Osakesäästäjän verotus on Suomessa ankaraa

20.11.2006
Helsinki 20.11.2006

Suomi ja muut pohjoismaat ovat ankarimpia osakesäästäjien verottajia EU:ssa ja OECD:ssä. Tämä käy ilmi Ruotsin osakesäästäjien, Aktiespararnan tutkimuksesta. Järjestö on tutkinut osakkeenomistajan verotusta 36 maassa. Tutkimuksen tekijä verojuristi Anna Jansson esitteli tuloksia Helsingissä maanantaina (20.11.) Pörssisäätiön vieraana.

Verotuskäytäntöjen monimuotoisuuden takia on varminta vertailla verotusta esimerkkitapauksien avulla. Lapseton ja velaton pariskunta, jolla on 55 000 euron arvoinen osakesalkku ja 165 000 euron edestä muuta omaisuutta, maksaa kovinta veroa Ruotsissa. Muut pohjoismaat seuraavat tiukasti perässä. Kun Ruotsin indeksiksi asetetaan 100, Tanskan lukema on 95 ja Suomen sekä Norjan 88. Kaikkien OECD-maiden indeksien keskiarvo oli 43 ja EU:n 40. Laskelmat perustuvat vuoden 2005 tietoihin, jolloin Suomessa oli vielä voimassa varallisuusvero, mutta esimerkkitapauksessa varallisuus jäi alle verorajan (250 000 euroa).

Yhtiöiden jakamista voitoista verot voi maksaa joko yhtiö tai osakkeenomistajat – tai molemmat, jolloin puhutaan kahdenkertaisesta verotuksesta. Suomessa jaettujen osinkoja verotetaan osittain kahdenkertaisesti ja verotus on kansainvälisesti katsoen kova. Noin 40 % kokonaisverotus, 26 % yhtiöltä ja 16 % osakkaalta, on huomattavasti suurempi kuin EU-maiden keskiarvo 32 %. Suomen verotus kiristyi vielä vuodesta 2006 lähtien, kun osakkaan maksama osinkotulon vero nousi 16 prosentista 19,6 prosenttiin. Kahdenkertaista verotusta on lievitetty monissa maissa osinkotulovähennyksellä, kuten Ranskassa (2 440 euroa) tai Saksassa (2 740 euroa).

Korkeimmat verolukemat saa taas Ruotsi, jossa verottaja ottaa 50 % yhtiön jaetusta osingosta. Seuraavina tulevat Tanska ja Japani hitusen matalimmilla prosenteilla. Pienimmät verot maksetaan Latviassa (15 %) ja Irlannissa (17 %).

Useimmissa maissa pitkään omistettujen osakkeiden myyntivoittoa ei veroteta. Suomessa taas pitkäaikaisten omistusten myyntivoitto verotus on ankaraa, kuten Ruotsissa ja Tanskassakin. Saksassa osakkeiden myyntivoitosta ei makseta lainkaan veroa yli vuoden omistuksen jälkeen. USA:ssa taas yli vuoden mittaisiin sijoituksiin sovelletaan matalampaa veroasteikkoa. Joissakin maissa taas myyntivoitot ovat verovapaat tiettyyn rajaan saakka, esimerkiksi Isossa-Britanniassa 8 500 puntaan asti. Ranskassa verovapaus koskee taas osakemyyntejä, jotka eivät ylitä 15 000 euroa, kun Suomessa vastaava raja on 1 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi Kreikka ei verota pörssiosakkeiden myyntivoittoja lainkaan.

EU-maissa lyhyen aikaa omistettujen osakkeiden myyntivoittojen verotus on keskimäärin 12 %, OECD:ssä 11 % ja meillä 28 %.

Osinkotulovähennys tehokas ja edullinen keino tukea suomalaista omistajuutta

Verokeskusteluissa vahvasti esillä olleen euromääräisen osinkotulovähennyksen vaikutus verokertymään olisi vähäinen, mutta se hyödyttäisi puolta miljoonaa piensäästäjää, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen laatimassa tutkimuksessa.

Pörssisäätiön tilaama tutkimus näyttää, että 96 % osingonsaajista saa alle 5 000 euroa osinkotuloa. Kaikkien osinkotulon saajien keskiarvo vuonna 2005 oli 1 388 euroa, mutta paremman kuvan antava mediaani oli vain 120 euroa. Suomalaisista yhtiöistä osinkotuloa sai kaiken kaikkiaan 587 012 henkilöä. Tiedot perustuvat vuoden 2005 verotukseen.

Jos osinkotuloille myönnettäisiin verovähennys, vähentyneistä verotuloista muodostuisi vuoden 2006 veroprosentin mukaan (70 % osinkotuloista verotettavaa) seuraavat vuosikustannukset:

Vähennys Kustannus
1 000 euroa 35,7 milj. euroa
3 000 euroa 60,7 milj. euroa
5 000 euroa 73,8 milj. euroa

 

Laskelmassa ei ole huomioitu myönteisiä kerrannaisvaikutuksia, joita osakesäästämisen lisääntyminen voisi tuoda.

Euromääräinen osinkotulovähennys kohdistuisi tehokkaasti piensijoittajille ja lisäisi kiinnostusta suoraan osakesäästämiseen. Osakesäästämisen lisääntyminen antaa hyötyä paitsi kotitalouksille myös koko kansantaloudelle, koska se vähentää vaaraa Suomen ajautumisesta tytäryhtiötaloudeksi. Osakemarkkinat ja yritykset hyötyvät paranevasta osakkeiden likviditeetistä ja luotettavammasta hinnanmuodostuksesta.

Lisätietoja: Pörssisäätiö puh. 09 6689 1611/ Sirkka-Liisa Roine ja Kimmo Collander

Jaa artikkeli

Kommentit