RATA: Sijoittajat hyötyisivät tarkemmasta segmenttiraportoinnista

14.12.2006

Rahoitustarkastus Rata on käynyt läpi 125 suomalaisen listayhtiön IFRS-tilinpäätöstä. IFRS-standardit korostavat muun muassa sitä, että listayhtiön on raportoitava merkittävistä liiketoiminnallisista ja maantieteellisistä segmenteistä.

Rata on yllättynyt siitä, että noin kolmasosa listayhtiöistä raportoi yhtiön tuotot ja tuloksen pelkästään yhden segmentin tasolla. Näiden joukossa on kymmenkunta suurehkoakin yritystä.

– Havaintomme on, että segmenttiraportoinnissa on kehitettävää. Sijoittajat saisivat parempaa tietoa ja heidän luottamuksensa yhtiötä kohtaan kasvaisi, mikäli yritykset raportoisivat useammasta kuin yhdestä segmentistä, toteaa tilinpäätösasiantuntija Tiina Visakorpi Ratasta.

Suurella yhtiöllä useampi segmentti

Milloin sijoittajalla on sitten perusteltu syy epäillä, ettei yhteen segmenttiin kohdistuva raportointi anna riittävää kuvaa yrityksen toiminnasta? Visakorven mukaan yksi viite on yrityksen koko.  Suuresta yrityksestä voidaan aina ajatella, että tällä voisi olla useampi liiketoiminta-alue, josta kuuluisi raportoida.

Toinen vihje raportoinnin riittämättömyydestä on se, että vuosikertomuksessa kuvataan yrityksen liiketoimintaa alemmalla tasolla. Tämä kertoo siitä, että yrityksen johto seuraa liiketoimintaa muutenkin kuin yhtenä segmenttinä. Johto tietää tällöin, että lukijat kaipaavat tarkempaa tietoa kuin mitä pelkkä yhdestä segmentistä tapahtuva raportointi antaa.

Liikearvot kumuloituvat

Nykymuotoisia tilinpäätöksiä lukevan sijoittajan kannattaa pohtia, kumuloituvatko yritysostojen yhteydessä syntyvät liikearvot liian suuriksi. IFRS-maailmassa liikearvot jäävät taseeseen toisin kuin ennen, jolloin ne säännönmukaisesti poistettiin vuosittaisten poistojen avulla.

IFRS-käytännössä yrityksen kuuluu testata liikearvojaan vuosittain arvonalentumistestillä. Liikearvo poistuu taseesta vain arvonalentumiskirjausten kautta. Mahdollista on, että yritys ei havaitse oman liikearvonsa alentumista ajoissa, ja arvoa joudutaan alentamaan myöhemmin.

– Liikearvojen arvonalentumistestausten osalta tilinpäätöksistä puuttuvat usein keskeiset oletukset, joihin ennustetut rahavirrat perustuvat. Niistä kertominen olisi kuitenkin oleellista, jotta sijoittaja voisi arvioida arvonalentumistestausten luotettavuutta ja sitä, onko tulevina vuosina odotettavissa tappiokirjauksia, Visakorpi sanoo.

Mitä suurempi liikearvo taseessa on ja mitä suurempi se on suhteessa omaan pääomaan, sitä selkeämpää raportointia tarvitaan, jotta lukija pystyy asiaa arvioimaan. Suurin osa yrityksistä on tilinpäätöksissään antanut liikearvoaan koskevia tietoja, mutta tiedot ovat usein niukkoja. Varsin vähän annetaan tietoa esimerkiksi tekijöistä, jotka synnyttävät liikearvoa.

Herkkyysanalyysi testaa kassavirtoja

Yrityksen liikearvoja testataan tulevien kassavirtojen perusteella. Arvioidut kassavirrat muunnetaan nykyarvoon ja katsotaan, onko taseen liikearvo suurempi vai pienempi kuin tulevat kassavirrat. Tulevien kassavirtojen taustalla olevia oletuksia testataan herkkyysanalyysilla. Yhtä oletusta muutetaan ja katsotaan mitä tapahtuu.

Esimerkki herkkyysanalyysistä: Oletus on, että yritys kasvaa tulevaisuudessa viisi prosenttia. Herkkyysanalyysilla testataan mitä tapahtuu kun kassavirta kasvaakin vain neljä prosenttia eikä viittä prosenttia. Tilinpäätöstä lukeva sijoittaja näkee, että pienikin muutos markkinatilanteessa saattaa johtaa liikearvon arvonalentumiseen ja tappiokirjaukseen seuraavalla tilikaudella.

– Herkkyysanalyysitieto on hyvin esitettynä lukijaystävällistä tietoa, mutta vain kaksikymmentä prosenttia listayhtiöstä antoi sitä. Vielä harvempi yritys antoi tietoa helposti luettavalla tavalla taulukkomuodossa, Visakorpi sanoo.

Kannustinjärjestelmät ja käyvät arvot

Ratan mukaan myös kannustinjärjestelmistä raportointi on monella yhtiöllä puutteellista. Tilinpäätöksistä pitäisi pystyä lukemaan, minkälainen kannustinjärjestelmä on kokonaisuudessaan ja mitä vaikutuksia sillä on yhtiön tulokseen. Sijoittajan pitäisi löytää kannustinjärjestelmiä koskevat tiedot yhdestä paikasta.

Sijoittajan kannattaa perehtyä myös käypien arvojen logiikkaan. Käypää arvoa käytetään tilinpäätöserien arvostusperiaatteena entistä enemmän, joten käyvän arvon muutos voi aiheuttaa yllättäviä vaikutuksia tuloslaskelmaan. Etenkin sijoituskiinteistöjen osalta käyvät arvot perustuvat useimmiten tuleviin kassavirtoihin.

– Yhtiöiden pitäisi kertoa käyviä arvoja koskevista oletuksista nykyistä paremmin, jotta sijoittaja pystyisi ennakoimaan tulevia tapahtumia.

IFRS-tilinpäätösten taso vaihtelee vielä

Kaiken kaikkiaan Rata on varsin tyytyväinen ensimmäisiin IFRS-tilinpäätöksiin, mutta niiden taso vaihtelee. Parannettavaa on muun maussa liitetiedoissa, jotka ovat varsin niukkoja verrattuna standardin asettamin vaatimuksiin. Standardin vaatimus on, että monimutkaisia arvostus- ja kirjaamistapoja tulee selventää liitetietojen avulla. Toisaalta IFRS-standardit puhuvat myös oleellisuudesta. Asiasta ei tarvitse kertoa, jos se ei ole oleellinen.

Isoilla yrityksillä tilinpäätökset ovat yleensä parempia kuin pienillä yrityksillä Tämä johtuu siitä, että suurilla yrityksillä on yleensä myös iso asioita seuraava talousosasto. Mutta ei sääntöä ilman poikkeusta: monet PK-yritykset ovat löytäneet standardeista oleelliset asiat ja tehneet hyvän tilinpäätöksen.

Matti Valli

Jaa artikkeli

Kommentit