Ei isoja yllätyksiä tilinpäätöksissä

Viime vuonna pörssikurssit nousivat Helsingissä 25 prosenttia eli vähemmän kuin mitä pörssiyhtiöiden tulokset paranivat. Sijoittajat olivat siis ennakoineet tulosparannuksen hyvissä ajoin. Osakkeiden arvostus on nyt lähellä pitkän ajan keskiarvoja, sillä keskimääräinen p/e-luku on 15.

Tulokset vastasivat jotakuinkin analyytikoiden odotuksia. Keskimääräinen liikevoittoprosentti viime vuoden viimeisellä neljänneksellä supistui kymmenen tuntumaan, mikä kertoo kustannusten noususta. Raaka-aineiden hinnat ovat alkaneet kohota, sen sijaan henkilöstökustannukset ovat pysyneet maltillisina.

- Nyt on palattu taantumasta normaaliin aikaan, tiivistää eQ varainhoidon salkunhoitaja Hannu Angervuo.

Pörssiyhtiöiden kasvua siivitti hyvin vetänyt vienti. Suomella on ollut tuuriakin, sillä tärkeimmät vientimaat Saksa, Ruotsi ja Venäjä ovat kasvaneet ripeästi. Saksan talous kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia, mikä on kovinta vauhtia pariin vuosikymmeneen. Ruotsin ja Venäjän kasvu oli vieläkin nopeampaa.

Huippuja ja pettymyksiä

- Positiivisia tulosyllättäjiä olivat muun muassa YIT, Nokian Renkaat ja Kone, Angervuo sanoo.

- YIT tuplasi tuloksensa, Nokian Renkaat ja Kone tekivät historiansa parhaan tuloksen.

Pettymyksistä ilmeisin oli Nokia, jonka tulos on valunut alaspäin vastoin pörssin yleistä trendiä. Nyt sijoittajat joutuvat vielä jännittämään, onnistuuko yhtiön strategian muutos vai ei.

Konepajat eivät aivan yltäneet kaikkien aikojen huipputuloksiin, mutta niiden pörssikurssit ovat hiponeet silti uusia ennätyksiä. Talouden kasvu hyödyttää investointihyödykkeitä tuottavia yrityksiä, ja konepajat ovat olleet erityisesti ulkomaisten sijoittajien suosiossa.

Myös metsäyhtiöt pääsivät viime vuonna hyvään vauhtiin. Ne saivat hinnankorotuksia läpi ja tekivät kelpo tulosta.

Sen sijaan perusmetalliyhtiöt Outokumpu ja Rautaruukki tekivät edelleen kirjanpidollista tappiota, mikä ei muun muassa Outokummun hallitusta tyydyttänyt. Toimitusjohtaja Juha Rantanen sai yhtiöstä potkut.

Osinkosuhde supistuu

Pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu osinkosumma viime vuodelta nousee noin yhdeksään miljardiin euroon, missä on 17 prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna. Osinkosuhde – eli osuus jonka yhtiöt tuloksestaan omistajilleen maksavat – putoaa edellisvuoden 72 prosentista noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

- Tämä on mielestäni positiivinen ilmiö, Angervuo sanoo.

- Pörssiyhtiöillä on nyt enemmän paukkuja investointeihin. Osinkosuhteen supistuminen on kestävän kehityksen mukaista politiikkaa.

Horisontissa myös uhkia

Vaikka Suomen talous elpyy hyvin, uhkia ja riskejäkin horisontissa näkyy. Yksi riski olisi dollarin heikkeneminen, mikä vaikeuttaisi vientiä. Ekonomistien arvioissa euron vahvistuminen kymmenellä prosentilla tarkoittaisi 0,8 prosenttiyksikön vähennystä bruttokansantuotteen kasvusta.

Toinen uhka on korkotason nousu. Pörssiyhtiöiden rahoituskustannuksia korkojen nousu ei uhkaa, sillä yhtiöt ovat poikkeuksellisen vakavaraisia. Sen sijaan kulutukseen korkojen nousu vaikuttaisi ja sitä kautta yritysten tuloksiin.

Tälle vuodelle analyytikkojen konsensusennuste odottaa pörssiyhtiöiltä 14 prosentin tulosparannusta. Siinäkin suhteessa on palattu arkeen. Suurista hyppäyksistä palataan tasaisemmalle kasvu-uralle.