Yhtiökokouksissa pääsee vaikuttamaan

Piensijoittajat käyvät laiskahkosti yhtiökokouksissa. Esimerkiksi Elisalla on runsaat 230 000 osakkeenomistajaa, joista 1 145 osallistui maaliskuun yhtiökokoukseen. Muissakin pörssiyhtiöissä piensijoittajat vaivautuvat yhtiökokouksiin harvoin.

Pienomistajien osallistumista rajoittaa käytännössä se, että yhtiökokoukset pidetään arkipäivinä työaikaan. Harva haluaa ottaa vapaata osallistuakseen kokoukseen, jonka kulku on usein ennalta arvattava. Niinpä yhtiökokoukset tapaavat muodostua suursijoittajien sekä eläkeläissijoittajien kokoontumisiksi.

Yhtiökokous on osakkeenomistajalle tärkeä tilaisuus: omistajilla on kokouksessa kyselyoikeus, puheoikeus ja äänioikeus. Yhtiökokous on pörssiyhtiöiden ylin päätöksentekoelin, joka muun muassa päättää vastuuvapauden antamisesta ylimmälle johdolle, vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää osingonjaosta.

- Yhtiökokouksen henki riippuu kokoukseen osallistuvista eli toimitusjohtajasta, yhtiön hallituksesta ja osakkeenomistajista, sanoo kokenut yhtiökokousten puheenjohtaja, laamanni Pekka Merilampi.

Merilammen mukaan vielä 1980-luvun alussa yhtiökokouksissa oli hiljaista. Toimitusjohtajat puhuivat ja osakkeenomistajat kuuntelivat. 1980-luvun lopun nousukausi toi kokouksiin aktiiviomistajat, jotka uskalsivat avata suunsa.

Viime vuosina yhtiökokouksissa muutamat osakkaat ovat olleet paljonkin äänessä. Kärkkäitä puheenvuoroja on kuultu muun muassa hallintoneuvostojen tarpeellisuudesta, optio-ohjelmista ja yritysten yhteiskuntavastuusta.

Omistajilla kokouksissa kysely- ja puheoikeus

Pienomistaja pääsee vaikuttamaan yhtiökokouksissa käyttämällä kysely- ja puheoikeuttaan. Kokouksen puheenjohtaja ei voi rajoittaa näitä oikeuksia omistuksen suuruuden perusteella. Sen sijaan puheenjohtajan tehtävä on pitää huolta kokouksen sujuvuudesta ja karsia asiattomuudet pois.

- Kysyjän tai puheenvuoron pitäjän kannattaa pysyä asiassa, Merilampi neuvoo.

- Yhtiökokous on oikea paikka kysyä vaikkapa osinkopolitiikasta, hän lisää.

Piensijoittajasta voi tuntua turhauttavalta osallistua päätöksentekoon, jos yhtiön omistus on kovin keskittynyt. Valtion hallitsemissa yhtiöissä asioista päättää valtion edustaja. Perheyrityksessä määräysvalta on perheellä. Pienomistajan on turha äänestyttää kokousta esimerkiksi johdon palkitsemisjärjestelmistä, jos suuromistajalla on asiaan selvä kanta.

Omistusrakenteista huolimatta pienomistajan ei tarvitse jäädä kokouksissa statistiksi. Pienosakas voi kysyä yhtiön asioista suoraan toimitusjohtajalta tai hallituksen puheenjohtajalta.

Hyvä johto kuuntelee

Pienosakas voi myös käyttää puheenvuoron ja liittoutua muiden kanssa. Tyytymätön osakas voi viedä yhtiökokouksen päätökset jopa tuomioistuimeen, jos ne hänen mielestään ovat lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisia.

- Jos yhtiöllä menee hyvin, yleensä yhtiökokouksetkin sujuvat hyvin. Jos yhtiöllä menee huonosti, osakkaatkin ovat äänekkäämpiä, Merilampi tiivistää.

- Jos yhtiöllä menee oikein huonosti, silloin osakkaat ovat taas hiljaisempia. Yhteinen tuska yhdistää.

Yhtiökokouksen tunnelman aistimista ei kannata väheksyä. Kokoukset paljastavat, miten yhtiö osakkaita kohtelee. Jyrätyksi tulevat pienomistajat saattavat äänestää jaloillaan ja myydä osakkeensa pois. Hyvä yritysjohto kuuntelee osakkeenomistajia, vastaa kysymyksiin tasapuolisesti ja ottaa osakkaiden toivomukset päätöksenteossa huomioon.

Neljä vinkkiä yhtiökokoukseen osallistujalle