Osakesäästäjä maksaa rajusti veroja Suomessa

28.08.2007

Osakesäästäjä maksaa Suomessa useimpiin teollisuusmaihin verrattuna runsaasti veroja ja verotus näyttää keskittyvän erityisesti pienempiin osakesalkkuihin. Suuremmilla osakemäärillä Suomi on lähempänä EU:n keskiarvoa – joskin yhä kaukana keskiarvosta. Tuore ruotsalaistutkimus vertailee osakesäästäjän maksamia veroja Euroopan Unionissa ja OECD-maissa.

Suomi on neljänneksi kovakätisin verottaja kolmesta tapauksessa neljästä tässä 36 maata kattavassa tutkimuksessa. Pienimmällä testisalkulla verokärjessä on Norja, toisena Ruotsi ja pohjoismaiden lippua pitää korkealla myös kolmannelta sijalta löytyvä Tanska. Kolmella suuremmilla salkulla Ruotsi on aina kärjessä.

Tutkimus tehtiin vertaamalla neljän erilaisen testisalkun kokonaisverotusta. Tutkimuksen on tehnyt Osakesäästäjien Keskusliittoa  vastaava ruotsalainen Aktiespararna. Tuore selvitys osakesäästämisen verotuksesta valmistui elokuun puolivälissä ja se kuvaa vuoden 2006 lopun tilannetta.

Neljä eri tapaa verottaa

Osakkeenomistajaa voidaan verottaa osinkotuloista, myyntivoitoista ja varallisuudesta. Lisäksi yhtiötä verotetaan.

Useissa Euroopan maissa yhtiön voitosta verotetaan vain yhtiötä, ei osingonsaajaa. Näin Suomessakin tehtiin aikaisemmin.

Osinkotulovähennys on käytössä Saksassa ja Ranskassa. Nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaan osinkotulovähennys on tulossa Suomeenkin.

Pitkään omistettujen osakkeiden myyntivoittoja verotetaan Suomessa hyvin ankarasti verrattuna OECD:n keskiarvoon, kuuteen prosenttiin. Monissa maissa myyntivoitot ovat johonkin rajaan saakka verottomia, esimerkiksi Isössa-Britanniassa ja Ranskassa.

Varallisuusveroa perittiin vuonna 2006 enää viidessä OECD-maassa. Ruotsista varallisuusvero poistui tänä vuonna.

Näin verottaja kohtelee 50 000 euron salkkua maailmalla

Viidenkymmenentuhannen euron arvoisesta osakesalkusta suomalainen sijoittaja joutuu maksamaan kaksi kertaa enemmän kokonaisveroja kuin EU:ssa keskimäärin.

Jotta verotusta voitiin arvioida eri maiden välillä, Aktiespararna kehitti mallin, jossa lasketaan osakeomistuksen verotusta tietyn lähtötilanteen mukaan.

Ensimmäisessä mallissa lapsettomalla pariskunnalla on omaisuutta kahden miljoonan kruunun eli noin 200 000 euron edestä. Tästä omaisuudesta neljännes on kiinni osakesalkussa. Osinkoja pariskunta saa 1500 euroa eli kolme prosenttia sijoituksistaan. Vuoden kuluessa osakkeita myydään viidennes salkusta. Koska monissa maissa pitkäkestoisia sijoituksia suositaan, ennakko-oletuksena oli myös, että osakkeet on hankittu yli viisi vuotta sitten. Suomessa tällaista käytäntöä ei ole.

Kun Ruotsissa maksettavien verojen indeksiksi asetettiin sata, Norjassa indeksiluku oli huikea 144. Alimmillaan vero oli Liettuassa (indeksiluku 10) ja Slovakiassa (13).

Suomen indeksiluku 89 ei jäänyt paljoakaan Ruotsista ja oli yli kaksinkertainen verrattuna OECD-maiden keskiarvoindeksiin 40 tai EU:n keskiarvoon 37.

Suuremmilla salkuilla Ruotsi nousee verokärkeen

Verotuksen määrää laskettiin suuremmalla salkulla, jonka arvo oli 1 250 000 kruunua eli reilut satatuhatta euroa ja. Tällöin Ruotsi nousi ankarimmaksi verottajaksi ja Suomi oli edelleen neljänneksi kovin karhuaja.

Mielenkiintoista oli, että vuoteen 2005 verrattuna suomalainen osakkeisiin kohdistuva verotus oli kuitenkin laskenut selvästi Ruotsiin verrattuna. Kun indeksiluku Ruotsiin verrattuna oli vuonna 2005 peräti 83, se oli nyt laskenut lukuun 61.

Tuollakin luvulla Suomi on kuitenkin korkealla EU:n yläpuolella: keskiarvoindeksi Ruotsiin verrattuna 27, OECD-maiden keskiarvo oli 30.

Neljännesmiljoonan euron osakepääomalla Ruotsi karkaa yhä kauemmas Suomesta ja Ranskakin ohittaa Suomen. Vaikuttaakin siltä, että mitä suurempi salkku, sitä lähempänä Suomi on muuta maailmaa verotuksen suhteen.

Miljoonan euron salkulla Suomen indeksiluku Ruotsiin verrattuna on enää 48. Samalla olemme lähempänä EU:n ja OECD:n keskiarvoindeksejä (23 ja 25). Edelleen suomalaissijoittaja maksaa kuitenkin puolet keskimääräistä enemmän veroa sijoituksistaan kuin muualla teollisuusmaissa.

***

Tutkimus on tehty luomalla lähtöoletuksilla, joissa lapseton pariskunta on omistanut tietyn määrän pörssinoteerattuja osakkeita sekä muuta omaisuutta. Pariskunta myy osan osakkeistaan. Heillä on myös jatkuvaa palkkatuloa. Tarkempi selvitys laskentatavasta löytyy Aktiesparna.se ?sivustolta. Tilastoja oli laskemassa myös Deloitte ja Ernst & Young.

Petteri Numminen

Aiheesta muualla:
Tutkimuksen lehdistötiedote Aktiespararna-sivuilla (på Svenska)

Jaa artikkeli

Kommentit