Sijoittaja kertoo: Hannu Angervuo luottaa sijoittajana numeroihin

08.07.2010

EQ Pankin salkunhoitaja Hannu Angervuo jos kuka tuntee pörssimaailman ihmiset, yritykset, mehevimmät juorut, huhut ja faktat. Tilinpäätösten ja osavuosikatsausten lukuja hän latelee vaikka unissaan.

Numerot painottuvat myös konkarisalkunhoitajan omissa sijoituspäätöksissä. Angervuo kertoo välttelevänsä sijoittajana riskejä.

– Olen varovainen. Kartan riskiä, enkä sijoita tunteella, vaan teen päätökseni numeroiden perusteella.

Angervuon sijoitussalkun arvo on tällä hetkellä noin miljoona euroa. Mitä osakkeita salkussa on?

– Ne ovat näitä tylsiä ja yllätyksettömiä mummo-osakkeita kuten Neste, Fortum, Nokia, UPM-Kymmene, Sanoma ja Sampo. Vähemmän tunnettu on Basware, Angervuo kertoo.

Angervuon ensimmäinen sijoitus oli Yhtyneet Paperitehtaat. Mies kiinnostui metsäteollisuudesta, koska oli nuorena Tervakosken paperitehtaassa kesätöissä. Metsäosakkeista hän on myös saanut tähän mennessä parhaat voittonsa.

– UPM:n osakkeilla sain kolmessa vuodessa 1986-1989 kuusinkertaisen voiton. ”Nuuka” Niilo Hakkarainen oli hyvä johtaja, ja UPM:n kurssi nousi rajusti, kun Metsäliitto yritti nurkata sitä, Angervuo muistelee.

Huonoimmaksi sijoitukseksi Angervuo nimeää telerahastot.

– En ole koskaan saanut kovin suurta tappiota, hän lisää.

Kasvu ja osingonmaksukyky

Sijoittajana Angervuo kiinnittää huomiota perusasioihin.

– Kasvu ja osingonmaksukyky ovat tärkeitä asioita. Ihailen myös yrityksiä, joilla on hinnoitteluvoimaa, Angervuo listaa.

Osinko on laajemminkin Angervuon mielestä päivän sana. Nyt hänen mielestään voisi ostaa hyvätuottoisia osakkeita vaikka pankkilainalla. Hajautus on kuitenkin pidettävä mielessä niin, että salkussa on vähintään kymmenen osaketta 5-6 toimialalta.

– Koskaan ei ole nähty tällaista aikaa. Osinkojen efektiivinen tuotto on kaksi kertaa niin suuri kuin pankkilainan korko.

Kun Angervuo sanoo ”ei koskaan”, sen takana on pitkä kokemus. Hän aloitti pörssiyhtiöiden analysoinnin jo 1985 Yhdyspankin perustamassa pankkiiriliike Unitaksessa.

Angervuo arvioi yhtiöiden parantavan tuloksiaan tänä vuonna huomattavasti. Siksi hän ei usko osinkojen irtoamisesta johtuvan kurssilaskun jäävän pysyväksi. Ensi keväänä yrityksillä on enemmän jaettavaa omistajilleen kuin tänä keväänä.

Avoimuus tuo luottamusta

– Luottamus yritykseen kasvaa, jos sen tuloslaskelma ja tase ovat selkeitä ja avoimia, ja ne julkaistaan pian tilikauden jälkeen. Epäilykset heräävät, jos yhtiö ei saa tilinpäätöstään kolmessa kuukaudessa valmiiksi, Angervuo määrittelee.

Hän muistaa vielä ajat, jolloin pörssi toimi ”purjehdusseuran säännöillä” ja sisäpiiri sai mellastaa vapaasti rangaistusta pelkäämättä.

– Konsernitilinpäätöskin tuli vasta Manconin konkurssin (vuonna 1989) jälkeen.

Niistä ajoista yritysten läpinäkyvyys on lisääntynyt roimasti. Piensijoittajat saavat nyt tilinpäätös- ja osavuosikatsaustiedot yhtä aikaa suursijoittajien kanssa.

Nykypäivän tilinpäätösten analysointia vaikeuttaa Angervuon mielestä kuitenkin esimerkiksi se, että osakkuusyhtiöt arvostetaan teollisuusyhtiöiden taseissa hankintahinnoin.

– Ja sitten ovat nämä taseen ulkopuoliset erät. Mistä saat ne selville? Niiden vuoksi Enron ja Parmalatkin kaatuivat kuin suorilta jaloilta konkurssiin, Angervuo muistuttaa.

Avainsanat:Sijoittaja kertoo
Jaa artikkeli

Kommentit