Pörssisäätiö

Torstai, 10. kesäkuuta, 2010

Vientiyhtiöt kiihdyttivät alkuvuonna

Asiasanat: Markkinat, Sijoittaminen, Tulokset, Ennusteet

Teksti: Juha Europaeus, kuva: Wärtsilä

Pörssiyhtiöiden alkuvuosi on sujunut mallikkaasti. Maailmantalous elpyy hyvää vauhtia, mikä näkyi ensimmäisen vuosineljänneksen eli tammi-maaliskuun tulosluvuissa.

- Odotimme ensimmäisellä kvartaalilla 4,1 miljardia ja saimme 4,2 miljardia euroa ennen kertaeriä ja veroja, summaa eQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuo.

Vuodessa Helsingin pörssin yhtiöiden tulokset ovat lähes kaksinkertaistuneet. Vuosi sitten keväällä maailmantalous kynti laman pohjalla, mutta loppuvuonna alkoi elpyminen. Pörssikurssit ennakoivat laman päättymistä hyvissä ajoin, sillä kurssinousu alkoi jo maaliskuussa 2009.

Tammi-maaliskuulta myönteisiä raportteja antoivat muun muassa Kone, Wärtsilä, Kemira ja Basware. Odotetun hyviä olivat muun muassa Sampo, Fortum ja Telia Sonera. Nordean ja Pohjolan katsauksissa yllätti luottotappioiden vähäisyys.

Syklinen perusmetalliteollisuus oli yhä miinuksella, sen sijaan metsäteollisuudessa ensimmäinen kvartaali sujui pitkästä aikaa tyydyttävästi. Raju rakennemuutos on vienyt työpaikkoja, mutta metsäyhtiöiden tuloskunto alkoi palautua.

- Kauppa on heikko, konepajat kituvat lähellä nollaa, mutta ne ovat saaneet uusia tilauksia, Angervuo summaa.

Konepajojen tilauskannat ovat silti edelleen normaalia matalampia, jos normaalina pidetään lamaa edeltänyttä tasoa.

Dollari nostaa ja painaa

Alkuvuonna selvin merkki elpymisestä oli pörssiyhtiöiden liikevaihdon kasvu ensimmäistä kertaa viiteen vuosineljännekseen. Liikevaihto kasvoi yhteenlaskettuna 2,2 prosenttia. Liikevaihdon lisäksi tulosta parantavat viime vuoden voimakkaat kustannussäästöt, elpyvä vienti ja euron devalvoituminen dollaria vastaan.

Voimakkainta tulosparannusta analyytikot odottavat kuitenkin vasta vuoden 2010 jälkipuoliskolla viennin jatkaessa kasvuaan.

Pohja viennissä saavutettiin vuoden 2009 elokuussa, jonka jälkeen suunta on ollut ylös. Vientiluvut paljastavat tietoa paitsi pörssiyhtiöiden myös koko kansantalouden tilasta, sillä viennillä on poikkeuksellinen merkitys Suomelle.

Angervuo pitää nyt kiinnostavimpina yhtiöinä suhdannesyklisiä yhtiöitä, konepajoja ja erityisesti dollarin arvonnoususta hyötyviä vientiyhtiöitä.

- Toisaalta pitää varoa dollarin vahvistumisesta kärsiviä toimialoja kuten kauppaa. Kiinnostava kysymys on, parantaako metsä tuloskuntoaan eli pysyvätkö paperien hinnankorotukset voimassa ja voidaanko konsolidaatiota siirtää.

Loppuvuodessa epävarmuuttakin

Elintarvikealan toisen vuosineljänneksen myyntiä heikentävät työtaistelutoimenpiteet Suomessa. Myös finanssisektorin näkymät ovat harmaat, jos talous ei lähdekään kasvuun ankarasta julkisesta elvytyksestä huolimatta.

Hallitusten elvytysvarat on käytetty edellisestä kuopasta nousemiseksi, ja nyt kasvua pitäisi saada aikaan ilman julkista tukea. Elvytyksen loppuminen, valtioiden kasvavat laina-ongelmat ja korkojen mahdollinen nousu lisäävät epävarmuutta loppuvuonna. Kreikan velkakriisi muistutti sijoittajia sekä korkosijoitusten että valuuttakurssien riskeistä.

- Kovat faktat eivät ole muuttuneet dramaattisesti viime viikkojen aikana, Angervuo sanoo.

- Jo viime vuonna nähtiin, että valtiot velkaantuvat. Sijoittajien horisontti on lyhyt, ja hermostuneessa markkinatilanteessa volatiliteetti (kurssivaihtelu) kasvaa. Lähikuukausien näkymät ovat valoisat, mutta loppuvuonna epävarmuus lisääntyy.

Suurista yhtiöistä toisen kvartaalin eli huhti-kesäkuun tuloksistaan kertovat ensimmäisinä Rautaruukki ja Elisa (16. heinäkuuta). Torstaina 22. heinäkuuta tulosraportit ovat luvassa Nokialta, Stora Ensolta, Outokummulta ja Pöyryltä.