Tutkimus listautumiskadosta: kasvuyhtiöitä kaivataan

29.10.2007

TIEDOTE Helsinki 29.10.2007

Sijoittajakunnan monipuolistaminen, kasvuyritysten määrän kasvu ja neutraali verotus ovat edellytyksiä, joilla Suomeen voitaisiin saada lisää pörssiyhtiöitä, todetaan Pörssisäätiön teettämässä pörssilistausten vähäisyyttä koskeneessa selvityksessä.

Pörssikelpoisten kasvuyritysten määrä on Suomessa vähäinen. Kasvuyrityksille soveltuu usein pörssin päälistaa paremmin vaihtoehtoinen markkinapaikka, jolle hakeutumien tukisi niiden kasvua ja toimisi ensimmäisenä askelmana kohti varsinaista pörssilistautumista. Näille yrityksille toimivat kotimarkkinat ovat tärkeät ja markkinoille puolestaan on tärkeää, että niillä on runsaasti kiinnostavia yrityksiä.

”Markkinoiden ja pörssien yhdentymiset eivät poista hyvin toimivien kotimaisten markkinoiden tarvetta. Paikalliset markkinat ovat osa yrityksille tärkeää infrastruktuuria ja mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys, sen tärkeämmät. Lainamarkkinoiden kiristyessä saattavat osakeannit jälleen tulla tarpeellisiksi. Rahoituksen hinta on yrityksille kilpailutekijä, ja osakerahoituksen hinta on vaarassa kohota, jos se on haettava vain ulkomailta. Listautumisista 90 % toteutetaan yhtiön kotimaassa”, toteaa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Roine.

Suomessa on vähän suuria yrityksiä, joiden voidaan odottaa listautuvan. Suurten yhtiöiden listautumisten esteet johtuvat usein omistuksesta eli yhtiöt ovat perheyrityksiä, keskinäisiä yhtiöitä, osuuskuntia ja valtionyhtiöitä. Pörssin päälista sopii parhaiten isolle ja kansainvälisesti toimivalle yritykselle, jolla on siellä saman toimialan verrokkiyrityksiä ja jonka likvidit osakkeet kiinnostavat analyytikkoja.

OMX on kehittänyt pienille kasvuyhtiöille vaihtoehtoisen markkinapaikan, jossa kaupankäynnin kohteeksi tulemisen kriteerit ovat alemmat ja yhtiölle asetetut velvollisuudet ovat vähäisemmät kuin pörssien päälistoilla. Helsingin First Northiin ei ole vielä listattu yhtään yhtiötä, koska yhtiöt ovat jääneet odottamaan marraskuussa voimaan tulevaa varainsiirtoveron poistumista.

Suomen sijoittajakenttä on melko suppea ja yksipuolinen. Pääosassa ovat ulkomaiset ja kotimaiset instituutiot, kuten eläkesäätiöt ja rahastot. Erikoistuneita ja pitkäjänteisiä omistaja- ja kehittäjätahoja on vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa on enemmän varallisuutta ja varakkaita sukuja. Aktiivisia yksityissijoittajiakin on niukasti. Suuri osa yksityisten sijoittajien varoista tulee osakemarkkinoille sijoitusrahastojen kautta, jolloin ne usein sijoitetaan indeksejä mukaillen suurten ja keskisuurten yhtiöiden osakkeisiin. Henkilöomistajat ovat erittäin tärkeitä omistajia etenkin pienimmille yhtiöille.

Pörssiyhtiöiden ja myös vaihtoehtoisella markkinapaikalla noteerattujen yhtiöiden osakkaitten osinkotulon verotus on kireämpää kuin yksityisten yhtiöiden, mikä voi vähentää perheyhtiöiden listautumishaluja. Vuoden 2009 budjettiin on tulossa yksityishenkilöille osinkotulovähennys, mikä on myönteistä yksityishenkilöiden osakeomistuksen lisäämiseksi.

Suomessa nousukausiei lisännyt listautumisia

Eniten yhtiöitä on listautunut noususuhdanteen aikaan. Helsingin pörssin eri listoille tuli 46 uutta yhtiötä vuonna 1988 ja 19 vuonna 1999. Helsingin pörssiin on tänä vuonna listautunut vain kaksi aivan uutta yhtiötä. Listalla on kuitenkin tapahtunut muutoksia, kun yritykset ovat jakautuneet tai tulleet listalle ”keittiön kautta” eli ostaneet jo listalla olevan yhtiön, jolloin nimi ja jopa toimiala ovat muuttuneet.

Ruotsissa ja Tanskassa voidaan sen sijaan puhua jopa pienten yhtiöiden listautumisbuumista. Muissa pohjoismaissa ja koko maailmassa listautumisanteja oli vuonna 2006 enemmän kuin edellisenä huippuvuonna 2000.

Matala korkotaso vähentää listautumisia

Matala korkotaso ja markkinoiden hyvä likviditeetti ovat vähentäneet yritysten kiinnostusta osakeanteihin. Yritykset järjestävät listautumisanteja silloin, kun se on niille järkevämpi ja edullisempi vaihtoehto kuin lainaraha. Edullinen lainarahoitus on lisännyt myös pääomasijoittajien yrityskauppoja, mikä on vähentänyt pörssilistauksia. Pääomasijoittajat ovat ostaneet yhtiöitä pois pörssistä, mutta eivät ole tuoneet sinne uusia yhtiöitä. Ne ovat irtautuneet sijoituskohteistaan pääosin myymällä yritykset toisille yrityksille tai toisille pääomasijoittajille.

”Selvityksen mukaan Suomeen tarvittaisiin näkyvä, aktiivinen kotimainen puolestapuhujataho, joka tarjoaisi hyviä esimerkkejä ja näkyvyyttä niin kotimaisille omistajasijoittajille kuin pörssitulokkaillekin”, sanoo selvityksen tekijä, KTM Jenni Selosmaa.

Selvityksen teki KTM Jenni Selosmaa Helsingin kauppakorkeakoulun HSE Executive Educationista Pörssisäätiön toimeksiannosta. Johtopäätökset perustuvat haastatteluihin ja kirjalliseen aineistoon.

Raportti pörssilistautumisista (pdf)
Pörssilistautumiset – tulosten esittely (pdf)

Aiheesta aiemmin

Pörssin ”eskari” First North esittelyssä

Muualla verkossa

Jaa artikkeli

Kommentit