Perjantai, 7. toukokuuta, 2010
Vesa Puttonen selvitti, miten valtion kannattaisi osallistua uusien yritysten syntyyn
Helsingin pörssi melkein huutaa uusia sijoituskohteita. Yritysten määrä pörssissä on vakiintunut vajaaseen 150:een. Uusia listautumisia tulee liian harvoin. Parhaiten Suomen ongelma näkyy kasvuyritysten FirstNorth-listalla: vuosina 2007-2008 listalle tuli Suomesta kolme yritystä. Samaan aikaan Ruotsista ja Tanskasta listautui yli 130 yritystä.
Suomessa ei osata rahoittaa kasvuyrityksiä niiden alkuvaiheissa, joten kasvuakaan ei tule, eikä kasvun myötä syntyviä uusia kiinnostavia pörssiyrityksiä.
Rahoituksen professori Vesa Puttonen selvitti suomalaisten kasvuyritysten ongelmia siitä näkökulmasta, miten julkinen kasvurahoitus saataisiin tukemaan uusien pörssiyritysten syntyä. Puttosen luovutti raporttinsa 7.5.2010 elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.
Veronmaksajien rahaa ei Puttosen mukaan tarvita nykyistä enempää, mutta kansainvälisyyttä ja tiukempaa ohjausta kylläkin. Erityisesti kansainvälisyyden Puttonen nostaa avaintekijäksi - jo nykyisten yritysten palkkaamista ihmisistä lähtien.
Puttonen ja hänen kanssaan selvitystyötä tehnyt Henri Kähönen tiivistävät raporttinsa teemat toimenpiteiksi: kasvua rahoittavien valtionorganisaatioiden ohjausta tulisi vahvistaa, julkinen pääomasijoitustoiminta pitäisi keskittää yhdelle toimijalle, julkisessa sijoitustoiminnassa voidaan luopua tuottotavoitteesta ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseksi tarvitaan kansainvälistymisohjelma.
Lisää valtion rahaa
ei enää tarvita
Puttosen mukaan lisää julkista rahaa ei enää tarvita, vaan valtion tulee suorien sijoitusten asemesta edistää yksityisen markkinan kehittymistä. Kasvuyritysten rahoituksen suurin ongelma on, että markkinoilta puuttuu yksityistä pääomaa ja osaamista. Pelkällä valtion rahalla ei kasvuyrityksiä synny, arvioi Puttonen.
Kasvuyritysten kehittämisestä puuttuu Puttosen mukaan selkeä, vahva ja keskitetty omistajaohjaus.
Rahoituksen Puttonen järjestäisi uusiksi rahoitusmuodoittain. Jatkossa lainarahoituksesta ja takauksista vastaisi Finnvera ja avustuksista Tekes - suurin piirtein kuten nykyäänkin.
Sen sijaan oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta voisi Puttosen mielestä vastata uusi valtion pääomasijoitusyhtiö, joka syntyisi nykyiset rahoittajat fuusioimalla. Uusi yhtiö rakentaisi kansainvälisesti kiinnostavan markkinapaikan ja pitäisi sitä yllä. Markkinapaikalla kohtaisivat lupaavimmat kasvuyritykset ja kasvuyrityksiä rahoittavat sijoittajat.
Mitä, valtiolla ei
tuottotavoitteita?
Ensi kuulemalta erikoisin suositus on, ettei valtion uudelle pääomasijoitusyhtiölle pitäisi Puttosen mielestä asettaa tuottotavoitteita.
”Julkisen rahoituksen epäsuorat tuotot syntyvät yksityisen markkinan kehittymisen ja riskipääoman tarjonnan lisääntymisen kautta”, toteaa raportti.
Kauanko sitten menee, ennen kuin uudet kasvuyritykset ovat listautumassa Pörssiin osakesäästäjien ostettavaksi?
Tutkimusten mukaan kasvuyritykset ovat äärimmäisen riskialttiita, ja niiden listautuminen vie parhaassakin tapauksessa vuosia.
Vesa Puttonen ehdottaa raportissaan kymmenvuotista ohjelmaa, jonka tarkoituksena olisi kansainvälisten toimijoiden ja pääoman houkuttelu Suomeen. Tavoite on määritelty suorasanaisesti: tarkoitus on avata suomalaista kasvuyrittäjyyden sulkeutuneisuutta ja kotikutoisuutta.
”Valtion ei kuulu määrätä, mitäyrityksiä perustetaan, miten yrityksiä kehitetään ja mitkä yritykset jäävät markkinoilla henkiin. Valtio voi parhaimmillaan luoda sattumukselle edellytykset”, toteaa Puttonen raportissaan.
- Professori Vesa Puttosen raportti Työ- ja elinkienoministeriön sivuilla (.pdf-tiedosto)
Tausta
- Kasvuritykset ovat harvinaisia ja useimmat niistä epäonnistuvat tavoitteessaan.
- Laaja tutkimus selvitti 28 000 kasvuyrityksen kohtalot: alle viisi prosenttia yrityksistä listautui julkiselle markkinapaikalle ja vain 80 niistä saavutti yli 200 miljoonan euron arvon listautuessaan tai yrityskaupassa.
- Puttosen selvitystyön arvio on, että Suomessa on toiminnassa korkeintaan 100 - 200 yritystä, jotka tavoittelevat nopeaa kansainvälistä kasvua.
Lisää aiheesta
Pörssisäätiö
- Pääomamarkkinat - Kasvun paikka -raportti (.pdf)
- Pörssisäätiö ampui lähtölaukauksen pääomamarkkinoiden kehittämiselle (09/2009)
- Tutkimus listautumiskadosta: kasvuyhtiöitä kaivataan (2007)
- Pörssin ”eskari” First North: suomalaisia yhtiöitä odotetaan listoille marraskuussa (2007)
Muualla netissä
- ”Innovationer och företagande - Sveriges framtid” - selvitys Ruotsin julkisesta yritysrahoitusjärjestelmästä (linkki)
Uutiskirje
Tilaa Pörssisäätiön viikoittainen uutiskirje. Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan valkoiseen kenttään ja klikkaa sen jälkeen "Tilaan".
Kommentit (3)
- 1.
-
Hiljattain ilmestyneessä Global Entrepreneurship Monitorin 54 maata käsittäneessä ja yrittämisen edellytyksiä vertailevassa tutkimuksessa Suomi sijoittui toiseksi viimeiseksi. Se on tosiasia, johon mikään taho ei kiinnitä laisinkaan huomiota. Ei julkinen rahoitus auta, jos lähtökohdat ovat tällaiset. Parempi myydä keksinnöt suoraan ulkomaille ja muuttaa itse perässä. Puttonen on itse virkamies, jonka kokemukset yritysten perustamisesta lienevät rajatut.
- 2.
-
Hiljattain ilmestyneessä Global Entrepreneurship Monitorin 54 maata käsittäneessä ja yrittämisen edellytyksiä vertailevassa tutkimuksessa Suomi sijoittui toiseksi viimeiseksi. Se on tosiasia, johon mikään taho ei kiinnitä laisinkaan huomiota. Ei julkinen rahoitus auta, jos lähtökohdat ovat tällaiset. Parempi myydä keksinnöt suoraan ulkomaille ja muuttaa itse perässä. Puttonen on itse virkamies, jonka kokemukset yritysten perustamisesta lienevät rajatut.
- 3.
-
Gemin tuorein raportti löytyy kiinnostuneille täältä: http://www.gemconsortium.org/article.aspx?id=137 (tuolla siis linkki zip-pakattuun .pdf-tiedostoon)
Sivulla 27 näkyy, miten suomalaisilla on pienimmät odotukset start upeissaan verrattuna muihin samanlaisiin maihin.
***
Sattumoisin Pörssisäätiö teki jokin aika sitten henkilökuvan Puttosesta: http://www.porssisaatio.fi/artikkelit/professori-puttonen-kulkee-sijoittajana-vastavirtaan
Ota kantaa
Asiasanat
- Aloitteleva sijoittaja
- Analyytikkopaneeli
- apurahat
- Arvoyhtiöt
- Bjarne kallis
- Börskvällar
- Eira Palin-Lehtinen
- Ennusteet
- Erkki Sinkko
- ETF
- Eva Liljeblom
- Finanssiosaaminen
- Finanssivalvonta
- Hajauttaminen
- Hannu Angervuo
- Henri Elo
- Huijaukset
- Jari Koskinen
- Jarmo Leppiniemi
- Kansanosakkeet
- Karo Hämäläinen
- Kim Lindström
- Kimmo Sasi
- Kirjat
- kolumnit
- Korko-opas
- korkorahastot
- Korkosijoitukset
- Korot
- Kotimainen omistajuus
- Kotitaloudet
- Kouluttajalle
- Koulutus
- Kulut
- Kurssilasku
- Kurssinousu
- Lausunnot
- Liisan lista
- Listautuminen
- Markkinat
- Mikael Jungner
- Minna Martikainen
- Norjan malli
- Omien osakkeiden ostot
- Omistajaohjaus
- Opettajalle
- Opettajille
- Opetusmateriaalit
- Oppaat
- Osakeannit
- Osakeomistus
- Osingot
- Pääomanpalautukset
- Parhaat sijoittajasivut
- Politiikka
- Pörssi-illat
- Pörssi-ilta
- Ps-tili
- Raaka-aineet
- Rahapolitiikka
- Rahastot
- Riski
- Riskit
- Säästäminen
- Seppo Saario
- Sijoittaja kertoo
- Sijoittajansuoja
- Sijoittajasivut
- Sijoittajaviestintä
- Sijoittamien
- Sijoittaminen
- Sijoituskoulu
- Sijoitusmuotojen tuotto
- Sijoitusrahastot
- Sisäpiiri
- Sixten Korkman
- Stefan Wallin
- Subprime
- SuomiAreena
- Sykliset osakkeet
- Tappiot
- Tekninen analyysi
- Testi
- Tiedote
- Tiedotteet
- tilastot
- Timo Ritakallio
- Timo Rothovius
- Toimialat
- Toimitusjohtaja
- Tom Lindström
- Tomi Salo
- Tulokset
- Tunnusluvut
- Tuotot
- Tutkimukset
- Tutkimus
- Työkalut
- Vaalit 2011

