Ulkomaiset sijoitukset menevät suuriin yhtiöihin

28.09.2006

Uusi Pohjoismainen pörssilista houkuttelee sijoittajat ostoksille vasta, kun naapurimaiden yhtiöistä on saatavilla hyviä analyysejä, arvelee tekniikan tohtori Jani Hursti.

Lokakuussa 2006 otetaan käyttöön yhteinen Pohjoismainen pörssilista. Pörssiyhtiöissä mietitään, tuoko se lisää kansainvälisiä omistajia, rahoitusta ja menestystä. Sijoittaja aprikoi, irtoaisiko tanskalaisista tai ruotsalaisista yhtiöistä parempaa tuottoa. Euroopan pörssiyhtiöiden omistuspohjasta tohtoriksi väitellyt Jani Hursti (31) arvelee, että kaupankäynti uuden listan yhtiöiden osakkeilla ei heti viriä yli rajojen.

– Sijoittajat suosivat kotimarkkinoita ja vierastavat kaikkea uutta – siihen riittää jo vaikeasti suuhun sopiva nimi. Vasta sitten kun media alkaa aktiivisesti kirjoittaa ja pankkiiriliikkeet tuottaa analyysejä myös Ruotsin ja Tanskan yhtiöistä, salkun hajauttaminen niihin tuntuu turvallisemmalta.

Hajauttamiseen on aihetta, sillä Suomen yrityskanta on Hurstin mielestä toimialoiltaan valitettavan kapea ja keskittynyt tietoliikenteen ja metsäteollisuuden osakkeisiin.

– Ruotsista ja Tanskasta voi lokakuusta lähtien silmäillä ostomielellä vaikkapa elintarvike- ja lääketeollisuuden sekä pankki- tai palvelualan suuria yhtiöitä.

Hyvä omistaja tuntee yhtiön

Jani Hursti muistuttaa, että sekä yhtiö että omistajat hyötyvät, kun edut ja tavoitteet ovat yhteiset, olipa omistus missä hyvänsä.

– Kotimaisuuden suosiminen näkyy asenteissa joka suuntaan ja ulkomaalaisomistajilla on jostain syystä laskelmoivan ”pahan pojan” maine.

Huomio kiinnittyy omistajiin erityisesti silloin, kun ulkomaalainen yritys lakkauttaa Suomesta ostetun tytäryhtiön ja irtisanoo työntekijät.

– Julkisessa keskustelussa tahtoo unohtua, että kyseinen omistaja on aikanaan ostoksensa yhteydessä maksanut riihikuivaa käteistä yhtiöstä. Jos tällä käteisellä ei ole luotu Suomeen työpaikkoja tai jos yritys on myyty pilkkahintaan, kyllä tarinan syyllistävän sormen pitäisi osoittaa yhtälailla edelliseen kotimaiseen omistajaan, ei vain uuteen ulkomaiseen.

Uusi lista luo paineita pienemmille yrityksille, vai tuoko?

Hurstin väitöstutkimus Foreign Ownership of Firms and the European Stock Markets todistaa muun muassa, että ulkomaalaisomistajat ovat hankkineet Suomestakin mieluiten yrityksiä, jotka ovat markkina-arvoltaan suuria ja joiden osakkeilla on ollut hyvä likviditeetti, kasvava historiallinen kurssikehitys ja korkea pääoman tuotto. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä onkin pelätty, että pohjoismaisen listan vuoksi niiden on jatkossa vaikeampi saada uusia omistajia.

– Kyllä aineisto osoittaa, että vastuu pk-yritysten omistamisesta tulee säilymään kotimaassa siinä missä ennenkin. Jos suomalainen sijoittaja hajauttaa salkustaan osan pienempiin yrityksiin ja osan suuriin, sijoitukset hakeutuvat aina kotimarkkinoiden pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, vaikka lista olisi minkälainen, Hursti toteaa.

Älä hätiköi, kun myyt tai ostat

Jani Hursti työskentelee yritysrahoituksen ja sijoituksen konsulttina Helsingissä. Hän kiinnostui sijoitustoiminnan tutkimisesta opiskellessaan ekonomiksi Lontoossa vuonna 2001.

– Pohjoismainen lista toivottavasti tuo hajautuksen lisäksi oppia pitkäjänteisempään sijoittamiseen. Suomalaisten osakesäästäjien perisyntejä ovat minusta edelleen joko liika aktiivisuus tai täysi passiivisuus. Varsinkin ulkomainen, riskikkäänä pidetty osake lähtee herkästi myyntiin, kun sijoittaja alkaa epäillä suhdannelaskun lähestyvän. Pohjoismaisen listan avulla suomalaiset voisivat nyt hankkia niiden tavallisten viiden kotimaisen suuryhtiön seuraksi viiden ulkomaisen, suuren firman osakkeita ja luoda salkun, jota voi hoitaa hyvällä omallatunnolla.

– Itse suosin sijoitusten pohjana indeksirahastoja, joilla saa nopeasti hyvän hajautuksen myös maantieteellisesti. Ja vaikka pyrin ostamaan ja pitämään hajautettua salkkua, ei se tarkoita etteikö osaa rahasta voisi pitää nopeassa kaupassa ja hiukan ”hötkyillä”. Pieni pelaaminen ylläpitää mielenkiintoa ja sekin on arvokasta sinänsä, Hursti hymähtää.

Satu Ojala

Jaa artikkeli

Kommentit