Kehittyneet osakemarkkinat tärkeä kilpailutekijä

01.10.2001

Osakemarkkinoista on tullut suomalaisille yrityksille tärkeä rahoituslähde ja sijoittajille merkittävä sijoituskohde. Koko rahoitusjärjestelmä on monipuolistunut ja kansainvälistynyt kahden viime vuosikymmenen aikana. Nykyinen rahoitusympäristö tarjoaa aikaisempaa paremmat edellytykset talouskasvulle ja talouden rakenteiden uusiutumiselle, kuten uusilla aloilla toimivien yritysten syntyyn ja vanhojen yritysten uusiutumiseen.

- Rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä on tärkeää pitää huoli, että Suomesta on saatavissa yritysrahoituksen ja sijoittamisen kaikki palvelut ja rahoituksen osaaminen ja osaajat säilyvät Suomessa. Tehokkaat rahoitusmarkkinat on tärkeä kilpailutekijä. Suomen taloudellinen hyvinvointi ja talouskasvu perustuvat tulevaisuudessa yhä enemmän uuteen ja innovatiiviseen yritystoimintaan, jonka rahoittamiseen parhaat edellytykset tarjoavat kehittyneet rahoitusmarkkinat, osake- ja pääomasijoitusmarkkinat niiden keskeisenä osana, arvioi toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Roine Pörssisäätiöstä.

Pörssisäätiön LTT-Tutkimuksella ja Etlatiedolla teettämässä selvityksessä, Kansallisten arvopaperimarkkinoiden merkitys Suomelle, tarkastellaan rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja arvioidaan tulevia muutoksia sekä niiden vaikutuksia koko kansantaloudelle, yrityksille ja sijoittajille.

Pankkikeskeisyydestä kohti markkinakeskeisyyttä

Vielä 1980-luvulla Suomen rahoitusmarkkinat olivat suljetut, säädellyt ja pankkikeskeiset. Pankkikriisi vähensi merkittävästi yritysten rahoituslaitoksista ottamien luottojen osuutta niiden rahoituksesta. Markkinakeskeisen rahoituksen saanti helpottui, kun osakemarkkinat kansainvälistyivät ja kasvoivat. Osakerahoitus lisääntyi etenkin 90-luvulla. Samaan aikaan myös pääomasijoittaminen alkoi voimistua. Pääomasijoittamiselle on puolestaan ollut tärkeää, että yritysten osakkeita on voitu myydä pörssilistauksen yhteydessä ja sijoittaa varat uudelleen uusien yritysten rahoittamiseen.

Markkinakeskeisyyden lisääntyminen on helpottanut nuorten ja riskipitoisten yritysten ja hankkeiden rahoitusta, koska osakemarkkinoiden ja pääomasijoitustoimialan sijoittajat ovat valmiita ottamaan pankkeja suurempia riskejä ja antamaan rahoitusta myös ilman vakuuksia.

Euro ja teknologian kehitys lisänneet pörssien liittoutumia

Pörssien välinen kilpailu on lisääntynyt tekniikan kehittymisen, lainsäädännön yhdentymisen ja euron käyttöönoton myötä. Tämä on johtanut pörssien liittoutumiin, joista toiset pyrkivät yhteistyöhön vain joillakin pörssitoiminnan osa-alueilla ja toiset jopa fuusioihin. Kehitys vaikuttaa kaikkiin kansallisten markkinapaikkojen osapuoliin.

Eurooppalaisten pörssien yhdentymisen vaikutuksia Suomen markkinoihin arvioitiin selvityksessä niin, että kansallisen pörssin vaihtoehdoksi kuviteltiin suuri, ei-kansallinen europörssi. Selvityksen mukaan europörssin merkittävimpiä etuja olisivat kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmien yhdistämisestä syntyvät skaalaedut eli yksikkökustannusten aleneminen, kun kauppojen määrä kasvaa. Skaalaedut alentaisivat sijoittajien kaupankäynnin kustannuksia. Kaupan keskittyminen lisäisi myös osakkeiden likviditeettiä eli vaihdon määrää.

Sijoittajan näkökulmasta europörssi parantaisi mahdollisuutta hajauttaa suoria osakesijoituksia kansainvälisesti, koska kustannusten arvioidaan alenevan. Nykyisin suuri osa sekä instituutioiden että kotitalouksien ulkomaisista sijoituksista on tehty sijoitusrahastojen kautta.

Kotimaiset osakkeet sijoittajien suosiossa

Sijoituspäätökseen vaikuttavat osakkeen likviditeetti, kaupankäyntikustannukset ja informaation saanti. Yrityksiin ja sijoituspäätöksiin vaikuttava tieto on kuitenkin usein paikallista. Sen saaminen ja tulkitseminen vaativat jatkuvaa yhteyttä paikallisiin toimijoihin ja paikallisten olosuhteiden tuntemista. Näin ollen sijoittajat ovat paremmin perillä kotimaisista yrityksistä kuin ulkomaisista. Sijoittamalla kotimaisiin yrityksiin voi parhaiten välttää niin sanotun epäsymmetrisen informaation ongelman, mikä on tärkeä syy siihen, että sijoittajat ovat kaikkialla taipuvaisia suosimaan oman kotimaansa yrityksiä (home bias) huolimatta siitä, että rahoitusteorian mukaan kansainvälisestä salkunhajautuksesta olisi saatavissa parempi tuotto pienemmin riskein. Europörssi vaikutusta sijoittajien käyttäytymiseen ei tunneta.

Kotimaisten osakkeiden suosiminen ja informaation epäsymmetria ovat keskeisiä syitä siihen, että pienten yritysten sijoittajakunta on pääasiassa kotimaista eikä europörssi tilannetta todennäköisesti muuttaisi. Sen sijaan suuret, moneen eurooppalaiseen pörssiin listautuneet yritykset voisivat hyötyä yhdestä europörssistä.

Suomalaisista listayhtiöistä 11 oli viime keväänä listautunut Helsingin Pörssin lisäksi ulkomaiseen pörssiin. Rinnakkaislistaus Euroopassa oli seitsemällä yrityksellä, joista viidessä tapauksessa pohjoismaisen fuusion seurauksena yhtiöt ovat listattuina molempien fuusioyhtiöiden kotipörsseissä. Yhdysvaltoihin oli listautunut kuusi yhtiötä.

Pörssien yhdentymisen vaihtoehdot eivät välttämättä ole vain europörssi ja kansallinen markkinapaikka, vaan kyseeseen voisi tulla myös liittoutumat, jotka tarjoaisivat mahdollisuuden kaupankäynti- ja selvitysyhteistyöhön. Liittoutumat säilyttäisivät kansallisissa pörsseissä mm. pörssilistat ja valvonnan ja yhteydenpidon listayhtiöihin. Kaupankäyntipaikan fyysisellä sijainnilla ei sijoittajille ole merkittävää vaikutusta. Huomattavasti tärkeämpää on, että sijoittaja voi käydä kauppaa omalla äidinkielellään ja omalla aikavyöhykkeellään.

Kommentit