ETF-sijoittajan kannattaa syynätä kulut

Indeksiosuusrahasto on rahasto, jonka osuuksia myydään arvopapereina pörssissä. Näin osuudelle on jatkuvasti olemassa päivän hinta, ja osuus on ostettavissa sekä myytävissä pörssipäivien aikana.

ETF-rahastot käyttävät osakeindeksien lisäksi muitakin indeksejä. Jotkin rahastot käyttävät vaikka vehnän maailmanmarkkinahintoja indeksinään.

ETF-rahaston hallinnointi on lähinnä matematiikkaa. Rahastonhoitaja tarkistaa, että säännöissä määriteltyinä ajankohtina, että jokaista pörssissä myytyä rahasto-osuutta vastaa indeksin mukainen määrä osakkeita.

Passiivisen rahaston hallinnointikustannukset ovat selkeästi pienemmät kuin aktiivisessa rahastossa, jossa rahastonhoitajat käyvät aktiivista kauppaa. Indeksiosuusrahastojen kulut ovatkin vain keskimäärin alle puolen prosentin luokkaa.

Mutta piensijoittajalle ETF ei välttämättä ole edullisin tapa sijoittaa, sillä sen arvopaperiluonteen vuoksi ETF:stä koituu myös muita kuluja.

- Kulujen pienuus on osittain fiktiivistä, sijoitusrahastoasioista Finanssialan Keskusliitossa vastaava johtaja Markku Savikko sanoo.

- Esimerkiksi ETF-indeksiosuusrahastoa tarjoava Seligson on laskenut, että piensijoittajalle voi olla halvempaa olla mukana suoraan rahastossa kuin ostaa sitä pörssistä. Kun hallinnointipalkkioon lisätään kaupankäynti- ja arvo-osuustilin palkkiot, niin kulut voivat olla ällistyttävän korkeat.

Kotimaiset harvassa

Savikko arvioi, että indeksiosuusrahasto on edullinen kun sijoitetaan suurempia summia, esimerkiksi 100 000 euroa. Mutta kun sijoitetaan sata euroa, niin tilanne on toinen.

Indeksisijoittamisesta kiinnostuneiden piensijoittajien kannattaakin harkita indeksirahastoihin sijoittamista. Ongelma on kuitenkin sama kuin indeksiosuusrahastoissa: suomalaiset rahastot puuttuvat lähes kokonaan.

Suomessa on kyllä palveluita, joiden kautta voi sijoittaa kansainvälisiin indeksiosuusrahastoihin siinä missä mihin tahansa arvopaperiin. Mutta suomalaisia indeksirahastoja ei ole kuin yksi tarjolla suomalaiselle piensijoittajalle.

- Kysymys kuuluu, että miksi ei? Ilkeä vastaus on, että ne eivät tuota niin hyvin rahastonhoitajalle. Toinen vastaus on se, että niille ei ole myöskään kysyntää, Savikko toteaa.

Kyseessä ei ole kuitenkaan sijoituspalveluita tarjoavien yritysten salaliitto piensijoittajia vastaan. Savikon mukaan FK:n jäsenyritykset ymmärtävät, että sijoittajan etu on myös palvelun tarjoajan etu.

- Jos sijoittaja huomaa, että häntä on huijattu esimerkiksi palkkioissa, niin se aiheuttaa helposti suhteen katkeamisen palvelun tarjoajan kanssa. Korvaavan asiakkaan hankinta on kallista palvelun tarjoajalle.

Verotuskin vaikuttaa

Piensijoittajien tulee myös itse osata kiinnittää huomiota palkkioihin. FK:n vuonna 2010 tekemä sijoitusrahastotutkimus kertoo, että sijoittajat ovat yllättävän vähän kiinnostuneita kuluista.

ETF-rahastoihin sijoittavien tulee muistaa myös verotukselliset seikat. ETF-rahastoista suuri osa maksaa osinkoja, joista verottaja perii 28 prosentin pääomaveron.

Tarjolla on kuitenkin myös ETF-rahastoja, jotka uudelleensijoittavat osingot automaattisesti. Näin on mahdollista saada verotonta korkoa korolle -tuottoa.