Verokohtelu suosii pääomanpalautuksia

07.07.2011

Pörssiyhtiöiden pääomanpalautukset ovat yleistyneet parin viime vuoden aikana. Tänä vuonna pääomanpalautuksia ovat jakaneet Citycon, Orion, Oriola-KD, Ruukki Group, Talentum ja Tekla.

Voimassa olevat verolait ja tulevat pääomatulojen veronkiristykset kannustavat palauttamaan ylimääräisiä pääomia omistajille. Jyrki Kataisen hallitus on jo ilmoittanut nostavansa pääomatulojen veroprosentin 30:een nykyisestä 28:sta, mikä koskee myös osinkoja.

Pääomanpalautuksia voi perustella ainakin kolmella tavalla. Ensimmäinen peruste on se, ettei yhtiö löydä pääomille tuottavampaa käyttöä.

Tuottava investointi voisi olla esimerkiksi yritysosto.

Toiseksi pääoman palautukset vaikuttavat pörssiyhtiön tunnuslukuihin. Yhtiön oman pääoman määrä alentuu palautuksen määrällä ja siten pääomiin sidotut tunnusluvut muuttuvat: kannattavuus suhteessa pääomiin paranee, mutta vakavaraisuus vastaavasti heikentyy.

Kolmas peruste pääomanpalautuksille on verotus.

– Pääomanpalautus on varojen jakamista omistajille vastaavasti kuin osinko tai omien osakkeiden hankkiminenkin, sanoo Bilanssi-yrityksen veroasiantuntija Risto Walden, joka on myös päivittänyt Pörssisäätiön Sijoittajan vero-oppaan.

– Pääomanpalautukset verotetaan luovutusvoittoverona, jota ei käytännössä peritä lainkaan palautusvuonna.

Osinkoverotus
kireämpää

Pääomanpalautuksessa osakkeen hankintameno pienenee, ja siten tulevaisuudessa syntyvä luovutusvoitto on suurempi. Osingoista osakkeenomistajalta on peritty tähän asti 19,6 prosenttia veroa.

Verotettavaa luovutusvoittoa ei kuitenkaan synny, jos hankintamenoa voidaan vähentää yhtä paljon kuin pääomanpalautusta maksetaan. Se osa pääomanpalautusta, joka ylittää käytettävissä olevan hankintamenon, verotetaan luovutusvoittona.

Pääomanpalautukset lasketaan mukaan verovuoden yhteenlaskettuihin luovutushintoihin. Jos kaikki yhteenlasketut luovutushinnat verovuoden aikana pääomanpalautus mukaan lukien eivät ylitä tuhatta euroa, pääomanpalautusta ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa.

– Pääomanpalautus on liiketaloudellisesti perusteltua tilanteessa, jossa yhtiöllä on ylimääräisiä likvidejä varoja mutta ei jakokelpoisia voittovaroja. Tällöin varojen palauttaminen osakkeenomistajille on perusteltua, Walden sanoo.

– Verotuksellisestikin yhtiön pääomarakenteen keventäminen pääomapalautuksen keinoin voi olla hyvin perusteltua.

Verotusta halutaan yhtenäistää

Pörssiyhtiön voitonjaon verotus riippuu siitä, mistä varoista voittoja jaetaan. Normaalit osingot maksetaan kertyneiden voittovarojen rahastosta.

Sen sijaan pääomanpalautukset maksetaan muista oman pääoman eristä kuten esimerkiksi ylikurssi- tai sijoitetun vapaan pääoman rahastosta.

Jaettavien varojen verotus riippuu siitä, mistä varoista sidotun vapaan oman pääoman rahasto on muodostettu. Rahastoon on voitu siirtää sekä pääomana yhtiöön sijoitettuja varoja että yhtiön voittovaroja.

Jos osakkeenomistajille maksettavat palautukset koostuvat yhtiöön tehdyistä pääomasijoituksista, verottaja katsoo varojen jaon pääoman palautukseksi eikä osingoksi. Voittovaroista muodostetusta sidotun vapaan oman pääoman rahastosta jaetut varat puolestaan verotetaan osinkona.

Tällainen voittovarojen ja pääomasijoitusten erottelu saattaa tulevaisuudessa päättyä. Valtiovarainministeriö valmisteli jo kertaalleen osakeyhtiön varojenjakoa koskevaa verouudistusta, joka kuitenkin vesittyi.

Jos valtiovarainministeriön toive toteutuu, osakeyhtiön varojenjakoa verotetaan tulevaisuudessa osinkona riippumatta siitä, mistä oman pääoman erästä varoja jaetaan. Käytännössä verouudistus kiristäisi pääomanpalautusten verotusta.

Jaa artikkeli

Kommentit