Uhka veronkiristyksestä voi näkyä kevään osingoissa

Martti Hetemäen verotyöryhmä ehdotti kesällä rajua osinkoverotuksen kiristämistä. Osittaisesta verovapaudesta luovuttaisiin ja osingonsaajana oleva yksityishenkilö maksaisi saamastaan osingosta täyden 30 prosentin pääomatuloveron. Tällä hetkellä veroprosentti on 19,6.

Jos työryhmän esitykset toteutuvat, osingonjaon kokonaisverorasitukseksi tulee 45,4 prosenttia, kun se tälla haavaa on 40,5 prosenttia.

- Kansainvälisessä osinkoverovertailussa Suomi siirtyisi himoverottajien joukkoon, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara sanoo.

Uhka osinkoverotuksen kiristymisestä saattaa näkyä keväällä yhtiökokouksissa, kun voitonjaosta seuraavan kerran päätetään. Osakkeenomistajilla voi olla intressi vaatia suuriakin lisäosinkoja, jotta he välttäisivät veroseuraamukset korkeammalla veroasteella.

Listayhtiöillä osingonjakoon vaikuttavat monet tekijät kuten omistajarakenne ja investointitarpeet. Jos omistus on hajaantunut Nokian tapaan ulkomaille, Suomen verolainsäädännön muutoksilla ei liene voitonjaossa suurta merkitystä. Jos yhtiöllä on niukasti investointikohteita, kannattaa sen jakaa voitot omistajille.

Yhtiöt, joissa on suuri ulkomaalaisomistus, saattaisivat lisätä omien osakkeiden takaisinostoa voitonjakomuotona. Erityisesti Yhdysvalloissa takaisinostot on paljon käytetty voitonjaon muoto ja vaihtoehto käteisosingoille

“Ei kannata spekuloida”

Pörssiyhtiöiden tavoitteena on yleensä jakaa tasaista osinkovirtaa. Potentiaalisia superosinkojen maksajia olisivat ne yhtiöt, joilla on vähän velkaa, joilla on vahva tase tai ennustettava kassavirta. Tällaisia yhtiöitä ovat muun muassa Elisa, Kesko ja Orion.

Piensijoittajien ei silti kannatta liikaa spekuloida osingonjaolla, Oulun yliopiston laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallunki sanoo.

- Täytyy muistaa, että osingonjaolla ei ole vaikutusta sijoittajan varallisuuteen: osakkeen kurssi putoaa maksetun osingon verran. Sijoittaja siis menettää osakesalkkunsa arvossa sen, mitä osinkoina saa.

Osinkoverotuksen muutosehdotukset ovat silti omiaan houkuttelemaan markkinoille lyhyen aikavälin sijoittajia. Osa sijoittajista janoaa jättiosinkoja, osa yrittää hyödyntää hetkellisen osinkoinnostuksen.

“Osta osinkoyhtiöitä nyt ja myy keväällä” -strategiassa piilee monia riskejä. Kukaan ei tiedä, toteutuuko osinkoverouudistus, mitkä yhtiöt mahdollisia lisäosinkoja maksaisivat ja miten maailmantalous ja pörssikurssit puolessa vuodessa kehittyvät.

Sadan miljoonan lisäverorasitus

Edellisen kerran pörssiosinkojen verotusta kiristettiin rajusti vuonna 2005, kun yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin. Kun katsotaan pörssiyhtiöiden osingonjakopolitiikkaa vuosina 2004 ja 2005, niin nettotuloksiin suhteutettuna merkittäviä muutoksia ei osingonjaossa tapahtunut.

Tuolloin veronkiristys oli jopa nyt ehdotettua kovempi, kun nollaverotuksesta siirryttiin 19,6 prosentin osinkoveroon.

- Jos verosyistä aikaistetaan tai lisätään osingonjakoa, niin se toteutettaneen lisäosinkojen muodossa vasta syksyllä 2012, Tero Honkavaara arvelee.

Osinkoverotuksen kansainvälisenä suuntauksena on viime vuosina ollut pikemminkin verotuksen keventyminen kuin kiristyminen. Hetemäen työryhmän esitykset johtaisivat enimmäkseen osinkoverotuksen kiristymiseen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen aseman heikkenemiseen.

- Yksityishenkilöiden pörssiyhtiöistä saamien osinkojen verorasitus kasvaisi noin 100 miljoonalla eurolla, Honkavaara sanoo.

- Korotus olisi takaisku tavoitteille edistää kotitalouksien osakesäästämistä.