Sijoittaja kertoo: Henri Elo etsii tasaista tulostuottoa

Sijoituskirjailija ja blogisti Henri Elo kiinnostui osakesijoittamisesta oikeastaan jo lapsena. Isä osti Henrin nimiin pienen määrän Rauma-Repolan osakkeita, kun poika oli vain muutaman vuoden ikäinen.

- Henkilökohtaisesti kiinnostuin osakkeista enemmän yläasteiässä, Elo kertoo.

- Minulla oli tuolloin pienehköt sijoitukset muun muassa Repolaa, Sijoitus Forestiaa ja hyväkorkoisia joukkolainoja. Osan rahoista olin säästänyt itse.

1990-luvulla Elo osallistui esimerkiksi Valmetin ja Nesteen listautumisanteihin, joista sai bonus-osakkeita.

Sijoittaminen ja pörssin seuraaminen on Elolle nykyään kokopäivätyötä. Hän on työskennellyt jo kahdeksan vuotta Kauppalehden analyysiyksikön Balance Consultingin yritys- ja pörssianalyytikkona. Elo pitää Kauppalehden sivuilla säännöllistä sijoitusaiheista blogia. Siinä hän kertoo avoimesti myös omista sijoituksistaan ja niiden perusteluista.

- Yritysten voitontavoittelu kilpailluilla markkinoilla ja pörssin oikukas käyttäytyminen ovat kiintoisa pari, Elo sanoo.

- Jos opit lukemaan tätä soppaa oikein, vaurastut. Se ei ole niin monimutkaista kuin voisi kuvitella.

Buffettin jalanjäljillä

Elo kuvaa itseään “osta ja pidä” -sijoittajaksi. Hän yrittää kasvattaa salkun tulostuottoa eli salkun yritysten sijoittajalle kohdistuvaa tulosta. Joskus Elo myy sijoituksiaan, mutta ei parhaita yhtiöitä. Salkussa on sekä arvo- että kasvuyhtiöitä, mutta ei lainkaan korkosijoituksia. Osakepaino on lähes aina sata prosenttia.

- Jos hyvän yhtiön kurssi laskee, saatan tankata lisää.

Elo kertoo osakesalkkunsa olevan suuruudeltaan kuusinumeroinen. Hän ei pidä salkun kokoa olennaisena asiana, vaan sijoittaminen on ennen kaikkea kiintoisa harrastus ja osa oman talouden hoitoa.

Elon blogikirjoituksista voi päätellä, että sijoitusfilosofia perustuu Warren Buffettin oppeihin. Tärkeintä on arvioida yhtiön näkymiä suhteessa osakekurssiin. Jos P/E-luku on yli 15, tuloksen tulisi kasvaa tulevaisuudessa, jotta ostonappia kannattaisi painaa.

- En niinkään ajattele sitä, mitä muut sijoittajat tekevät, vaan ostan tulevaa bisnestä järkevään hintaan, Elo sanoo.

- Jos edellytykset kannattavaan liiketoimintaan häviävät, saatan myydä. Ainakin huolehdin, että suurin osa salkun yhtiöistä kannattaa hyvin. Myös velkaisia yhtiöitä kartan.

Nokia jäi ostamatta

Parhaissa bisneksissä pääoma tuottaa niin hyvin, että velkaa ei tarvita edes kasvun rahoittamiseen. Esimerkkeinä tällaisista tuottoautomaateista ovat Kone ja Hennes & Mauritz. Elon salkussa on myös Elisaa ja Orionia, joilta tuloskasvua ei juuri vaadita, koska arvostus on matala.

Elo etsii sijoituskohteita huolellisella yhtiökohtaisella fundamenttianalyysillä. Tavoitteena on tasainen tuotto terveissä teollisuuden, kaupan, pankki- ja vakuutusalan sekä päivittäistavara-alan yhtiöissä. Sijoittaminen ei lopulta ole monimutkaista, vaikka lyhytaikaiset treidarit ja jotkut ammattianalyytikot niin väittävät.

Sijoittajauraltaan Elo katuu eniten sitä, ettei ostanut Nokiaa televisiokriisin aikaan vuonna 1996, “vaikka mieli teki”. Salkun kokoon nähden parhaita sijoituksia ovat olleet osallistuminen PMJ Automecin ja Soneran osakeanteihin 1990-luvun lopulla sekä niiden myyminen ajoissa pois.
Virheistään ja parhaista sijoituksistaan Elo oppi kaksi asiaa:

- Jos Nokia löytää uuden kasvusuonen, älä kävele toista kertaa onnesi ohi. Toiseksi, jos kansa jonottaa kadulla, älä jonota. Jonota silloin kun muut eivät jonota.