Neurotaloustiede avaa sijoittajan aivot

23.08.2007

Mitä aivoissa tapahtuu, kun päätät sijoittaa Nokiaan?

Nykyiset taloustieteelliset teoriat eivät riitä selittämään päätöksentekoa, sillä tunteet vaikuttavat merkittävästi tekemiimme valintoihin. Esimerkiksi pilvinen sää voi vaikuttaa negatiivisesti päivän osakeindeksien tuottoon. Teoriat, jotka olettavat ihmisen toimivan rationaalisesti ja konemaisesti eivät pysty tätäkään kummallisuutta selittämään.

Hermostollisten prosessien tunteminen, jotka ovat yhteydessä esimerkiksi hintavaihteluihin osoitettuun tarkkaavaisuuden määrään, osakekohtaisten asenteiden kehittymiseen ja tietoisuuden ulkopuolella tapahtuvaan päätöksentekoon, voisivat auttaa parempien mallien ja teorioiden kehittymistä.

Mutta eipä hätää, avuksi on karauttanut neurotaloustiede.  Mitä ihmettä neurotaloustiede oikein on, Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija Markus Kivikangas.

– Hyvä kysymys, hän vastaa ja alkaa innokkaasti selittämään.

Neurotaloustieteessä yhdistyvät neurotiede, taloustiede ja psykologia. Sen tutkimuskohteena on ihmisen valintakäyttäytyminen. Neurotaloustiede tutkii, mitä aivoissamme oikein tapahtuu, kun arvioimme eri valintavaihtoehtoja, luokittelemme riskejä ja tuottoja sekä olemme kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa.

Kivikankaan mukaan neurotaloustiede käyttää neurotieteiden tutkimusmenetelmiä, joiden avulla pystytään mittaamaan toimintaa eri aivoalueilla ja näin paikallistamaan erilaisten toimintojen tai henkisten prosessien sijainti aivoissa.

Yleisin nykyisin käytetty aivojen kuvantamismenetelmä on toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI). Menetelmässä käytetään veren kiertoa aivoissa arviona hermosolujen aktiivisuudesta. Kun hermosolut ovat aktiivisia, ne kuluttavat happea. Verta siis tarvitaan siellä missä on toimintaa enemmän. Magneettikuvauslaitteissa käytettävän vahvan magneettikentän avulla erot veren happipitoisuuksissa eri aivoalueilla voidaan mitata.

Aivojen konepelti auki

Nyt taloustiede on siis ratsastamassa uusille rajamaille. Elämme samanlaista aikaa, kun tähtitieteilijät saivat kaukoputken tai biologit mikroskoopin, alan tutkijat hehkuttavat.  Uusien laitteiden avulla voidaan nyt kurkistaa ihmisen korvien väliin ja seurata miten hän tekee taloudellisia valintojaan. Ihmisten tuntemaa hyötyä ja mieltymyksiä ei ole aikaisemmin voitu mitata. Niitä voitiin arvioida ainoastaan heidän tekemiensä valintojen kautta.

– Kun aiemmin auton moottoria tutkittiin pelkän hyrinän avulla, paljon pidemmälle päästään nyt, kun konepelti voidaan avata, Kivikangas maalailee.

Kivikangas kertoo esimerkin Kauppakorkeakoulussa parhaillaan fMRI:n avulla tehtävästä tutkimuksesta, se liittyy tappiokammoon, jossa ihminen suhtautuu samansuuruiseen voittoon ja tappioon eri tavalla, vaikkei se olisi järkevää.

Tutkimuksen ryhmiä ovat uhkapelurit, sijoittajat ja maallikot. Aiemmista kokeista tiedetään, että uhkapelurit laskelmoivat, eivätkä anna tunteiden vaikuttaa. Yllättäen sijoittajilla tunteet vaikuttavat enemmän kuin maallikoilla.

– Oletusarvona on, että ikävä tilanne saa aikaan kaikilla yhtä paljon negatiivisia tunteita, mutta ihmisten aivot prosessoivat tämän tiedon eri tavalla. Miten aivot toimivat kun sijoituspäätöstä ryhdytään kaihtamaan, entä siinä tilanteessa kun sijoitusta päätetään jatkaa?

Pentti Suvanto

Markus Kivikangas sai keväällä Pörssisäätiön apurahan tutkimukseensa ”Effects of emotions and unconscious processes on financial decision making: A neuroeconomic study.”

Jaa artikkeli

Kommentit