Suomi tarvitsee pörssin tulevaisuudessakin

Kysyimme helmikuun alussa Pörssitalon 100-vuotisjuhlien kynnyksellä rahoitusmarkkinoilla toimivilta ja niitä seuraavilta henkilöiltä, kuinka tärkeää on, että Suomessa on oma pörssi ja miltä kotimaisten rahoitusmarkkinoiden tulevaisuus näyttää.

Pääomamarkkinat pidettävä lähellä

- Pörssillä on tärkeä tehtävä kansallisen taloudellisen kasvun arvoketjussa. Yritykset tarvitsevat pääomia kasvaakseen ja luodakseen työpaikkoja, ja pörssi on niille luonteva paikka oman pääoman -ehtoisen rahoituksen hankkimisessa, sanoo Helsingin pörssin varatoimitusjohtaja Henrik Husman.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri (kuvassa oikealla) näkee, että kotimaisen markkinapaikan olemassaolo on etenkin kasvuyritysten kannalta erittäin tärkeää.

- Listautumiskynnys koetaan jo nyt korkeaksi. Jos kotimainen markkinapaikka puuttuisi, heikentäisi se entisestään etenkin pienempien ja tuntemattomampien yritysten listautumista ja rahoitusta sekä sitä kautta kasvua ja työllisyyttä.

Samaa mieltä on Cramo Oy:n talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkönen:

- Kun pääomamarkkinat ovat lähellä aivan fyysisestikin, on sillä merkitystä etenkin listautujayritysten ja sijoittajien kannalta. Suomalainen pörssi tuntee parhaiten juuri suomalaiset yritykset.

- Oma kansallinen pörssi kuuluu valtion perustoimintoihin ja nostaa profiiliamme hyvin toimivana taloutena, muistuttaa kansanedustaja Pertti Salolainen.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen painottaa, että yritysten rahoitushuollon kannalta on tärkeää, että niillä on mahdollisuus hankkia pääomia pörssin kautta.

- Suomalaisille yrityksille on taattava vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet hankkia rahoitusta kuin mitä muillakin yrityksillä omissa kotimaissaan on.

- Pankkien pääomavaatimusten kiristyessä ja velkarahoituksen kallistuessa on huolehdittava siitä, että myös vastaisuudessa meillä on oma pörssi tukemassa yritysten pääomien hankintaa, tähdentää Husman. Hän ehdottaa myös kasvuyritysten tukemista verohelpotuksin.

- Esimerkiksi kasvuyhtiöihin tehtyjen sijoitusten tuotot voisivat olla verovapaita niin kauan kuin voitot sijoitetaan uudestaan kasvuyhtiöihin. Kasvuyhtiöihin tehdyt sijoitukset voisivat olla myös vähennyskelpoisia. Vaihtoehtona tai täydennyksenä näihin voisi olla, että kasvuyhtiöihin tehdyt sijoitukset voisivat olla luovutusvoittojen osalta verovapaita esimerkiksi viiden vuoden omistusajan jälkeen. Verokannusteita voitaisiin hallinnoida nykyistä PS-tiliä vastaavalla rakenteella.

Viime keväänä NASDAQ OMX -konsernissa kevyemmin säännelty pienille kasvuyhtiöille tarkoitettu markkinapaikka First North siirtyi suomalaisten yhtiöiden osalta Helsingin Pörssin alaisuuteen.

- Vaihtoehtoinen markkinapaikka First North on Helsingin Pörssiltä juuri oikea liike. Myös pienemmille yrityksille pitää säilyttää mahdollisuus listautumiseen ja oman pääoman -ehtoiseen rahoitukseen. Erilaiset rahoitusvaihtoehdot ovat tarpeen, Heikki Ylipekkala Euroclearilta sanoo.

Elinvoimaiset rahoitusmarkkinat

Rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri, kuten pörssit ja arvopaperikeskukset, on jatkuvan muutoksen kourissa.

- On vaikea sanoa, mihin suuntaan infrastruktuuri on kehittymässä. Periaatteessa on ainakin kaksi vaihtoehtoa. Infrastruktuuri keskittyy tai syntyy useita rinnakkaisia kilpailevia vaihtoehtoja, joiden välillä käyttäjät voivat valita joustavasti, Pentti Pikkarainen näkee.
Kova kilpailu aiheuttaa painetta kansallisille pörsseille. Pertti Salolainen arvioi olevan hyvin todennäköistä, että kilpailun myötä Euroopassa häviää pienempiä pörssejä.

- Uskon, että asiat menevät sykleinä, miettii Sari Lounasmeri.

- Nyt toimialalla on paljon yhdistymisiä kohti isompia yksiköitä, joissa palvellaan nopeaa kaupankäyntiä. Kun tässä mennään tarpeeksi pitkälle, uskon että tullaan myös toiseen suuntaan. Erityisesti listautumisten edistämiseksi myös paikallisuutta tarvitaan.
Kotimaisten rahoitusmarkkinoiden riippuvuus muusta Euroopasta on ilmeinen.

- Integraation syvetessä on vaikea puhua kotimaisista rahoitusmarkkinoista. Suomen rahoitusmarkkinat ovat osa euroalueen rahoitusmarkkinoita ja globaalia rahoitusmarkkinaa. Pelisäännöt päätetään pitkälti EU:n tasolla ja osa jopa globaalisti. Toki on monia asioita, joista voimme vielä itsekin päättää, Pikkarainen huomauttaa.

- Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kiristäminen ja kehittäminen on pitkälti perusteltua. Sääntelyn ohella tulee kehittää valvontaa. Rahoitusmarkkinoille tulee erilaisia maksuja ja veroja. Monet toimenpiteet ovat perusteltuja, mutta toisaalta on varottava ylilyöntejä.

Lounasmeri peräänkuuluttaa kotimaisen rahoitusmarkkinan kilpailukykyä.

- Monessa maassa, kuten Ruotsissa, tehdään aktiivisesti toimenpiteitä oman pääomamarkkinan jatkuvaksi kehittämiseksi. Suomessa täytyy myös uskaltaa tehdä kilpailukykyisiä ratkaisuja, esimerkiksi verotuksen ja sääntelyn osalta, jotta tuleva kasvu ja työllisyys taataan.

Teksti: Soila Eräniemi