Ps-tilien kulut kannattaa syynätä tarkkaan

Eläkesäästämiseen tarkoitettujen ps-tilien vertailu kuulostaa yksinkertaiselta: tehdään sijoitussuunnitelma, ja verrataan pankkien, ja muiden palveluntarjoajien kuluja. Sijoituskohteiden, kuten osakkeiden tai rahasto-osuuksien, hankkimisen lisäksi ps-tileistä kertyy peruskuluja muun muassa tilin avaamisesta ja hallinnoinnista.

Pyysimme tällä haavaa markkinoilla olevien ps-tilien kuluista vertailukelpoiset laskelmat palveluntarjoajilta. Esimerkkitapaukseksi otettiin Piia Pitkäaikaissäästäjä, joka hyödyntää vuosittaisen 1 400 euron verovähennysoikeuden säästöistään täysimääräisenä. Piia säästää 20 vuoden ajan ps-tilille siis 5 000 euroa vuosittain eli noin 416 euroa kuukaudessa.

Oletuksena vertailussa on, että palveluntarjoajien nykyiset hinnat ovat voimassa koko säästöajan. Piia lisäksi nostaa säästöt aikanaan kymmenessä vuodessa, eikä palveluntarjoajaa matkan varrella vaihdeta.

Mukaan laskelmaan pyydettiin kaikki kulut ps-tilin perustamisesta sen hallintokuluihin sekä rahasto-osuuksien välityspalkkioihin. Lisäksi oletettiin, ettei Piia ei saa mistään pankista avainasiakasetuja tai muita vastaavia.

Sijoituskohteissa eroja

Jotta säästäjä saisi ps-tilistä todellista verohyötyä, ps-säästöt kannattaa sijoittaa hakemalla niille parasta mahdollista tuottoa. Pankkien ps-tilit eroavat kuitenkin toisistaan siinä, mihin ps-tilille siirretyt säästöt voi sijoittaa.

Esimerkiksi Asuntohypopankin ps-tili olisi maksuton, mutta siinä säästöt voi suunnata vain määraikaistalletuksiin, joista ei voi odottaa kovinkaan suurta tuottoa eli hyöty ps-tilin veroedusta jäisi vaatimattomaksi.

Tapiola ja pian oman ps-tilinsä esittelevä Ålandsbanken taas rajaavat suorat osakesijoitukset pois ps-säästäjän valikoimasta. Kun valtaosa palveluntarjoajista sallii rahastosijoitukset ps-säästöistä, vertailu tehtiin sijoittamalla Piian varat kokonaisuudessaan kansainväliseen osakerahastoon.

Säästöjen vuosituoton oletettiin olevan 8,2 prosenttia. Tällä tuotto-odotuksella Piialla olisi 20 vuoden jälkeen säästössä liki 240 000 euron potti.

Kuluihin kymmeniätuhansia

Piian säästöpotista uppoaisi vertailun mukaan kuluihin enimmillään runsaat 64 000 euroa ja edullisimmillaankin vajaat 47 000 euroa. Vertailun kallein ps-tili oli OP-Pohjolan ja edullisin Sampo Pankin.

Sampo Pankki, Evli ja Tapiola eivät peri erillistä kulua itse ps-tilistä. Nordea puolestaan tarjoaa mahdollisuutta vaihtaa rahastoja säästöaikana veloituksetta. Mitä aktiivisempi säästäjä, sitä enemmän rahastojen vaihtokuluilla on merkitystä.

Rahastosäästäjälle ps-tilin hallintopalkkiota suurempi kuluerä on rahastojen hallintopalkkio. Esimerkiksi Nordealla rahaston hallinnointi maksaa 30 vuodessa yli 51 000 euroa, kun itse ps-tilistä pankki veloittaa samassa ajassa noin kymppitonnin.

Kannattaa muistaa, että sijoitusrahastoissa ja niiden kuluissa on eroja. Indeksirahasto tai etf ovat yleensä kuluiltaan alhaisemmat, mutta niitä pankit eivät liiemmin markkinoi, eikä kaikilla ole indeksituotteita edes tarjolla.

Palveluntarjoajat kisaavat säästäjistä myös tarjoamalla keskittämisetuja ja väliaikaisia maksuttomia rahastomerkintöjä. Kannattaa muistaa, että muutaman kuukauden säästö merkintäpalkkioissa on häviävän pieni osa kokonaiskuluista.

Ps-laki ei rajoita palveluntarjoajia nostamasta tuotteensa kustannuksia vuosien varrella. Säästäjän on syytä seurata tarkasti hinnoittelua myös sen jälkeen, kun ps-sopimus on tehty.

Piia Pitkäaikaissäästäjän kuluvertailu

(Oletukset: säästöt kansainvälisesti hajautettuun osakerahastoon 416 €/kk, säästöaika 20 vuotta, tuotto-odotus 8 %)