Täpötäysi sali avasi syksyn Pörssi-illat

Keskiviikko, 4. marraskuuta, 2009

Teksti: Petteri Numminen

Pörssi-ilta Helsingissä. Lehtereitään myöten täysi juhlasali Helsingin Pörssitalossa avasi syksyn Pörssi-illat. Kävijäkunta jakautui kahteen ryhmään, tyylikkäästi harmaantuneisiin sijoittajiin ja opiskelijoihin. Yhteistä oli kiinnostus illan aikana esiintyneisiin neljään yhtiöön.

Ensimmäisen esityksen veti kuitenkin Helsingin pörssin eli Nasdaq OMX Helsingin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl. Aiheena oli ”Sijoittaja pörssikaupan myllerryksessä” ja katsaus Helsingin pörssin viimevuotisiin muutoksiin olikin melkoisen tapahtumavyöryn purkamista.

Pörssin toimitusjohtajan ydinviesti sijoittajille oli kuitenkin rauhoittava.

- Täytyykö osata käyttäytyä erilailla? Ei vielä. Kannattaa kuitenkin varautua päivään, jolloin toimeksiannon lisäksi pitää valita, missä kauppa toteutetaan.

Lauri Rosendahl kuvasi, miten pörssit ympäri maailman ovat liittyneet 2000-luvun aikana toisiinsa ja kasvaneet valtaviksi monikansallisiksi yrityksiksi. Euroopassa. Avain liittoutumisiin oli MiFid eli Euroopan Unionin rahoitusmarkkinoita säätelevä direktiivi.

Yksityisen sijoittajan toimintoihin muutos ei ole Rosendahlin mukaan vielä vaikuttanut, mutta jatkossa tilanne voi muuttua. Samainen MiFid-direktiivi nimittäin avasi markkinat myös perinteisten pörssien ulkopuolisille kauppapaikoille, joita on syntynyt viime vuosina nopeaan tahtiin.

Rosendahl esitteli niin sanottujen vaihtoehtoisten markkinapaikkojen ohelle tulleet kaksi muuta kaupankäyntitapaa. Ensimmäinen ovat niin sanotut SI:t, mikä tarkoittaa sitä, että pankit voivat hoitaa osakekauppaa sisäisesti ilman, että osakekaupat näkyvät pörssin kaupankäynti-informaatiossa. Suomessa esimerkiksi Nordea voi toimia näin.

Hämmentävämpi nimitys oli toisella kauppapaikkalajilla: ”dark pool”, kuulostaa uhkaavalta, samoin Rosendahlin suomennos ”pimeät kamarit”. Nämä ovat kauppapaikkoja, joissa osakkeita siirtyy eri osapuolten välillä suurina blokkikauppoina pörssin ulkopuolella.

Sekä SI:t että dark pool -kauppapaikat eivät sinänsä vaikuta piensijoittajan elämään, mutta osakkeiden hintamielikuvan ja kauppojen määrän arviointi on jatkossa vaikeampaa. Myös sisäpiirikauppojen valvonta vaikeutuu. ”Markkinavalvojalle tästä tulee haastavaa. Finanssivalvontaa ei käy kateeksi.”

Rosendahl rauhoitteli sijoittajia ja kertoi, miksi vahva Nasdaq OMX on sijoittajan etu: ”Me olemme ainakin täällä paikallisesti läsnä”. Suomalaisten osakkeiden kaupasta Nasdaq OMX hoitaa nykyisin noin 85%, loput kaupoista tehdään uusilla markkinapaikoilla.

Suomen laajimmin omistettu pörssiyhtiö: Elisa

Seuraavan esityksen aikana melkoinen osa yleisöä pääsi jumppaamaan, sillä puheenjohtaja Erkki Helaniemi pyysi esityksensä alkupuolella kaikkia salissa istuvia Elisan osakkeita omistavia nostamaan kätensä ylös. Poikkeuksellisen moni – toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan lisäksi - nosti kätensä. Elisa on historiansa vuoksi maan laajimmin omistettu yritys ja Pörssisäätiön kansanosakkeet-listan pitkäaikainen kärki.

Mattila kävi läpi yrityksen tuoreet luvut ja avasi massamarkkinoihin perustuvan yrityksen liiketoimintaa. Mattila kertoi Suomen olevan nopeasti kasvavan mobiililaajakaistan käytössä johtava maa. Yleisöä kiinnosti tietysti myös Elisan äskettäin päättämä pääomapalautus ja erityisesti sen ilmoittaminen verottajalle. Mattila lupasi Elisan sivuille ohjeet verottajaa varten.

Nostetta bisneksessä - sitten, kun nousu alkaa: Konecranes

- Niin kauan, kuin maan vetovoima toimii, näillä tuotteilla on kysyntää, tiivisti Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark yrityksensä idean. Lundmark esitteli Konecranesin liiketoiminnan jakoa huoltopalveluihin ja laitteiden valmistukseen.

- Laitemarkkinoilla puolet kysynnästä on kadonnut, kertoi Lundmark talouskurimuksesta. Olosuhteet huomioon ottaen Konecranesilla menee kuitenkin ”hyvin”, sillä yritys on voittanut markkinaosuuksia ja se laajenee edelleen. Esimerkiksi Kiinassa on Lundmarkin mukaan loppusuoralla suurehko yritysosto. Silti Lundmark ei vielä uskaltanut sanoa, että merkkejä noususta olisi näkyvissä Konecranesin toimialalla.

Pörssin tuorein esittäytyi: Aktia

Maailmanlaajuisesti toimivasta Konecranesista siirryttiin sujuvasti Aktiaan, pörssin tuoreimpaan tulokkaaseen. Pankin toiminta-alueena ovat rannikkoseutu Loviisasta Ouluun ja maan suurimmat kasvukeskukset. Erikoisinta Aktiassa on hurja osakasmäärä, noin 50 000. Osakkaita voisi olla vieläkin enemmän, sillä yhtiöltä on edelleen ”kateissa” noin 20 000 ihmistä, jotka Veritaksen vakuutussyhtiön asiakkaina ovat oikeutettuja omistamaan Aktiaa.

Aktia mietti listautumista pitkään, noin 15 vuotta, kertoi johtaja Taru Narvanmaa.

- Pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl kertoi, että tuona aikana pörssin nimi vaihtui viisi kertaa.

Yleisökeskustelussa nousi esiin Aktian pääomistajina olevien säätiöiden tavoitteet (”osinkotuotto”) ja mahdollinen liittoutuminen Ålandsbankenin kanssa (”yhteistyötä teemme, ei suunnitelmia laajemmasta”).

Rautakauppa kiinnosti: Kesko

Yleisö jaksoi kuunnella illan viimeisenkin esiintyjän, Keskon rahoitus- ja talousjohtajan Arja Talman katsauksen kauppajätin tilanteeseen laman keskellä. Ruokakaupan puolella sujuu paremmin, koska ihmisten on pakko syödä lamankin aikana. Rautakauppojen ovi ei sen sijaan oikein vielä käy - varsinkaan Venäjällä ja Baltiassa.

Yleisöä Kesko puhutti eniten koko iltana, ja nimenomaan Talmankin mainitsema Venäjän tilanne. Sieltä Kesko odottaa tulevaisuudessa kasvua. Yleisöä kiinnosti erityisesti, voisiko mahdollisuuksia olla rautakauppapuolen lisäksi myös ruokakaupoille.

- Hypermarket-rautakauppa -yhdistelmä samassa kiinteistössä voisi toimia ja sen osaaminen olla kilpailuetu Keskolle.

—