Sijoittaja kertoo: Eva Liljeblom on sijoittanut lapsesta asti

Ensimmäiset osakesijoitukset Eva Liljeblom hän sai isältään lahjoituksina. Isä osti lapsensa nimiin sen verran osakkeita, mitä verovapaasti oli mahdollista.

Kun Liljeblom tuli täysi-ikäiseksi, hän sai salkun hoidettavakseen. Samalla alkoivat opinnot Hankenilla.

- Kiinnostukseni sijoittamiseen vahvistui, Liljeblom kertoo.

- Kiinnostuin rahoitustieteestä sen loogisuuden ja matemaattisuuden ansiosta. Ensimmäistä itse ostamaani osaketta en todellakaan muista.

Liljeblom uskoo vahvasti tehokkaisiin markkinoihin. Yksityissijoittajan on erittäin vaikea saada ylituottoa esimerkiksi pyrkimällä sijoitusten optimaaliseen ajoitukseen. Käyttäytymistiede tarjoaa lisäymmärrystä joidenkin pienempien ja usein lyhytaikaisten ilmiöiden selittämiseen.

Osingot ja kasvu

Sijoittajana Liljeblom kuvaa itseään passiiviseksi hajauttajaksi. Hänen sijoitusfilosofianaan on “ostaa ja unohtaa” pienellä lisämausteella:

- Tietenkin seuraan omistamiani osakkeita, Liljeblom sanoo.

- Jos joko salkun hajautus vinoutuu kurssikehityksen takia tai jos joku yhtiö alkaa todella huolestuttaa, voin myös myydä. Muuten hoidan hajautusta ja tasapainottamista lähinnä ostojen kautta.

Osinkotuotto ei ole Liljeblomille sijoituksen tärkein kriteeri. Tuotto voi tulla myös yhtiön arvonnousuna. Jos osinkoa ei jaeta tai sitä jaetaan vain vähän, yhtiön täytyy sijoittaa varansa järkevästi uuteen liiketoimintaan.

- Yrityksen osingonjakopäätökseen vaikuttavat eri sijoittajakuntien usein veroista seuraavat preferenssit, Liljeblom sanoo.

- Jos markkinoilla on luottamusta siihen, että yritys on hyvin johdettu, sijoittajat hyväksyvät varojen sisäisen uudelleeninvestoinnin helpommin. Jos corporate governance on löyhä ja sijoittajat pelkäävät varojen väärinkäyttöä tai yli-investointeja, silloin on järkevää puoltaa suurempaa osingonjakoprosenttia.

Muhkeat preemiot

Salkkunsa kokoa Liljeblom ei halua kertoa. Se on kuulemma nyt tavallista pienempi kesäasunnon hankinnan vuoksi.

Huonoimmat sijoituksensa Liljeblom teki joihinkin informaatioteknologia-alan osakkeisiin juuri ennen IT-kuplan puhkeamista.

- En tosin pahemmin ostanut niitä lisää, mutta ennestään minulla oli salkussa Nokiaa, Soneraa ja Elisaa. Tietenkin sitten harmitti, kun kurssit 2000-luvun alussa olivat tosi alhaalla.

Yksi parhaimmista Liljeblomin sijoituksista oli aikanaan Instrumentarium. Sitä Hankenin rehtori omisti kauan, mutta sitten tuli ulkopuolinen General Electricin ostotarjous mehevällä useiden kymmenien prosenttien preemiolla.

OMX eli entinen Helsingin pörssi oli toinen yrityskaupan kohteeksi tullut osake, josta Liljeblom ja muut sijoittajat saivat noin sadan prosentin preemion.

Nykyistä markkinatilannetta Liljeblom ei juurikaan uskalla kommentoida.

- Odottava on ehkä paras sana. Pörssikurssit voivat mennä molempiin suuntiin nyt kun rajuin finanssikriisistä toipuminen on ohi.

- Paljon rahaa virtaa kehittyville markkinoille, koska kansantuotteen kasvun odotetaan siellä olevan kovaa. Myös arvostukset ovat siellä nousussa, joten en ole läheskään varma, että tuottomielessä asia on näin yksiselitteinen.