Kotitalouksien rahat poikimaan

01.12.2005

Rahoituksen professori Minna Martikainen: Kotitalouksien sijoituksia toivotaan yrityselämän rattaisiin

Tarvitaan asiantuntevaa, luotettavaa ja jopa lisensoitua sijoitusneuvontaa, jotta kotitaloudet alkaisivat tavoitella rahoilleen korkeampaa tuottoa.

Kotitalouksien pankkitileillä makaava tuottamaton raha saataisiin pyörittämään yrityselämän rattaita, mikäli tavalliset ihmiset luottaisivat nykyistä paremmin sijoitusneuvojien ohjeisiin. Monessa maassa sijoitusneuvojat on sertifioitu. Näin on tehty esimerkiksi Ruotsissa, jossa sijoitusneuvonta on lisensoitua toimintaa.

– Ruotsissa sijoitusneuvojan täytyy todentaa säännöllisesti, että hän on edelleen pätevä työssään. Suomessa saman asian tarkistaminen ei ole asiakkaalle yhtä helppoa, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LTY:n rahoituksen professori Minna Martikainen.

Vaikka Arvopaperivälittäjien yhdistys ry ja LTT-Tutkimus Oy järjestävät sijoituspalvelualan tutkintoja, varsinaista sijoitusneuvontaa koskeva lisensointi puuttuu. Sijoitusneuvonta on kuitenkin muuttumassa luvanvaraiseksi ja sijoitusneuvojilta edellytetään ammattitaitoa.

Laatua sijoitusneuvontaan

Ruotsissa kotitaloudet sijoittavat varojaan huomattavasti aktiivisemmin osakkeisiin ja rahastoihin kuin meillä. Naapurimaan osakesäästäminen on iso etu sen kansantaloudelle. Kansainvälistyvässä maailmassa kotimaisen rahoituksen merkitys kasvaa.

– Jotta pääomat alkaisivat meillä siirtyä pankkitileiltä osakemarkkinoille, sijoitusneuvontaan ja sijoittaja-asiakkaiden palveluun tarvitaan lisää osaamista. Aivan tavallisen ihmisen pitäisi uskaltaa sijoittaa kotimaisiin arvopapereihin ilman aikaisempaa kokemusta ja eritystä sijoittamiskoulutusta, Minna Martikainen linjaa.

Ulkomainen hajauttaminen voi sisältää riskejä

Sijoitusteorian kulmakiviin kuuluu riskin hajauttaminen. Suomalaiset sijoittajat ovat alkaneet sisäistää ajatuksen.

Minna Martikainen kyseenalaistaa hajauttamisen pelkän hajauttamisen vuoksi. Globaalissa maailmassa pörssikurssit liikkuvat samaan suuntaan. Jotta kansainvälinen hajautus vähentäisi merkittävästi sijoittamisen riskiä, sijoituskohteen pitäisi kasvaa toisin kuin maailmantalouden valtavirran mukaan liikkujien.

– Globaaleilta virtauksilta suojaudutaan hajauttamalla sijoituksia riskipitoisiin kohteisiin, jotka kehittyvät eri suuntaan kuin maailmantalouden päätrendien yhtiöt. Tällainen sijoitustoiminta osuu helposti kehittymättömille markkinoille, joista on saatavilla vain heikosti tietoa, Martikainen sanoo.

Hajautusmielessä moni kotimainen sijoittaja etsii valtavirrasta poikkeavia sijoituskohteita. Nämä voivat kuitenkin sisältää valtavan määrän jopa poliittista riskiä, jos sijoituskohde sijaitsee eksoottisessa maassa.

– Hajauttamisen varjopuoli on se, että kotimaiset pääomat voivat valua rahastojen kautta hyvinkin eksoottisiin sijoituspapereihin ja – maihin, Minna Martikainen sanoo.

Kotimainen hajautus riittää

Minna Martikaisen mukaan kotitalouksien riskin hajauttamiseen riittää pääosin se, että sijoitetaan useampaan kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavaan kotimaiseen yritykseen. Monilla kotimaisilla yrityksillä on paljon kansainvälisiä tytäryhtiöitä, ja tuotteiden markkinatkin ovat kansainväliset. Sijoittamalla kotimaisiin yrityksiin turvataan yritystemme pääoman riittävyys – myös globaaleissa murrostilanteissa.

– Sijoitus- ja hajautuskohteina kotimaiset yritykset ovat paljon helpompia seurattavia kuin useimmat eksoottisissa maissa sijaitsevat rahastot ja erikoiset sijoituspaperit, Martikainen toteaa.

Martikainen aloitti marraskuun alussa LTY:llä jo toisena vuoden sisällä nimitettynä rahoituksen professorina. Hänen tavoitteenaan on nostaa oppiaineen merkitystä sekä opetuksen ja tutkimuksen tasoa yritysrahoituksessa.

– Olen erityisen kiinnostunut sekä pienten teknologiayritysten että suurten pörssiyhtiöiden pääomahuollon turvaamisesta, Minna Martikainen sanoo.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rahoituksen laitoksen esittely

Matti Valli

Jaa artikkeli

Kommentit