Pörssisäätiö

Torstai, 22. heinäkuuta, 2010

Toimialahajauttaminen vähentää riskiä

Asiasanat: Sijoittaminen, Hajauttaminen, Toimialat, Riskit

Teksti: Juha Europaeus

Rahoitusteorian mukaan osakemarkkinoilla ei ole ilmaisia lounaita yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Hajauttamalla osakesijoitukset useaan kohteeseen riski pienenee ilman, että tuotto-odotuksesta tarvitsee tinkiä.

Hajauttamista voi harrastaa monella tavalla: omaisuuslajeittain, kansainvälisesti ja toimialoittain.

- Hajauttaminen eri toimialoille on jopa kansainvälistä hajauttamista tärkeämpää, sanoo Oulun yliopiston laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallunki.

- Hajauttamalla saa puolet pois osakemarkkinoiden riskistä.

Erityisesti kansainvälisestä hajauttamisesta on tullut viime vuosina haastavaa. Syy on osakekurssien yhteisvaihtelun (rahoitustermein kovarianssin) lisääntyminen. Pörssit Yhdysvalloissa, Aasiassa ja Euroopassa liikkuvat entistä enemmän samaan suuntaan.

Tämä nähtiin viimeksi syksyllä 2008, jolloin finanssikriisi romahdutti kurssit ympäri maailman. Finanssikriisi oli niin sanottu systemaattinen markkinariski, jota ei toimialahajauttamisella olisi voinut välttää.

Teollisuus yliedustettuna

Vaikka eri maiden pörssi-indeksit liikkuvat samansuuntaisesti, niin toimialoittain tuotot vaihtelevat suuresti. Vuosikymmenen takainen teknologiakupla oli tästä hyvä esimerkki. Kupla koski silloin yhtä toimialaa, muualla kuplasta ei ollut tietoakaan.

Toimialakohtainen hajauttaminen onnistuu myös Helsingin pörssissä - joskaan ei täysin optimaalisella tavalla. Muutama sektoria on kotipörssissämme yliedustettuna suhteessa niiden kansainväliseen painoarvoon.

Helsingin pörssissä on edustava joukko teollisuustuotteita ja -palveluja tarjoavia yrityksiä sekä informaatioteknologia-alan yhtiöitä.
Perusteollisuutta on suurin piirtein saman verran kuin muissa pohjoismaissa.

Sen sijaan muilla sektoreilla pörssilista on varsin niukka. Helsingistä löytyy vain yksi puhdas lääkeyhtiö (Orion), yksi vähittäiskauppaketju (Kesko) ja yksi yhdyskuntapalveluyhtiö (Fortum).

Suora toimialojen vertailu on kuitenkin vaikeaa pörssin oman luokituksen takia. Helsingissä käytetään maailmalla yleisesti käytössä olevaa sektoriluokittelua, joka jakautuu kymmeneen päätoimialaan (energia, perusteollisuus, teollisuustuotteet ja -palvelut, kulutustavarat ja -palvelut, päivittäistavarat, terveydenhuolto, rahoitus, informaatioteknologia, tietoliikennepalvelut ja yhdyskuntapalvelut).

Kuluttajabrändejä vähän

Sektorit jakautuvat varsinaisiin toimialoihin, joista monia ei löydy Helsingistä lainkaan. Meiltä puuttuu kokonaan esimerkiksi autoteollisuus, puolustusteollisuus, tupakkateollisuus ja kosmetiikkateollisuus.

Kansainvälisten kuluttajabrändienkin lista on lyhyt.
Esimerkiksi Tukholman pörssin toimialajakauma on jo monipuolisempi. Tukholmassa on jotakuinkin saman verran perusteollisuutta ja teollisuustuotteita kuin Helsingissä, mutta yli puolet enemmän kulutustavaroita ja palveluita tarjoavia yhtiöitä. Terveydenhuolto-kategoriassa on Helsingissä viisi yhtiötä, Tukholmassa 29 yhtiötä.

Oslon pörssi taas on Helsinkiä selvemmin keskittynyt yhdelle toimialalle. Oslossa energia-toimialan alta löytyy 55 yhtiötä, Helsingistä yksi (Neste Oil).

Kansainvälinen toimialaluokitus vetää väistämättä mutkia suoriksi. Esimerkiksi Helsingissä teollisuustuotteet ja -palvelut -kategoriaan on niputettu niinkin erilaisia yhtiöitä kuin Finnair, Turkistuottajat, Kone ja Trainer’s House.

Sijoittajan täytyy siis pohtia hajauttamista yhtiöiden todellisen liiketoiminnan, ei toimialanimikkeiden perusteella.