Pörssisäätiö

Lauantai, 17. kesäkuuta, 2006

Yhtiökokousrumba on ohi

Asiasanat: Sijoittaminen, Yhtiökokous, Kolumnit

Kevään viimeinen varsinainen yhtiökokous pidettiin vasta kesäkuun puolivälissä. Kyseessä oli runsaasti julkisuutta saanut TJ Groupin kokous. Rumban aloittivat helmikuussa Componenta, Interavanti ja Evox Rifa. Noin 60 prosenttia kokouksista pidettiin maaliskuussa. Jälleen kerran kokoukset olivat luonteeltaan, kestoltaan ja anniltaan hyvin erilaisia, vaikka laki määrää esityslistat toistensa kaltaisiksi.

Toimitusjohtajan katsaus antoisa

Suomalaisen sijoittajan kotikenttäetuun liittyvää mahdollisuutta käydä yhtiökokouksissa ei kannata jättää käyttämättä. Oman kokemukseni mukaan kokouksen kiinnostavuus on suoraan verrannollinen kokouspaikan etäisyyteen Helsingin keskustasta ja kääntäen verrannollinen kokousedustajien lukumäärään.

Suosittelen siis maakuntamatkaa ensi keväänä vaikkapa Järvenpäähän (Rocla), Hyvinkäälle (KCI Konecranes) tai Tampereelle (Tamfelt), joista minulla on henkilökohtaista kokemusta. Hartwall Areenan tai Messukeskuksen joukkotilaisuuksissa tunnelma on latteampi.

Ehdottomasti tärkein yksittäinen syy käydä yhtiökokouksissa on toimitusjohtajan katsaus. Siihen panostetaan yhä enemmän. Parhaat katsaukset ovat varsin kattavia ja tarjoavat sijoittajalle miettimistä. Erityisen herkällä korvalla kannattaa kuunnella toimitusjohtajan kommenttit tulokseen vaikuttaneista tekijöistä sekä hänen näkemyksensä yhtiön tulevaisuudesta. Sisällön lisäksi katsaukset kertovat jotain myös esittäjästään. Kannattaa esittää katsaukseen liittyviä kysymyksiä.

Aktiivista osallistumista

Yhtiökokousten vakiosisältöä ovat tilinpäätöksen vahvistaminen, mahdollisen voiton käytöstä päättäminen, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta sekä heidän palkkioidensa vahvistaminen.

Lähes jokaisessa yhtiökokouksessa hallitus pyytää myös valtuutusta omien osakkeiden hankinnasta ja luovuttamisesta sekä osakepääoman korottamisesta poikkeamalla osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta. Optioiden maineen ryvettymisestä huolimatta jotkut yhtiöt toivat kokouksiin esityksiä optio-ohjelmista.

Yhtiökokousten osanottajat ovat selvästi aktivoituneet ja valtaosa pyydetyistä puheenvuoroista on asiallisia. Käytännössä esityslistan asioista on päätetty jo etukäteen, mutta silti ei ole kenenkään edun mukaista, että yhtiökokoukset muistuttavat hyvin harjoiteltuja teatterinäytelmiä etukäteen sovittuine ehdotus- ja kannatuspuheenvuoroineen.

Palkkiot ja optiot puhuttivat

Eniten puheenvuoroja pyydettiin kevään aikana hallituspalkkioista ja optio-ohjelmista. Arvostelun aihetta löytyi, kun eivät edes kymmenien prosenttien korotukset aina tuntuneet riittävän hallitusten nimitysvaliokuntien tekemissä palkkioehdotuksissa. Osingon alentamisetkaan eivät estäneet hallituspalkkioiden korotuksia.

Optio-ohjelmat puolestaan näyttävät olevan punainen vaate suurelle osalle kokousyleisöä. Aina ei ole selvää, onko optioiden päätarkoitus taata helppoja voittoja optionsaajille tai kannustaa tulokselliseen toimintaan yhtiön hyväksi.  

Äänestyksissä kokousväen enemmistö yhä useammin vastustaa hallituksen esityksiä. Suuromistajien äänin esitykset toki hyväksytään. Mikäli yhtiökokouksen osanottajista valtaenemmistö on eri mieltä kuin hallitus ja sen tukena olevat suuromistajat, hallituksen on syytä harjoittaa itsetutkiskelua. Joko se ei ole pystynyt perustelemaan esityksiään uskottavasti  tai vielä pahempaa, sen arvomaailmassa saattaa olla tarkistamisen varaa. Läsnä olevien osakkeenomistajien oikeustajua tai kykyä arvioida mitä on kohtuullista ei pidä vähätellä, vaikka heillä on vähemmän osakkeita kuin suuromistajilla.

Missä ovat instituutio-omistajat?

Suurten instituutioiden toivoisi aktivoituvan yhtiökokouksissa ruotsalaisten vastaavien yhteisöjen tapaan. Rohkeutta pitää olla oman kannan esittämiseen, mikäli kokoukseen tuodut esitykset eivät tunnu osakkeenomistajien edun mukaisilta.

Nokian yhtiökokouksessa nähtiin ilahduttava poikkeus säännöstä, kun viisi säätiötä, joukossa mm. yhtiön kaksi suurinta kotimaista osakkeenomistajaa, vastusti hallituksen esitystä omien osakkeiden ostovaltuutukseksi. Säätiöt merkityttivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä, jonka mukaan valtuutus oli ylimitoitettu ja osinkojen suhde omien osakkeiden ostoihin on vinoutumassa osinkojen tappioksi.

Johtajan sosiaaliset taidot paljastuvat kahvitauolla

Joskus vinoillaan, että yhtiökokousyleisö tulee paikalle tarjoilun vuoksi. Kokouksen epävirallisen puolen tarjoamaa mahdollisuutta keskustella vapaamuotoisesti yrityksen päättäjien kanssa ei sovi aliarvioida. Sijoitusmenestystä ajatellen pidän ensisijaisen tärkeänä mahdollisuutta muodostaa omaa käsitystä yrityksen johtohenkilöistä.

Yrityksen johtamiseen vaaditaan monenlaista osaamista ja ominaisuutta. Asiantuntemuksen, esiintymiskyvyn ja rehellisyyden lisäksi johtajalla pitää olla kyky tehdä sekä päätöksiä että johtopäätöksiä. Visionäärin lahjat, karismasta puhumattakaan, eivät ole pahitteeksi. Kokouksessa pystyy myös aistimaan johtajan sosiaaliset taidot. Yrityksissä tehdään tiimityötä, eikä pätevyydestä ole hyötyä, ellei tule toimeen muitten ihmisten kanssa.
 
Kim Lindström 17.6.2005