Perjantai, 17. huhtikuuta, 2009
Ulkomaisten yritysostot monenkirjavia
Kun ulkomainen yritys ostaa suomalaisen pörssiyhtiön, julkisuudessa arvioidaan usein, että kauppa on meille epäedullinen. Kaupan uskotaan tapahtuneen pilkkahinnalla ja pahimmillaan johtavan siihen, että kannattava yritys lopettaa toimintansa Suomessa.
Oulun yliopiston tuore tutkimus kumoaa nämä uskomukset. Pörssisäätiön apurahan saaneessa tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan 22 yrityskauppaa vuosina 1998–2007.
– Yrityskauppojen syitä ja seurauksia on melkein yhtä paljon kuin itse yrityskauppoja. Kaupan kohteena on hyviä yhtiöitä, mutta myös erittäin huonossa taloudellisessa tilanteessa olevia yhtiöitä, painotti professori
Yrityskaupan taustalla oli yleensä toimialan murros, houkuttelevat tuotteet tai markkinat. Professori yllättyi itsekin tutkimuksen tuloksista.
– Epäilin aluksi, voiko kuva yrityskaupoista olla todella näin heterogeeninen. Tiedotusvälineet vievät harhaan, Kallunki sanoi.
Vain kahdessa tapauksessa kaikista 22:sta kauppa johti yritystoiminnan lopettamiseen Suomessa. Kyseessä olivat Eimo ja Perlos, jotka olisivat todennäköisesti kokeneet saman kohtalon ilman ulkomaista ostajaakin.
– Mitalilla on toinenkin puoli. Suurin osa ostetuista yrityksistä on kuitenkin jatkanut toimintaa Suomessa. Useat yhtiöt ovat tehneet merkittäviä investointeja Suomeen kaupan jälkeen, jatkoi Kallunki.
Preemiot hyvällä tasolla
Suomalaisyritykset eivät siirtyneet ulkomaiselle omistajalle pilkkahinnalla. Tutkimuksessa kauppahintojen arvioidaan olleen vähintäänkin kohtuullisia suhteessa yhtiöiden taloudelliseen tilanteeseen.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan yrityskaupoissa maksetaan preemiota eli ylihintaa keskimäärin 30–40 prosenttia markkinahinnasta. Tämäkin taso ylittyi viidessä tutkitussa kaupassa, kun kauppahintaa verrattiin edeltävän päivän kurssiin.
Muhevimmaksi preemio nousi Cultor-kaupassa, 120 prosenttiin. Tosin jos huomioidaan Cultorin pitempiaikainen kurssikehitys, kauppahinta asettui vuoden takaiselle markkinatasolle.
Sijoittajallekin tuottavia
Vaikka kauppa johtaa yleensä suomalaisen yrityksen poistumiseen pörssilistalta, voivat yksityissijoittajatkin olla melko tyytyväisiä ulkomaiseen ostajaan. Vain neljän yhtiön kauppahinnat olivat matalampia kuin yhtiöiden viiden vuoden takaiset markkina-arvot.
– Vaikka lyhyen aikavälin sijoittajien tuotot saattavat vaihdella, pitkään kohdeyrityksiin sijoittaneista ainoastaan muutaman yhtiön kohdalla saattoi joutua kärsimään tappioita, tutkimuksessa painotetaan.
Professori Kallunki summasikin tiedotustilaisuudessa, että suomalaisilla ei pitäisi olla mitään pelättävää ulkomaisten yritysostoissa.
– Ulkomaisten yritysostot eivät ole huono asia eikä niitä vastaan kannata taistella. Ne ovat osa normaalia globaalia talouselämää.
Uutiskirje
Tilaa Pörssisäätiön viikoittainen uutiskirje. Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan valkoiseen kenttään ja klikkaa sen jälkeen "Tilaan".
Kommentit (1)
- 1.
-
Olen piensijoittajana saanut ”takkiini” mm. Soneran ja Perloksen lunastuksissa. Oliko tutkimuksessa mukana Kemira Grow How, josta jäin osakkeenomistajana lievästi voitolle, mutta jonka myyntiä pidän suurena menetyksenä sekä maanviljelijöiden että veronmaksajien kannalta (”tukiaiset” ja lisäksi meni kaupassa epähuomiossa Soklin kaivoskin!). Mehiläistä mainostetaan suomalaisten lääkäreiden perustamana, vaikka se on ulkomaisessa omistuksessa. Suomen Terveystalo osti ison työterveysfirman Mediviren ja se on haalinut mm. yli 90% Suomen mammografiatutkimuksista; kummatkin toteuttavat lakisääteistä toimintaa veroeuroilla! Lähes kaikki katsastuspisteet kuulemma omistaa sama suursijoittaja (joka osti Terveystalon) eikä niiden hinnoittelussa ole siksi kilpailua; tämäkin lakisääteistä ja siis tasaisen tuoton takaavaa! Miksi suomalaiset itse eivät osaa ottaa sitä tuottoa itselleen, vaan välistä vetäjäksi päästetään ulkomainen taho??? Kuka valvoo lisääntyvää yksityistä ja ulkomaista omistusta olevaa palvelua ja sen laatua, kun ikäluokat vanhenevat. vanhukset ja sairaat eivät jaksa/osaa valittaa, jos heidät jätetään yksin palveluseteleiden kanssa. Ketä kiinnostaa jos joku rintasyöpä jää toteamatta (erilaista ottonopeutta nähnyt itse) tai jos auto ei olekaan kunnossa katsastuksesta hyväksyttynä poistuessaan (tiedossa tapausesimerkki). Kunnat ovat vaikean valinnan edessä - miten laatu-hintasuhdetta valvotaan.
Ota kantaa
Asiasanat
- Aloitteleva sijoittaja
- Analyytikkopaneeli
- apurahat
- Arvoyhtiöt
- Bjarne kallis
- Börskvällar
- Eira Palin-Lehtinen
- Ennusteet
- Erkki Sinkko
- ETF
- Eva Liljeblom
- Finanssiosaaminen
- Finanssivalvonta
- Hajauttaminen
- Hannu Angervuo
- Henri Elo
- Huijaukset
- Jari Koskinen
- Jarmo Leppiniemi
- Kansanosakkeet
- Karo Hämäläinen
- Kim Lindström
- Kimmo Sasi
- Kirjat
- kolumnit
- Korko-opas
- korkorahastot
- Korkosijoitukset
- Korot
- Kotimainen omistajuus
- Kotitaloudet
- Kouluttajalle
- Koulutus
- Kulut
- Kurssilasku
- Kurssinousu
- Lausunnot
- Liisan lista
- Listautuminen
- Markkinat
- Mikael Jungner
- Minna Martikainen
- Norjan malli
- Omien osakkeiden ostot
- Omistajaohjaus
- Opettajalle
- Opettajille
- Opetusmateriaalit
- Oppaat
- Osakeannit
- Osakeomistus
- Osingot
- Pääomanpalautukset
- Parhaat sijoittajasivut
- Politiikka
- Pörssi-illat
- Pörssi-ilta
- Ps-tili
- Raaka-aineet
- Rahapolitiikka
- Rahastot
- Riski
- Riskit
- Säästäminen
- Seppo Saario
- Sijoittaja kertoo
- Sijoittajansuoja
- Sijoittajasivut
- Sijoittajaviestintä
- Sijoittamien
- Sijoittaminen
- Sijoituskoulu
- Sijoitusmuotojen tuotto
- Sijoitusrahastot
- Sisäpiiri
- Sixten Korkman
- Stefan Wallin
- Subprime
- SuomiAreena
- Sykliset osakkeet
- Tappiot
- Tekninen analyysi
- Testi
- Tiedote
- Tiedotteet
- tilastot
- Timo Ritakallio
- Timo Rothovius
- Toimialat
- Toimitusjohtaja
- Tom Lindström
- Tomi Salo
- Tulokset
- Tunnusluvut
- Tuotot
- Tutkimukset
- Tutkimus
- Työkalut
- Vaalit 2011

