Korkea palkka, erinomainen johtaja?

13.05.2005

Amerikkalaistutkimuksen mukaan sijoittajan on syytä olla tyytyväinen, jos toimitusjohtajalle maksetaan keskivertoa parempaa palkkaa – mikäli tietyt reunaehdot täyttyvät.

Entä, jos luottaisi pörssiyhtiöiden hallitusten arvostelukykyyn, eikä edes yrittäisi itse arvioida niiden toimitusjohtajien pätevyyttä tai sopivuutta? Ulkopuolinenhan joutuu aina tekemään arvionsa matkan päästä, hallitus on sen sijaan johtajan palkannut ja seuraa hänen työtään lähietäisyydeltä.

Mittari toimii, jos toimitusjohtajille maksetaan heidän kykyjensä mukaan. Palkkahan on ainoa julkinen arvio, jonka hallitus toimitusjohtajasta yleensä esittää.

Jos palkkataso kuvastaa johtajan kykyjä, rahat kannattaa ohjata yritykseen, jonka toimitusjohtaja tienaa paremmin, mikäli yritykset ovat muuten tasavahvat ja niiden palkkatasot vertailukelpoiset. Järkeen käypä oletus lienee, että taitavan toimitusjohtajan yrityksen menestyminen on todennäköisempää kuin keskinkertaisen.

Näin siis teoriassa, mutta miten käytännössä?

Otetaan esimerkiksi kaksi samalla alalla toimivaa, kansainvälistä suomalaisyritystä. Toisen toimitusjohtaja tienasi viime vuonna yhteensä reilut 1,4 miljoonaa euroa, toisen vajaat 700 000 euroa. Onko siis toisen toimitusjohtaja todella kaksi kertaa pätevämpi kuin toisen? Vai onko palkkaerolle jokin muu selitys?

Taitava johtaja katkaisee huonon kehityksen

Amerikkalaiset tutkijat ovat analysoineet johtajien palkkoja ja niiden eroja laajemmin. Kolmen arvostetun yliopiston tutkijat arvioivat tuoreessa tutkimuksessaan (Robert Daines, Vinay Nair ja Lewis Kornhauser: The Good, The Bad and The Lucky: CEO Pay and Skill, 2005) pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkaeroja: maksetaanko toimitusjohtajille etevyydestä vai ovatko johtajien huimien palkkaerojen taustalla yleensä muut syyt – esimerkiksi hyvät välit yrityksen hallituksen jäseniin?

Ensimmäiseksi tutkijat pohtivat, miten toimitusjohtajien taitoja voi ylipäätään mitata. Yleensä mittarina käytetään yritysten historiallista tuloskuntoa, mutta tämä tekee toimitusjohtajien vertailun vaikeaksi. Huonokuntoisen yrityksen vastuulleen saanut johtaja näyttää helposti hyväkuntoista yritystä luotsaavaa kollegaansa taitamattomammalta.

Tämän vuoksi amerikkalaiset päätyvät arvioimaan yrityksen tuloskehitystä suhteessa sen omaan menneisyyteen. Jos yritys on pärjännyt kilpailijoihinsa nähden huonosti, taitava toimitusjohtaja katkaisee huonon kehityksen todennäköisemmin kuin hänen taitamattomampi kollegansa.
Jos taas yrityksellä on aiemmin mennyt hyvin, taitava johtaja pystyy pitämään yrityksen menestysuralla. Taitamaton johtaja puolestaan kasvattaa yrityksen riskiä ajautua sivuraiteille.

Tutkijoita ei voi moittia ainakaan laiskuudesta. Kolmikko analysoi kaikkiaan 2 300 yhdysvaltalaista pörssiyhtiötä. Tarkastelujakso ulottui vuodesta 1992 vuoteen 2001.

Vahva omistaja ei maksa turhasta

Tutkimuksen mukaan sijoittajan on syytä olla tyytyväinen, jos toimitusjohtajalle maksetaan keskivertoa parempaa palkkaa -mikäli tietyt reunaehdot täyttyvät.

Tutkijat löysivät selvän yhteyden hyvien palkkojen ja toimitusjohtajien etevyyden väliltä, pienistä pörssiyhtiöistä, joilla on vähintään yksi vahva omistaja sekä yhtiöistä, joissa ympäristö antaa toimitusjohtajalle paljon toimintavapautta.

Samaan suutaan vaikuttaa myös tulospalkkaus: jos iso osa toimitusjohtajan palkasta on sidottu yrityksen tulokseen, yhteys palkan ja tuloksen välillä vahvistuu entisestään. Tutkijat päättelevät, että ilman tulospalkkausta johtaja jättää helposti osan kyvyistään käyttämättä.

Yllättävää ei myöskään ole yhtiöiden koon merkitys: jo aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että toimitusjohtaja vaikuttaa ylipäätään vahvemmin pienen yrityksen menestykseen kuin suuren.

Tutkimuksen varsinainen helmi on kuitenkin tämä: sen mukaan hyväpalkkaisten toimitusjohtajien yritykset toivat myös osakkeen omistajille selvästi paremman tuoton kuin huonopalkkaisten johtajien yhtiöt. Tuottoero oli kymmenen vuoden tutkimusjaksolla peräti kahdeksan prosenttia.

Kykyjen ja palkan yhteys katoaa monissa suurissa yhtiöissä

Tutkijat painottavat myös palkan ennakoivaa tulkintaa: jos hallitus päättää maksaa uudelle toimitusjohtajalle selvästi parempaa palkkaa kuin tämän edeltäjälle, sijoittajalla on syy odottaa myös tulosparannusta.

Samalla he kuitenkin varoittavat innostumasta liikaa. Hyvien palkkojen, hyvien tulosten ja hyvien tuottojen yhteys toimii vain edellä kuvatuissa tapauksissa – ei yleisesti.

Yhteys katoaa suurissa pörssiyhtiöissä, joissa ei ole yhtään vahvaa omistajaa ja joiden toimitusjohtajien toimintavapaus oli niukka. Niissä yrityksissä kallispalkkaiset johtajat näyttävät päätyvän jopa heikompiin tuloksiin kuin heidän huonommalla palkalla ahkeroivat kollegansa.

Kyyninen sijoittaja muistaa myös sen, ettei rahalla voi ostaa rehellisyyttä. Amerikan kuuluisimpien skandaaliyritysten WorldComin, Tyconiin ja Enronin toimitusjohtajat tienasivat keskimäärin 100 miljoonaa dollaria yritysten romahdusta tai väärinkäytösten paljastumista edeltäneenä vuonna.

Helena Ranta-aho

Jaa artikkeli

Kommentit