinen - hyrisivät, kun Aalto-yliopiston professori Jarmo Leppiniemi pudotteli tasaisin väliajoin pieniä vitsejä. Esityksen aiheena oli ”Kuka suomalaiset pörssiyhtiöt omistaa ja miksi sillä on väliä?” Vastaus esityksen ensimmäiseen kysymykseen tuli kuin kaupan hyllyltä: - Minä omistan, ja aika moni teistä.

Seuraava kysymys olikin sitten vaativampi. Leppiniemi keskittyi kahteen asiaan. Sijoittajalle suomalaisten yritysten omistamiselle on väliä, koska kotimaisista pörssiyhtiöistä on helppo saada tietoa, ja tämä puolestaan tarkoittaa parempaa riskinhallintaa ja siten varmempia tuottoja.

Toinen hyvä syy omistaa suomalaisia osakkeita on sitten laajempi kokonaisuus. Suomalaisesta omistajuudesta hyötyy koko yhteiskunta.

Opettajille puhuessaan Leppiniemi nosti esiin oppilaiden tulevaisuuden. Suomalainen omistus on Leppiniemen mukaan takaamassa sitä, että nykyisille koululaisille löytyy vaativia töitä kotimaasta.

Yhteiskunnallisen merkityksen ohessa Leppiniemi viljeli huumoria ja antoi myös suoraa sijoitusneuvontaa. Opettajat saivat esimerkiksi vinkin, että jos tavoitteena on ostaa eläkepäiviksi linna Ranskasta, rahat kannattaa sijoittaa isolla riskillä pörssin pieniin yrityksiin. Riski on kova molempiin suuntiin, arvon satakertaistuminen tai konkurssi ovat molemmat varteenotettavia vaihtoehtoja, kertoi Leppiniemi.

- Todellisuudessa en tavoittele linnaa Ranskasta, koska vaimon kanssa emme päässeet sopimukseen siitä, kumpi siivoaa.

Yleisöllä on hauskaa.

Leppiniemi esitteli myös kolikon kääntöpuolta: miksi yrityksille on tärkeää, että sillä on kotimaisia sijoittajia omistajinaan? Syinä ovat kasvolliset omistajat ja näiden toiminnan ennustamisen helppous. Merkittävää on myös se, että kotimainen omistajuus on usein edellytys sille, että yritys voi ylipäätään kuvitella saavansa kansainvälisiä sijoittajia kiinnostumaan itsestään.

Kiinan talous
kiinnostuksen kohteena

Suomen Pankin ekonomisti Seija Parviainen kävi omassa esityksessään läpi kansainvälisen talouden myllännyttä kriisiä. Opettajia kiinnostivat erityisesti Kiinan rooli ja toisaalta se, miten paljon nyt iskeneessä lamassa on samankaltaisuuksia 1930-vaihteen suuren laman kanssa.

Parviainen avasi talouden lukuja ja esitti myös erittäin pitkän aikavälin ennusteita siitä, miten kansantaloudet tulevat toimeen lainojen ja ikääntyvien väestöpohjien kanssa.

Suomessa on viime aikoina puitu paljon eläkeasioita, ja Parviaisen esitys päättyikin Suomen kansantalouden uhkiin.

Suomen väestöpohja vanhenee aiemmin kuin muualla Euroopassa. Siksi eläkekysymys on täällä pinnalla jo nyt. Uhkana on, että korkean tuottavuuden alojen osuus kansantaloudesta pienenee, ja tilalle tulee matalan tuottavuuden aloja.

Kemira: ei enää vain
kemian opettajille

Aamupäivän laajempien esitysten jälkeen Helsingin tilaisuudessa esiteltiin, miten Kemira hakee kasvua innovoinnista ja uudistumisesta. Kemiran ”stoori” kun on jonkin aikaa jo ollut keskittyminen puhtaaseen veteen. Alalta odotetaan voimakasta kasvua ja veden nousemista öljytuotannon kaltaiseksi tekijäksi markkinoilla. Kemiran johtaja Ilkka Pollari kertoi kuvaavasti Kemiran visioista ja strategiasta sekä avasi yhtiön historiaa kuulijoille

Yhtiö on kokenut muutoksia viime vuosikymmenen aikana. Kemian alan valtionyhtiö muuntautui nopeasti kansainvälistyväksi pörssiyhtiöksi keskittymällä ydinosaamiseensa. Kemira on nykyään maailman johtava vesikemian yritys.

Kemira hakee muutosta verkottumalla yhteisöjen ja yliopistojen kanssa, järjestämällä innovaatio- ja keksintökilpailuja ja olemalla mukana erilaisissa kehitysprojekteissa

Opettajien silmissä Kemira oli ympäristöstä huolehtiva, kestävän kehityksen yhtiö ja erityisesti opettajia kiinnosti yhteistyö oppilaitosten kanssa.

Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila puolestaan johdatteli kuulijoita letkeään tyyliinsä aiheeseen ”Miksi korot vaihtelevat ja voiko niitä ennustaa”. Esitys avasi havainnollisesti korkojen määräytymisen syitä ja seurauksia. Korkoja maksaa myös moni opettaja omassa elämässään ja esityksestä sai jopa konkreettisia käytännön vinkkejä.

Opet talousopissa
jo neljättä kertaa

Tilaisuuden avannut opetusneuvos Kristiina Kaihari-Salminen Opetushallituksesta kertoi heti aamunavauksessa, että historian ja yhteiskunnan opettajille järjestetty päivä on muuttumassa perinteeksi. Nyt liikkeellä oltiin neljättä kertaa.

Päivän kestävät ”Talous tutuksi” -tilaisuudet on tarkoitettu historian- ja yhteiskuntaopin opettajille.

- Tiedän, että salissa on ainakin yksi matematiikan opettajakin, iloitsi päivän puheenjohtajana toiminut lehtori Riitta Mikkola HYOL:ista eli Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitosta.

Koulutuspäivät jatkuvat maakunnissa. Tilaisuuksien ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät HYOL:in sivuilta. Vaasassa 29. syyskuuta järjestettävä koulutuspäivä on ruotsinkielinen.

Talous tutuksi -järjestelyistä vastaa HYOL yhteistyössä Pörssisäätiön, Finanssialan Keskusliiton, Opetushallituksen, Suomen Pankin ja Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa.

• HYOL:in sivulla julkaistaan osa esityksistä: http://www.hyol.fi/opetuksen-tueksi/talous-tutuksi-materiaalit.html Helsingin päivän kaikki esitykset löytyvät jo sivulta.

Aiemmin Pörssisäätiön sivuilla

Opettajien näkökulma koulutukseen (09/2009)