Aavistus vai tieto? Tuore tutkimus selvitti, miten ammattilaiset tekevät sijoituspäätöksiä

Kaksi ryhmää sijoitusammattilaisia suljettiin samaan tilaan. Toinen ryhmä sai tietoonsa yleistä talousdataa ja toinen tämän lisäksi hieman tarkempaa informaatiota. Miten ammattilaiset päättelivät markkinoiden kehittyvän?

Tutkija Jukka Ilomäen tavoitteena oli selvittää laboratorio-olosuhteissa ikuista kysymystä siitä, miten sentimentti eli markkinoiden “fiilis” vaikuttaa sijoituspäätöksiin. Taustalla on ajatus siitä, että tehokkailla markkinoilla sijoituspäätöksiä ohjaa fundamentti eli kylmät talousluvut ja päätöksenteko on järkiperäistä. Tähän kuvioon sentimentti ei oikein sovi, ja sen olemassaoloakin on vaikea mitata. Koetilanteessa faktatiedon ja tunteet vaikutuksen pitäisi tulla näkyviin, koska tutkija kontrolloi koehekilöille annettua informaatiovirtaa.

Ilomäki käytti kokeessaan oikeita talouslukuja useamman maan markkinoilta ja pyysi sijoitusalan ammattilaisia arvioimaan niiden pohjalta, miten pienen eurooppalaisen maan markkinat kehittyvät seuraavaksi.

Ammattisijoittajat laativat saamiensa oikeiden taloustietojen pohjalta 24 kierrosta tuottoennustuksia Hollannin markkinoille, mutta maata ei koehenkilöille kerrottu.

Kaksi suhtautumistapaa
sijoitusinformaatioon

Ilomäki jakoi ammattilaiset sattumanvaraisesti kahteen ryhmään, privaattia ja julkista informaatiota vastaanottaneeseen eli informoitujen sijoittajien ryhmään (12) ja vain julkista informaatiota vastaanottaneeseen eli kohinasijoittajien ryhmään (7). Koehenkilöt osallistuivat siis eräänlaiseen peliin. Taustaksi “pelaajille” kerrottiin yleisenä tietona edellisen periodin tuotot USA:n ja neljän pienen Euroopan maan indeksit.

Jokaisen kierroksen jälkeen ennustettavan periodin toteutuneet tuotot paljastettiin.

Toiselle koeryhmälle annettu privaattitieto oli ennustettavan periodin (USA ja kohdemaa eli Hollanti) pitkän ja lyhyen koron tuottojen erotusten muutokset.

Erään teorian mukaan sijoittajilla on kaksi tapaa käsitellä informaatiota; tunteella ohjautuva kokemusperäinen systeemi ja rationaalisesti ohjautuva analyyttinen systeemi. Tutkimuksessa se ryhmä, jonka ennustukset perustuivat sekä indekseihin että korkoeroihin, edusti analyyttista sijoittajaa, jolla on runsaasti tietoa markkinoista. Pelkästään edellisten periodien tuottojen mukaan toiminut ryhmä edusti asioidan  tunteellista eli kokemusperäistä ratkaisutapaa.

Aivojen oikopolku
vie myös ammattisijoittajaa

Joidenkin tutkijoiden mukaan me ihmiset käytämme monimutkaisissa tilanteissa – jollainen osakesijoituksesta päättäminen aina on – asiaa, jota voisi nimittää runollisesti “tunteen hennoksi kuiskaukseksi”. Toisinaan tuota ratkaisumallia kutsutaan intuitioksi.

- Se on mentaalinen oikopolku, mitä ihmiset käyttävät yleensä automaattisesti ja alitajuisesti, tiivistää Ilomäki.

Kun tavallinen sijoittaja saa käsiinsä sijoitusesitteen, siinä lukee jo ihan lain vaatimusten mukaisesti “menneet tuotot eivät ole tae tulevasta.” Teksti on siellä syystä, sillä laboratoriokokeen mukaan myös sijoitusammattilaiset ovat taipuvaisia ajattelemaan, että menneestä talouskehityksestä voi ennustaa tulevaa.

Koehenkilöt tiesivät, että ennustettava tuotto on todellinen länsieurooppalainen maaindeksin kuukausituotto. Jos koehenkilöt odottaisivat, että Euroopan osakemarkkinat ovat tehokkaat, he eivät yrittäisi käyttää hyväksi menneitä USA:n tuottoja ennustaessaan tulevaa pienen eurooppalaisen rahoituskeskuksen tuottoja.

Koehenkilöt tuntuivat kuitenkin kuuntelevan vaistoaan, joka sai USA:n markkinoiden menneiden kuukausien tuoton tuntumaan oikealta tavalta ennustaa Hollannin markkinoiden tulevaa kehitystä.

Molemmat koeryhmät käyttivät eniten USA:n toteutuneita tuottoja pyrkiessään ennustamaan tulevia. Ryhmä, joka sai enemmän tietoa luotti itse asiassa jopa enemmän USA:n edellisen kauden tuottojen vaikutukseen (USA:n tuotto selitti 44 % ennustusteiden vaihtelusta) kuin se ryhmä, jonka tiedossa olivat vain tuoreimmat USA:n tuottoluvut (41%).

Tavallisen sijoittajan kannalta tutkimus antaa aihetta hyvään kysymykseen: millaisia piilossa olevia ennakkokäsityksiä omaan sijoitusstrategiaan liittyy ja miten ne voisi tunnistaa?

KTL Jukka Ilomäki, Tampereen yliopisto, sai Pörssisäätiön tutkimusapurahan vuonna 2009  väitöskirjan osatutkimukseen “Koe sijoittajan harhaisista odotuksista, eksperimenttitutkimus”. Nyt valmistunut tutkimusraportti on hyväksytty julkaistavaksi “Journal of Behavioral Finance” -lehteen.

Myös Ilomäen seuraava jatkotutkimus on saanut rahoistusta. Pörssisäätiö jakaa vuosittain useita apurahoja sijoitusalan tutkimiseen.